Submission (2004) – Theo van Gogh & Ayaan Hirsi Ali: kiistelty lyhytelokuva

Kiistelty 2004 lyhytelokuva Submission kuvaa naisten asemaa islamissa, herätti kiivaan keskustelun ja johti väkivaltaiseen reaktioon Theo van Goghin murhan myötä.

Submission on vuonna 2004 valmistunut lyhytelokuva, jonka ohjasi Theo van Gogh ja jonka käsikirjoituksen kirjoitti Ayaan Hirsi Ali. Elokuva on noin 10 minuuttia pitkä ja sen nimi viittaa suoraan englanninkieliseen sanaan Islam (englanniksi). Hirsi Ali laati elokuvan juonen ja käsittelyn tarkoituksena kritisoida naisten asemaa islamilaisissa yhteisöissä.

Sisältö

Elokuva kertoo neljän fiktiivisen hahmon tarinan. Kaikkia neljää hahmoa esittää sama näyttelijä, jolla on päässään huntu. Naisella on yllään läpinäkyvä chador, mutta muuten hän on alasti. Hänen vartaloonsa on maalattu erilaisia Koraanin jakeita, ja elokuvan visuaalinen ilmaisu on tarkoituksellisesti provosoiva.

Hahmot ovat musliminaisia, jotka kertovat kokemuksistaan ja kärsimyksistään. Elokuvassa kuvataan muun muassa väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja perheen sisäistä sortoa: yhden naisen kerrotaan tulleen raiskatuksi läheisen toimesta. Hahmoilla on pitkä, sisäänpäin suuntautuva monologi, jossa he avaavat elämäänsä, pelkojaan ja kokemustaan uskonnollisista tulkinnoista.

Elokuvassa korostetaan dramaattisesti kolmea Koraanin jaetta (4:34, 2:222 ja 24:2), joita käytetään kuvittelemassa, että joissain tulkinnoissa naisten huono kohtelu olisi sallittua. Nämä jakeet on maalattu näkyvästi naisten vartaloihin, mikä oli tarkoitettu herättämään keskustelua tulkinnoista, vallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Väkivalta ja seuraamukset

Elokuvan esityksen jälkeen suhtautuminen oli erittäin jakautunutta ja siinä syntyi voimakasta vastareaktiota. Mohammed Bouyeri murhasi Theo van Goghin 2. marraskuuta 2004. Tapahtumaa pidettiin suoraan yhteydessä elokuvaan ja van Goghin julkisiin näkemyksiin islamista: murhaajaan liittyi etenkin viha elokuvaa kohtaan. Bouyeri ampui ja pahoinpiteli van Goghia; hän jätti ruumiin viereen kirjeen, jossa yhdistettiin hyökkäys elokuvaan ja kehotettiin väkivaltaan Hirsi Alia vastaan. Kirjeessä vastustettiin myös Amerikkaa, Eurooppaa, Alankomaita ja Hirsi Alia itseään, ja siinä esiintyi kehotus jihadiin kafiria vastaan. Kafir on arabiankielinen sana, joka viittaa epäuskoiseen tai totuuden kieltävään henkilöön.

Bouyerin pidätys johti laajempaan poliisitutkintaan; hänen lisäkseen pidätettiin useita miehiä, joita syytettiin salaliitosta Hirsi Alin murhaamiseksi. Bouyeri tuomittiin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen. Murha herätti Alankomaissa ja kansainvälisesti laajaa shokkia, ja tilanne johti myös väkivaltaisiin vastareaktioihin.

Van Goghin kuoleman jälkeen kymmenet tuhannet kokoontuivat Amsterdamin keskustaan suremaan. Samanaikaisesti raportoitiin hyökkäyksistä ja ilkivallasta, joissa kohteina olivat moskeijoita, muslimikouluja ja myös kristillisiä kirkkoja. Useita henkilöitä pidätettiin tutkittaessa sekä murhaa että mahdollisia iskuja Hirsi Alia vastaan.

Vastaanotto, sensuuri ja turvallisuus

Submission sai van Goghin murhan jälkeen kansainvälistä huomiota ja laajeni keskusteluksi sananvapaudesta, uskonnon kritiikistä ja turvallisuudesta. Elokuva vedettiin pois muun muassa Rotterdamin kansainvälisiltä elokuvajuhlilta, vaikka se oli alun perin määrä esittää festivaalin sananvapauskeskustelussa. Submissionin tuottaja Gijs van de Westelaken perusteli peruutusta sanoen: "Emme halua ottaa riskiä, että kukaan muu elokuvaan osallistunut joutuu vaaraan." Samanaikaisesti elokuvaa näytettiin televisiossa useissa Euroopan maissa, mikä laajensi sen näkyvyyttä ja kiihdytti kansainvälistä keskustelua.

Tapauksen jälkeen Ayaan Hirsi Ali sai vakavia kuolemanuhkauksia ja tarvitsi jatkuvaa poliisisuojaa usean vuoden ajan. Hän on julkisesti perustellut haluaan tehdä jatko-osaa elokuvalle sanomalla, että oman työnsä lopettaminen olisi "auttaisi terroristeja uskomaan, että jos he käyttävät väkivaltaa, he saavat haluamansa palkinnon". Kun häneltä kysyttiin, alistuisiko hän hengenvaarallisiin uhkauksiin, hänen vastaus oli: "En minä".

Julkaisun jälkivaikutukset ja keskustelu

Tapaus herätti laajaa keskustelua sananvapauden rajoista, uskonnollisen kritiikin ja provokaation välisestä rajasta sekä siitä, miten yhteiskunnan tulee suojella sekä sananvapautta että vähemmistöjä. Kannattajat pitivät elokuvaa tärkeänä puhuttelevana kuvauksena naisten oikeuksien rikkomuksista ja uskonnollisista tulkinnoista, jotka voivat oikeuttaa väkivaltaa. Vastustajat kokivat, että elokuva yleistää ja loukkaa muslimiyhteisöä ja voi lisätä polarisaatiota.

Tapaus vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin Alankomaissa: se kiristi keskustelua maahanmuutosta, integraatiosta ja islamilaisesta konservatismista, ja se vaikutti turvallisuuspoliittisiin toimiin sekä kansalliseen keskusteluun demokratiasta ja suvaitsevaisuudesta.

Muistiinpanot

• Elokuvan provokatiivinen tyyli (alaston nainen, Koraanin ajat vartalossa) on suunniteltu herättämään keskustelua uskonnollisista tulkinnoista ja naisten asemasta.
• Tapaus osoittaa, miten taide ja sananvapaus voivat johtaa voimakkaisiin yhteiskunnallisiin reaktioihin ja turvallisuusuhkiin.
• Murhan ja sen seurauksena syntyneen keskustelun vaikutukset näkyivät sekä kulttuurisesti että poliittisesti Alankomaissa ja laajemmin Euroopassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Minä vuonna Submission julkaistiin?

K: Kuka ohjasi elokuvan?

K: Kuka kirjoitti elokuvan Submission käsikirjoituksen?

K: Kuinka pitkä elokuva on?

K: Mitä elokuvan nimi tarkoittaa?

K: Mitä jakeita Koraanista on maalattu näyttelijän vartaloon tässä elokuvassa?

K: Kuka murhasi Theo van Goghin sen jälkeen, kun hänen elokuvansa oli esitetty Alankomaiden televisiossa?

Hae kirjaimella