Taistelu Ranskasta
Toisessa maailmansodassa Ranskan taistelu, jota kutsuttiin myös nimellä Ranskan kaatuminen, oli Saksan hyökkäys Ranskaan ja Alamaihin 10. toukokuuta 1940 alkaen, ja se päätti valesodan. Taistelu koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä, saksaksi Fall Gelbiksi (englanniksi Case Yellow) kutsutussa osassa saksalaiset panssarivaunuyksiköt etenivät Ardennien läpi kiertääkseen Belgiaan siirtyneet liittoutuneiden yksiköt. Suurin osa brittiläisistä retkikuntajoukoista ja monet ranskalaiset sotilaat pakenivat Englantiin Dunkerquesta operaatio Dynamossa.
Taistelun toisessa osassa, jota kutsuttiin saksaksi nimellä Fall Rot (englanniksi Case Red), saksalaiset asevoimat kiersivät 5. kesäkuuta alkaen Maginot-linjan hyökätäkseen muualle Ranskaan. Italia aloitti oman hyökkäyksensä Kaakkois-Ranskaan 10. kesäkuuta. Ranskan hallitus lähti Pariisista Bordeaux'hun, ja saksalaiset valtasivat Pariisin 14. kesäkuuta. Ranskan toisen armeijaryhmän antauduttua 22. kesäkuuta Ranska antautui maana 25. kesäkuuta. Ranskan taistelu oli akselille suuri voitto.
Ranska jakaantui Saksan miehittämään osaan pohjoisessa ja lännessä, pieneen Italian miehittämään osaan kaakossa ja satelliittivaltio Vichyn Ranskaan etelässä. Etelä-Ranska otettiin haltuun 10. marraskuuta 1942, ja Ranska oli Saksan hallinnassa liittoutuneiden paluuseen asti vuonna 1944; Alammaat vapautettiin vuosina 1944 ja 1945.
Lisää lukemista
- Alexander, Martin. Republic in Danger, General Maurice Gamelin and the Politics of French Defence, 1933-1940, Cambridge: Cambridge University Press, 1992. Tarkastelu Gamelinin urasta ja Ranskan sotilaallisista valmisteluista 1930-luvulla. Erittäin ansiokas teos, jossa korostetaan Ranskan rationaalista valmistautumista sotaan.
- Blaxland, Gregory (1973). Kohde Dunkerque. Military Book Society. pp. 436pp. Tämä oli ensimmäinen yksityiskohtainen selostus B.E.F.:n toiminnasta Ranskassa. Taistelu eloonjäämisestä päättyi paluuseen Ranskasta pienillä aluksilla.
- Bloch, Marc. Strange Defeat, vuonna 1940 kirjoitettu todistusaineisto, Hopkins, New York: W.W. Norton & Co., 1968. Kampanjan veteraanin vuonna 1940 kirjoittama teos. Pidetään yhtenä varhaisista avainteoksista, joiden avulla voidaan ymmärtää, miten ranskalaiset näkivät tappion. Gestapo tappoi kirjoittajan vuonna 1943 vastarintatyön vuoksi.
- Cornwell, Peter D. (2008). Ranskan taistelu silloin ja nyt. Battle of Britain International Ltd. Kuusi kansakuntaa ilmataistelussa - syyskuu 1939-kesäkuu 1940.
- Doughty, Robert Allan. Katastrofin siemenet: The Development of French Army Doctrine, 1919-1939, Archon, 1986. Tarkastellaan virheitä, joita ranskalaiset tekivät sotilasopissa sotien välisenä aikana, ja sitä, miten tämä, ei defetismi tai laadukkaan kaluston puute, johti vuoden 1940 tappioon.
- Doughty, Robert Allan. The Breaking Point: Sedan and the Fall of France, 1940. Archon, 1990. Klassinen tutkimus 13. ja 14. toukokuuta tapahtumista.
- Gerard, luutnantti Robert M. Panssarihävittäjäjoukkue, 1943
- Horne, Alistair. To Lose a Battle, 1940, Boston: Brown and Co., 1969. Kertomus Ranskan kaatumisesta vuonna 1940. Erittäin luettava, mutta myös vanhentunut, koska siinä hyväksytään kritiikittömästi defeatismi-argumentti.
- Keisling, Eugenia C. Arming Against Hitler: France and the Limits of Military Planning. UP of Kansas, 1996. Tutkimus, jossa korostetaan Ranskan reservi-, mobilisointi- ja koulutusjärjestelmän heikkouksia. Hylkää defeatism-tulkinnan.
- Maier, Klaus A. Saksa ja toinen maailmansota: Saksan ensimmäiset valloitukset Euroopassa. Oxford UP, 1991. Englanninkielinen käännös perusteellisesta saksalaisesta akateemisesta kokonaistutkimuksesta, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti kaikista tapahtumista.
- May, Ernest R. Strange Victory: Hitler's Conquest of France. Hill & Wang, 2001. Suurelle yleisölle suunnattu nykyaikainen kertomus, jossa keskitytään politiikkaan, strategiaan ja tiedusteluun.
- Mosier, John. The Blitzkrieg Myth: How Hitler and the Allies Misread the Strategic Realities of World War II. HarperCollins, 2003. Vahvasti revisionistinen tulkinta, jossa kiistetään, että salamasodan käsitettä voidaan edes soveltaa tähän kampanjaan.
- Shepperd, Alan. France 1940, Blitzkrieg in the West; Osprey Campaign Series #3, Osprey Publishing, 1990.
- Shirer, William L. Berliinin päiväkirja: Ulkomaankirjeenvaihtajan päiväkirja, 1934-1941. Johns Hopkins UP, 2002. Juuri ennen antautumista Shirer työskenteli Edward R. Murrow'n alaisuudessa CBS Newsille ja liikkui Euroopassa tapahtumien mukaan. Tämä on hänen kirjallinen kertomuksensa tuosta ajasta.
- Young, Robert J. Ranskan komennossa: French Foreign Policy and Military Planning, 1933-1940, Cambridge: Harvard University Press, 1978.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä oli Ranskan taistelu?
A: Ranskan taistelu, joka tunnetaan myös nimellä Ranskan kaatuminen, oli Saksan hyökkäys Ranskaan ja Alamaihin, joka alkoi 10. toukokuuta 1940 ja päättyi 25. kesäkuuta allekirjoitettuun aselepoon.
K: Millä nimellä taistelun kahta osaa kutsuttiin?
V: Ensimmäistä osaa kutsuttiin saksaksi nimellä Fall Gelb (englanniksi Case Yellow), kun taas toista osaa kutsuttiin saksaksi nimellä Fall Rot (englanniksi Case Red).
K: Milloin Italia aloitti oman hyökkäyksensä?
V: Italia aloitti oman hyökkäyksensä Kaakkois-Ranskaan 10. kesäkuuta.
Kysymys: Milloin Saksa valtasi Pariisin?
V: Saksa valtasi Pariisin 14. kesäkuuta.
K: Milloin Ranska antautui?
V: Ranskan toinen armeijaryhmä antautui 22. kesäkuuta.
K: Mitä Ranskalle tapahtui sen antauduttua?
V: Antautumisen jälkeen Ranska jakautui Saksan miehittämään osaan pohjoisessa ja lännessä, pieneen Italian miehittämään osaan kaakossa ja satelliittivaltio-osaan etelässä, jota kutsuttiin Vichyn Ranskaksi. Etelä-Ranska oli Saksan hallussa, kunnes liittoutuneiden joukot palasivat sinne vuonna 1944. Alammaat vapautettiin vuosien 1944 ja 1945 aikana.
Kysymys: Miten suurin osa Britannian sotaretkikunnan sotilaista pakeni Dunkerquesta?
V: Useimmat brittiläisten retkikuntajoukkojen sotilaat pakenivat Dunkerquesta operaatio Dynamon aikana.
