Beringia: Beringin maasilta, pleistoseeninen aro ja ihmisten reitti

Beringia — pleistoseeninen aro ja Beringin maasilta: eristäytynyt ihmispopulaatio, arktinen maisema ja jääkauden muutokset, jotka avasivat reitin Amerikkaan.

Beringin maasilta yhdisti nykyisen Alaskan ja itäisen Siperian ajoittain pleistoseenisen jääkauden aikana.

Sen suurin ulottuvuus oli noin 1 600 kilometriä pohjoisesta etelään. Se ei ollut jäätiköitynyt, koska lumisateet olivat erittäin vähäisiä, koska Tyynenmeren tuulet menettivät kosteutensa täysin jäätiköityneiden läheisten vuorten yli.

Ruohovaltaista aroa, johon kuului myös maasilta, joka ulottui useiden satojen kilometrien päähän molemmin puolin sijaitseviin maanosiin, on kutsuttu Beringiaksi. Uskotaan, että jääkauden aikana Beringiassa säilyi hengissä pieni, korkeintaan muutaman tuhannen hengen ihmispopulaatio. Se oli eristyksissä Aasian väestöistä ainakin 5 000 vuoden ajan. Joskus 16 500 vuotta sitten se alkoi asuttaa Amerikkaa, kun etelään päin kulkevan tien estäneet Amerikan jäätiköt sulivat.

Aikakehys ja synty
Beringian maasilta paljastui toistuvasti merestä, kun Pleistoseenin aikana merivesi sitoutui laajoihin jäätiköihin ja merenpinta laski. Viimeksi maasilta oli laajimmillaan erityisesti viimeisen jääkauden aikana; merentaso putosi arviolta yli 100 metriä, jolloin nykyinen Beringinsalmi oli kuiva maa-alue ja liitti Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Aasian toisiinsa.

Ilmasto ja kasvillisuus
Beringia oli pääosin avoin ruoho- ja pensaikkoalue, ns. mammuttiaro (mammoth steppe) — kuiva, kylmä alue, jossa kasvoi ruohoja, heinää, ruohojen sekaisia ruohovartisia kasveja ja matalia pensaita. Alue ei peittynyt jäähän kuten ympäröivät vuoristoalueet, koska sateet olivat vähäisiä; se toimi siksi refugiumina monille lajeille.

Eläimistö
Beringian eläimistöön kuului suuria pleistoseenisia lajeja, kuten villamammutti, steppebiisoni ja villihevonen sekä pienempiä lajeja kuten poro/caribou, muskox ja erilaiset petoeläimet. Monet näistä lajeista liikkuivat sekä Aasian että Pohjois-Amerikan suuntaan maasiltaa pitkin.

Ihmisten liikkeet ja "Beringian standstill" -hypoteesi
Genetiikka ja jäänteet viittaavat siihen, että osa pohjoisaasialaisista populaatioista jäi Beringiaan sukupolvien ajaksi eristyksiin (ns. Beringian standstill). Tämän seurauksena geneettinen eriytyminen Aasian ja myöhemmin Amerikkoihin leviävien ryhmien välillä on havaittavissa. Ajallisesti eristys voi olla kestänyt useita tuhansia vuosia, ja lopullinen laajempi väestövirtaus Amerikkaan ajoittuu viimeisten jääkausien jälkeiseen aikaan, kun jäätiköiden reitit avautuivat tai rannikkoreitit mahdollistuivat.

Reitit Amerikkaan
On kaksi pääasiallista mallia siitä, miten ihmiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan Beringian kautta:

• Jäätiköiden sisäpuolinen reitti (ice-free corridor): jäätiköiden välissä avautui kulkukelpoinen vyöhyke, jota pitkin väestöt saattoivat liikkua etelään.
• Rannikkoreitti (kelp highway) : ihmiset liikkuivat pitkin Tyynenmeren rannikkoa etelämmäksi käyttäen merenrannan elinympäristöjä ja merellisiä resursseja.

Nykyinen konsensus on, että kumpikin reitti on mahdollinen ja eri aikoina käytetty, ja kysymys tarkasta ajoituksesta ja reiteistä on edelleen aktiivinen arkeologinen ja geneettinen tutkimuksen kohde.

Arkeologinen ja geneettinen todistusaineisto
Arkeologisia todisteita varhaisesta ihmistoiminnasta Beringian alueella on rajallisesti, koska monet potentiaaliset asuinalueet ovat nykyään merenpohjassa tai peittyneet kerrostumiin. Silti sekä Siperian että Alaskan pohjoisosista on löydetty esimerkkejä varhaisesta ihmisasutuksesta, ja mitokondrio- ja kantaketjututkimukset tukevat ajatusta pitkästä eristysvaiheesta ennen laajempaa leviämistä Amerikkaan.

Nykyinen merkitys
Beringia on tärkeä käsite, koska se selittää sekä ekologisia että ihmisliikkeisiin liittyviä ilmiöitä: alue toimi korvaamattomana yhteytenä mantereiden välillä, tarjosi elinympäristön monille lajeille ja muokkasi Pohjois-Amerikan väestöhistoriaa. Merenpinnan nousun myötä maasilta hävisi, mutta sen vaikutukset näkyvät edelleen genetiikassa, arkeologiassa ja paleoekologiassa.

Keskeiset käsitteet lyhyesti

• Beringin maasilta = ajallinen ja alueellinen yhteys Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä pleistoseenissa.
• Ei laajaa jäätiköitymistä = vähäiset sateet ja vuoristo-olosuhteiden tuoma rain shadow -ilmiö.
• Beringian standstill = ihmispopulaation pitkäaikainen eristyminen alueella ennen Amerikan kolonisaatiota.
• Reitit Amerikkaan = jäätiköiden välinen käytävä ja/tai rannikkoreitti.

Maantiede

Beringinsalmi, pohjoispuolella sijaitseva Tshukkimeri ja eteläpuolella sijaitseva Beringinmeri ovat kaikki matalia meriä (kartat oikealla). Maailmanlaajuisen jäähtymisen aikana, kuten viimeisimmän jääkauden aikana, suuri osa vedestä keskittyi Arktiksen ja Etelämantereen jääpeitteisiin. Merenpinnan lasku paljasti matalat merenpohjat, jotka ovat sittemmin tulvineet uudelleen. Muitakin maasiltoja ympäri maailmaa on syntynyt ja tulvinut uudelleen samalla tavalla: noin 14 000 vuotta sitten Australian manner oli yhteydessä sekä Uuteen-Guineaan että Tasmaniaan. Brittein saaret olivat Manner-Euroopan jatke Englannin kanaalin kuivan pohjan kautta, ja Etelä-Kiinanmeren kuiva allas yhdisti Sumatran, Jaavan ja Borneon Aasian mantereeseen.

Maailmanlaajuinen merenpinnan nousu ja lasku on paljastanut ja upottanut Beringiaksi kutsutun sillan muodostaman maamassan useita kertoja pleistoseenin aikana. Beringian maasillan uskotaan olleen olemassa ennen 35 000 BP tapahtuneen jäätiköitymisen aikana. Viimeisimmän ajanjakson 22 000-7 000 vuotta BP aikana se oli myös veden yläpuolella. Salmi avautui uudelleen noin 15 500 BP, ja noin 6000 BP mennessä rannikot olivat nykyisen muotoisia.

Berengia-Wisconsinin jääkausi


Berengia - deglaciation period


Berengia - nykypäivä

Ihmisten asuminen

Beringan maasilta on merkittävä useista syistä, eikä vähiten siksi, että sen uskotaan mahdollistaneen ihmisen siirtymisen Aasiasta Amerikkaan noin 25 000 vuotta sitten. Heyn tekemän tutkimuksen mukaan tuona aikana maasillan yli muuttaneista ihmisistä vain 70 jätti geneettisen jälkensä nykyajan jälkeläisiin.

Beringian geneettinen asutus

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Beringin maasilta?

K: Jäätikö Beringin maasilta jääkausien aikana?

K: Mikä on Beringia?

K: Asuivatko ihmiset Beringiassa jääkauden aikana?

K: Kuinka kauan Beringia oli eristyksissä Aasian väestöistä?

K: Milloin Beringian ihmispopulaatio alkoi asuttaa Amerikkaa?

K: Miten Amerikan jäätiköiden sulaminen helpotti ihmisten muuttoa Beringiasta Amerikkaan?

Hae kirjaimella