Suda — kreikankielinen bysanttilainen tietosanakirja (10. v., 30 000 merkintää)
Suda — 10. vuosisadan bysanttilainen tietosanakirja: 30 000 merkintää antiikin Välimeren historiasta, kirjallisuudesta ja kielestä — korvaamaton lähde tutkijoille ja historioitsijoille.
Suda tai Souda (kreikaksi Σοῦδα) on massiivinen 10. vuosisadan bysanttilainen tietosanakirja antiikin Välimeren maailmasta. Se on kreikaksi kirjoitettu osanakirja, joka sisältää noin 30 000 merkintää. Nimi on todennäköisesti peräisin bysanttilaiskreikan sanasta souda, jota on tulkittu esimerkiksi 'linnoitukseksi' tai 'kasautumaksi' — viittauksena teoksen laajaan ja sekalaiseen aineistoon.
Luonne ja tarkoitus
Suda sijaitsee sanakirjan ja tietosanakirjan välimaastossa: se sisältää kieliopillisia selityksiä ja etymologioita sekä laajoja artikkelikokonaisuuksia, jotka käsittelevät henkilöitä, teoksia, paikannimiä, käsitteitä ja mytologiaa. Se pyrkii selittämään sanojen alkuperää, merkityksiä ja käytäntöjä oman aikansa filologian perusteella.
Rakenteesta ja sisällöstä
Merkinnät vaihtelevat lyhyistä määritelmistä pitkiin elämäkerrallisiin kuvauksiin ja lainauksiin antiikin teksteistä. Erityisen arvokkaita ovat kirjallisuushistoriaa ja kadonneiden teosten fragmentteja sisältävät artikkelit: Soudasta on pelastunut siten katkelmia ja tietoja kirjailijoista, joiden alkuperäisteokset ovat muuten hävinneet. Merkinnät eivät aina ole kriittisiä tai systemaattisia; niissä on usein kansanperäisiä etymologioita, virheitä ja lisäyksiä, minkä vuoksi niiden luotettavuus vaihtelee.
Järjestys on pääosin aakkostava, mutta se heijastaa bysanttilaisen ääntämyksen piirteitä ja lähteiden sekoittumista, joten sanojen sijoittuminen voi vaikuttaa satunnaiselta tai epäjohdonmukaiselta.
Lähteet ja kirjoittaja
Soudan teksti on koostettu useista vanhemmista sanakirjoista ja teoksista; esipuheessa luetellaan lähteitä ja niiden tekijöitä. Teoksen tekijä tai tekijät eivät ole yksiselitteisesti tiedossa, mutta koonti ajoittuu 900–1000-luvuille ja todennäköisesti Konstantinopolissa. Soudan tiedetään käyttäneen muun muassa tuon ajan tuotantoa ja varhaisempia leksikaalisia kokoelmia; eräissä osissa on tunnistettu vaikutteita tai sitaatteja, jotka liittävät sen laajempiin bysanttilaisiin lähdeaineistoihin, kuten Konstantinus VII Porphyrogenituksen ajan kirjoituksiin, ja Rooman historian kohdalla myös Antiokian Johanneksen (7. vuosisata) oteisiin.
Uskonnollinen näkökulma ja aihevalikoima
Teos käsittelee sekä raamatullisia että pakanallisia aiheita, mikä on saanut tutkijat päättelemään kirjoittajien tai kokoajien olleen kristittyjä. Kristillinen tausta näkyy lähestymistavassa ja valituissa lähteissä, mutta teoksessa säilytetään myös laajaa kansallista ja kirjallista perintöä, mukaan lukien antiikin kirjailijoiden tiedot ja lainaukset.
Merkitys ja tutkimuskäyttö
Suda on keskeinen lähde bysanttilaistutkimukselle, antiikin kirjallisuuden rekonstruoinnille ja prosopografialle. Vaikka teos on osin epäluotettava eikä kriittinen editio, sen tarjoama materiaali on usein ainoa jäljellä oleva tieto monista henkilöistä ja teoksista. Soudan artikkelit sisältävät runsaasti sitaatteja ja viitteitä, jotka ovat korvaamattomia kadonneiden tekstien tutkimuksessa.
Käsikirjoitukset ja myöhemmät laitokset
Soudan teksti on säilynyt keskiaikaisissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa, ja se on julkaistu useissa tieteellisissä painoksissa. Merkittävä kriittinen editio tehtiin 1900-luvun alussa, ja 2000-luvulla teoksesta on saatavilla myös hakukelpoisia verkko‑resursseja ja käännettyjä kommentaareja, joiden avulla sekä tutkijat että harrastajat pääsevät käsiksi Soudan sisältöön.
Soudalla on myös likimain samanaikainen islamilainen rinnakkaisteos, Ibn al‑Nadimin Kitab al‑Fihrist, mikä havainnollistaa myöhäisantiikin ja keskiajan kulttuuristen tietokantojen laaja‑alaista kokoamista eri kulttuureissa.
Yhteenvetona Suda on epäyhtenäinen mutta tutkimuksellisesti arvokas lähde, joka tarjoaa laajan katsauksen antiikin ja keskiaikaisten kirjoitusten henkilöhistoriaan, sanastoon ja kirjallisuuteen — erityisesti silloin, kun muut lähteet ovat kadonneet.
Organisaatio
Sanasto on järjestetty aakkosjärjestykseen pienin poikkeamin. Kirjaimet ovat foneettisesti äännejärjestyksessä (tietysti kymmenennen vuosisadan ääntämyksen mukaan, joka vastaa nykykreikan ääntämystä). Järjestelmä ei ole vaikea oppia ja muistaa, mutta joissakin nykyaikaisissa painoksissa teos on järjestetty uudelleen aakkosjärjestykseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Suda?
A: Suda on massiivinen 10. vuosisadan Bysantin tietosanakirja antiikin Välimeren maailmasta. Se on kreikaksi kirjoitettu tietosanakirja, jossa on 30 000 merkintää.
K: Mitä sana 'Suda' tarkoittaa?
V: Suda-sana on luultavasti peräisin Bysantin kreikan sanasta souda, joka tarkoittaa linnoitusta tai linnoitusta.
K: Minkä tyyppinen työ on Suda?
V: Suda on kieliopin sanakirjan ja tietosanakirjan välimuoto nykyaikaisessa mielessä. Se selittää sanojen alkuperän, alkuperän ja merkityksen aikakautensa filologian mukaisesti.
K: Mikä tekee kirjallisuushistoriaa käsittelevistä artikkeleista arvokkaita tässä teoksessa?
V: Kirjallisuushistoriaa käsittelevät artikkelit ovat arvokkaita, koska ne tarjoavat yksityiskohtia ja lainauksia kirjailijoista, joiden teokset ovat muuten kadonneet.
K: Kuka oli todennäköisesti vastuussa tämän sanakirjan kirjoittamisesta?
V: On pääteltävissä, että kristitty on ollut vastuussa tämän sanakirjan kirjoittamisesta, koska siinä käsitellään sekä raamatullisia että pakanallisia aiheita.
Kysymys: Kuinka luotettavia tämän teoksen artikkelit ovat?
V: Tämän teoksen artikkelit eivät ole kovin luotettavia, koska ne ovat kritiikittömiä ja niihin on lisätty paljon; niiden arvo vaihtelee myös suuresti.
K: Onko Soudalle olemassa islamilainen rinnakkaisosa?
V: Kyllä, on olemassa lähes samanaikainen islamilainen rinnakkaisteos nimeltä Ibn al-Nadimin Kitab al-Fehrest.
Etsiä