Kromosomi
Solun kromosomit ovat solun tuman sisällä. Ne kantavat geneettistä tietoa. Kromosomit koostuvat DNA:sta ja proteiinista, jotka yhdistyvät kromatiiniksi. Jokainen kromosomi sisältää monia geenejä. Kromosomeja on pareittain: toinen sarja on peräisin äidiltä, toinen isältä. Sytologit merkitsevät kromosomeja numeroilla.
Kromosomeja on jokaisessa solun ytimessä hyvin harvoja ja erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa, että niitä on kaikissa eukaryooteissa, koska vain eukaryooteilla on solutuma. Kun eukaryoottien solut jakautuvat, myös kromosomit jakautuvat.
Kun somaattinen (kehon) solu (kuten lihassolu) jakautuu, prosessia kutsutaan mitoosiksi. Ennen mitoosia solu kopioi kaikki kromosomit, minkä jälkeen se voi jakautua. Kun kromosomit kopioituvat, ne näyttävät X-kirjaimelta. Kun ne ovat kaksinkertaistuneet, kahta puolikasta kutsutaan kromatideiksi (ks. kaavio). Kromatidit yhdistyvät sentromeerin kohdalla.
Ihmisessä on 46 kromosomia, 23 paria. Jokaisella ihmisellä on kromosomisarja isältään ja vastaava sarja äidiltään. Niihin kuuluu myös sukupuolikromosomipari. Äidin munasoluissa on aina X-kromosomi, kun taas isän siittiöissä on joko Y-kromosomi tai X-kromosomi. Tämä määrittää lapsen sukupuolen. Sukusolujen (sukusolujen) tuottamiseksi kantasolut käyvät läpi erilaisen jakautumisprosessin, jota kutsutaan meioosiksi. Tämä vähentää 23 paria (diploidia) 23 sinkuksi (haploidiksi). Kun nämä yhdistyvät hedelmöityksen avulla, syntyy uusi 23 parin joukko.
Eri eläimillä on eri määrä kromosomeja. Jos ihmisellä ei ole tavanomaista määrää kromosomeja, hän voi kuolla tai hänellä voi olla yksi tai useampi erityispiirre. Hän voi esimerkiksi saada geneettisen häiriön, kuten Downin oireyhtymän (ylimääräinen kromosomi 21) ja Klinefelterin oireyhtymän (miehellä on kaksi X-kromosomia). Jotkin geneettiset häiriöt ovat yleisempiä kuin toiset.
Drosphila melanogasterin polytenikromosomit. Tässä näkyy kromosomien aktiivisuus lämpöshokin jälkeen.
Muiden kuin purevien kääpiötoukkien kromosomit, valmistetut ja värjättyinä
Kaavio monistuneesta ja tiivistyneestä metafaasista eukaryoottikromosomista. (1) Kromatidi - toinen kromosomin kahdesta osasta kahdentumisen jälkeen. (2) Sentromeeri - kohta, jossa kaksi kromatidia koskettaa toisiaan. (3) Lyhyt varsi. (4) Pitkä varsi.
Drosphila melanogasterin polytenikromosomit. Tässä näkyy kromosomien aktiivisuus lämpöshokin jälkeen.
Muiden kuin purevien kääpiötoukkien kromosomit, valmistetut ja värjättyjä
Kaavio monistuneesta ja tiivistyneestä metafaasista eukaryoottikromosomista. (1) Kromatidi - toinen kromosomin kahdesta osasta kahdentumisen jälkeen. (2) Sentromeeri - kohta, jossa kaksi kromatidia koskettaa toisiaan. (3) Lyhyt varsi. (4) Pitkä varsi.
Polytenikromosomit
Polytenikromosomit ovat ylisuuria kromosomeja, jotka ovat kehittyneet tavallisista kromosomeista. Erikoistuneet solut tekevät toistuvia DNA:n replikaatiokierroksia ilman solunjakautumista (endomitoosi). Polytenikromosomit muodostuvat, kun useat replikaatiokierrokset tuottavat useita sisarkromatideja, jotka ovat tarttuneet rinnakkain.
Polytenikromosomeja esiintyy Drosophila-lajeissa ja Chironomidae-heimon muissa kuin purevissa kääpiöissä. Niitä esiintyy myös toisessa niveljalkaisten ryhmässä, joka kuuluu luokkaan Collembola, alkueläinryhmässä Ciliophora, nisäkkäiden trofoblasteissa ja antipodaalisissa sekä kasvien suspensorisoluissa.
Polytene-soluilla on aineenvaihdunnallinen tehtävä. Geenien useat kopiot mahdollistavat geeniekspression korkean tason. Esimerkiksi Drosophila melanogasterissa toukkien sylkirauhasten kromosomeissa tapahtuu useita endoreduplikaatiokierroksia. Tämä tuottaa suuria määriä liimaa ennen nukutusta.
Kromosomipuffeja (kuvassa) ovat polytenikromosomin hajanaisia, kierteettömiä alueita. Ne ovat aktiivisen transkription paikkoja.
Polytene-kromosomi
Polytenikromosomit
Polytenikromosomit ovat ylisuuria kromosomeja, jotka ovat kehittyneet tavallisista kromosomeista. Erikoistuneet solut tekevät toistuvia DNA:n replikaatiokierroksia ilman solunjakautumista (endomitoosi). Polytenikromosomit muodostuvat, kun useat replikaatiokierrokset tuottavat useita sisarkromatideja, jotka ovat tarttuneet rinnakkain.
Polytenikromosomeja esiintyy Drosophila-lajeissa ja Chironomidae-heimon muissa kuin purevissa kääpiöissä. Niitä esiintyy myös toisessa niveljalkaisten ryhmässä, joka kuuluu luokkaan Collembola, alkueläinryhmässä Ciliophora, nisäkkäiden trofoblasteissa ja antipodaalisissa sekä kasvien suspensorisoluissa.
Polytene-soluilla on aineenvaihdunnallinen tehtävä. Geenien useat kopiot mahdollistavat geeniekspression korkean tason. Esimerkiksi Drosophila melanogasterissa toukkien sylkirauhasten kromosomeissa tapahtuu useita endoreduplikaatiokierroksia. Tämä tuottaa suuria määriä liimaa ennen nukutusta.
Kromosomipuffeja (kuvassa) ovat polytenikromosomin hajanaisia, kierteettömiä alueita. Ne ovat aktiivisen transkription paikkoja.
Polytene-kromosomi
Aiheeseen liittyvät sivut
Aiheeseen liittyvät sivut
- Karyotyyppi
- Solujen jakautuminen
- Homologinen kromosomi
- Ihmisen genomi
- Mutaatio#Kromosomimutaatiot
- Genetiikka#Mendelin ja modernin genetiikan väliltä
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mistä kromosomit koostuvat?
V: Kromosomit koostuvat DNA:sta ja proteiinista, jotka yhdistyvät kromatiiniksi.
K: Kuinka monta kromosomia ihmisellä on?
V: Ihmisillä on yhteensä 46 kromosomia eli 23 paria.
K: Mikä määrittää lapsen sukupuolen?
V: Äidin munasoluissa on aina X-kromosomi, kun taas isän siittiöissä on joko Y-kromosomi tai X-kromosomi. Tämä määrittää lapsen sukupuolen. Jos lapsi saa isältä Y-kromosomin, se on miespuolinen, jos se saa isältä X-kromosomin, se on naispuolinen.
Kysymys: Mikä prosessi vähentää diploidiset solut haploidisiksi soluiksi?
V: Sukusolujen (sukusolujen) tuottamiseksi kantasolut käyvät läpi erilaisen jakautumisprosessin, jota kutsutaan meioosiksi ja joka pelkistää diploidiset solut haploidisiksi soluiksi.
K: Missä kromosomit sijaitsevat solussa?
V: Kromosomit sijaitsevat solun ytimessä.
K: Milloin mitoosi tapahtuu?
V: Mitoosi tapahtuu, kun somaattiset (kehon) solut, kuten lihassolut, jakautuvat. Ennen mitoosia solu kopioi kaikki kromosominsa ja voi sitten jakaa ne kahteen kromatidiksi kutsuttuun puolikkaaseen, jotka yhdistyvät sentromeereistään.
Kysymys: Onko olemassa poikkeuksia siihen, että kromosomeja on jokaisessa solun ytimessä?
V: Eukaryooteilla on hyvin vähän erityisiä poikkeuksia siihen, että kromosomeja on jokaisessa solun ytimessä, koska vain eukaryooteilla on solun tuma.
