Epäilty
Epäilty on henkilö, jonka uskotaan tehneen jotain väärää, syyllistyneen rikokseen tai aiheuttaneen jotain pahaa. Rikosoikeudessa epäiltynä pidetään henkilöä, jota lainvalvontaviranomaiset epäilevät tai tutkivat. Poliisi uskoo, että pääepäilty on se epäilty, joka todennäköisimmin on syyllistynyt rikokseen. Virkamiesepäilty voidaan pidättää, kun tosiseikat ja olosuhteet johtaisivat kohtuullisen henkilön uskomaan, että epäilty on saattanut tehdä rikoksen tai on tekemässä sitä. Tavallisen oikeuden maissa epäillyllä voi olla läsnä puolustusasianajaja kuulustelujen aikana. Asianajaja voi neuvoa päämiestään (epäiltyä), miten hän vastaa kysymyksiin. Kun epäiltyä syytetään rikoksesta, hänestä tulee syytetty.
Irakin poliisi pidättää epäillyn harjoituksen aikana.
Epäillyn kuulustelu
Common law -maat
Aikaisemmin common law -maissa epäiltyä ei voitu kuulustella vastoin hänen tahtoaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa poliisi voi vuoden 1984 poliisi- ja rikosrekisterilain (Police and Criminal Evidence Act 1984) nojalla vaatia epäiltyä kuulusteltavaksi. Epäiltyjen on nyt kuunneltava kaikkia kysymyksiä, mutta he voivat laillisesti kieltäytyä vastaamasta kysymykseen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei saa esittää kysymyksiä, kun epäiltyä vastaan on nostettu virallinen syyte. Ranskassa epäiltyä voidaan kuitenkin kuulustella vielä syytteen nostamisen jälkeen. Epäilty voi edelleen laillisesti kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin. Yhdysvalloissa kun epäillystä tulee pääepäilty, hänelle on ilmoitettava Miranda-oikeudet ennen kuin häntä voidaan kuulustella. Sen jälkeen häntä voidaan kuulustella virallisesti, ja paikalla voi olla puolustusasianajaja, jos epäilty sitä pyytää.
Yksityisoikeudelliset maat
Siviilioikeudellisissa maissa poliisi ja oikeuslaitos voivat kuulustella epäiltyä. Näin päätetään, onko epäiltyä vastaan riittävästi todisteita, jotta hänet voidaan saattaa oikeuteen. Tutkinnassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa poliisi kuulustelee epäiltyä. Toisessa vaiheessa epäiltyä kuulustelee maistraatti (jota kutsutaan Ranskassa juge d'instructioniksi). Kolmas vaihe on oikeudenkäynti, jonka suorittaa valtion syyttäjä tuomareiden tai maistraattien edessä. Jos tutkintaoikeudenkäynti osoittaa, että tapaus on riittävän vahva, se viedään tuomioistuimen eteen oikeudenkäyntiä varten.
Epäillyn kanssa sekoitetut termit
Kiinnostava henkilö
Kiinnostuksen kohteena oleva henkilö on ei-juridinen termi henkilölle, josta poliisi saattaa olla kiinnostunut. Joissakin tapauksissa kiinnostuksen kohteena oleva henkilö voi olla yksinkertaisesti henkilö, jolla on tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja tai joka voi olla todistaja. Poliisi saattaa epäillä jotakuta, mutta sillä ei ole riittävästi todisteita, jotta häntä voitaisiin kutsua epäillyksi. Joskus poliisi myös käyttää termiä "kiinnostuksen kohteena oleva henkilö" väärin tarkoittaakseen epäiltyä. Toinen käyttötapa on se, että kirjoittajat tarkoittavat sillä yksinkertaisesti kiinnostavaa henkilöä.
Tekijä
Poliisi ja toimittajat käyttävät joskus väärin termiä epäilty tarkoittaakseen tekijää. Epäilty on henkilö, jota epäillään rikoksesta. Rikoksentekijä (slangissa perp) on henkilö, joka on todella tehnyt rikoksen. Hyvä poliisityö eliminoi epäillyt, kunnes tekijä (jota kutsutaan myös syylliseksi) löytyy.
Yhdysvalloissa ja Englannissa poliisilla on laajat valtuudet pidättää ja vangita epäiltyjä. Kanadassa poliisilla ei oletettavasti ole tällaisia valtuuksia. Jos rikos saa paljon julkisuutta, poliisi voi joskus pidättää epäillyn jonkin aikaa ja vapauttaa hänet sitten ilman syytteitä. Vapauttamisesta ilmoitetaan jotenkin tiedotusvälineille, ja toimittajien ja paparazzien parvi on paikalla ottamassa kuvia seuraavan päivän iltapäivälehtiä varten. Yleensä tämä kestää Englannissa päivän tai kaksi. Yhdysvalloissa se voi kestää jopa 72 tuntia. Tämä prosessi rohkaisee yleisöä pitämään epäiltyjä syyllisinä ja luottamaan siihen, että poliisi ei pidätä syyttömiä ihmisiä. Tätä kutsutaan joskus "tavanomaisten epäiltyjen keräämiseksi". Joskus poliisi kutsuu epäiltyä rikoksentekijäksi tai epäiltyä henkilöä kiinnostavaksi henkilöksi ja kuulustelee häntä antamatta Miranda-varoitusta. Tämä on tekninen virhe, sillä Yhdysvalloissa poliisin on annettava Miranda-varoitus, jos se pidättää epäillyn. Jos poliisi voi epäillyn pidättämisen ja kuulustelun jälkeen päättää, että hänellä on rikoksentekijä. Silloin he luovuttavat tapauksen piirisyyttäjälle.
Kuulusteluhuone Saksassa
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on epäilty?
A: Epäilty on henkilö, jonka uskotaan tehneen jotain väärää, syyllistyneen rikokseen tai aiheuttaneen jotain pahaa.
K: Ketä pidetään rikosoikeudessa epäiltynä?
V: Rikosoikeudessa epäiltynä pidetään henkilöä, jota epäillään tai jota lainvalvontaviranomaiset tutkivat.
K: Mikä on pääepäilty?
V: Poliisi uskoo, että pääepäilty on se epäilty, joka todennäköisimmin on syyllistynyt rikokseen.
K: Milloin pääepäilty voidaan pidättää?
V: Virallinen epäilty voidaan pidättää, kun tosiseikat ja olosuhteet johtavat kohtuullisen henkilön uskomaan, että epäilty on saattanut tehdä rikoksen tai on tekemässä sitä.
K: Voiko epäillyllä olla läsnä puolustusasianajaja kuulustelujen aikana tavanomaisen oikeuden maissa?
V: Kyllä, common law -maissa epäillyllä voi olla läsnä puolustusasianajaja kuulustelun aikana.
K: Mikä on puolustusasianajajan rooli epäiltyä kuulusteltaessa?
V: Asianajaja voi neuvoa päämiestään (epäiltyä), miten hän vastaa kysymyksiin.
K: Mitä epäillylle tapahtuu, kun häntä syytetään rikoksesta?
V: Kun epäiltyä syytetään rikoksesta, hänestä tulee syytetty.
