Wilhelm Roux

Embryologia

Rouxin tutkimus perustui kehitysmekaniikan eli kehitysmekaniikan käsitteeseen. Hänen menetelmänsä oli puuttua kehittyviin alkioihin ja tarkkailla tuloksia. Roux'n tutkimukset tehtiin pääasiassa sammakonmunilla sammakkoeläinten kehityksen varhaisimpien rakenteiden tutkimiseksi. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa darwinististen prosessien toimivan solutasolla.

Vuonna 1888 Roux julkaisi tulokset vikakokeista, joissa hän otti 2- ja 4-soluisia sammakon alkioita ja tappoi puolet kunkin alkion soluista kuumalla neulalla. Hän raportoi niiden kasvaneen puolialkioiksi ja arveli, että kahden solun erillinen tehtävä oli jo määritetty. Tämä sai hänet ehdottamaan "mosaiikkiteoriaa": muutaman solunjakautumisen jälkeen alkio olisi kuin mosaiikki, jossa jokaisella solulla olisi oma ainutlaatuinen roolinsa koko rakennelmassa.

Muutaman vuoden kuluttua Rouxin teoria kumottiin hänen kollegansa Hans Drieschin tutkimuksilla, ja myöhemmin Hans Spemann osoitti tarkemmin, että Drieschin johtopäätökset olivat pääsääntöisesti oikeita, mutta että Rouxin teorian kaltaisia tuloksia voidaan saada, kun tiettyihin tasoihin on puututtu. Tästä varhaisesta virheestä huolimatta Rouxin uraauurtava mekaaninen menetelmä osoittautui hedelmällisimmäksi 1900-luvun biologiassa.

Solubiologia

Eräässä merkittävässä artikkelissaan Roux ymmärsi kromosomien lineaarisen rakenteen merkityksen. Niiden jakautuminen kahteen yhtä suureen pituussuuntaiseen puolikkaaseen varmisti, että jokainen tytärsolu sai saman kromosomikomplementin. Näin ollen kromosomit olivat perinnöllisyyden kantajia. Tämä oli merkittävä tapahtuma sytogenetiikassa.

Works

• Der Kampf der Teile im Organismus (1881)
• Über die Entwicklungsmechanik der Organismen (1890)
• Geschichtliche Abhandlung über Entwicklungsmechanik (kaksi nidettä, 1895).
• Die Entwicklungsmechanik (1905)
• Terminologie der Entwicklungsmechanik (1912).