Suunnittelu ja rakentaminen
Vuonna 1969 Sears, Roebuck & Co. oli maailman suurin vähittäiskauppias, jolla oli noin 350 000 työntekijää. Sears halusi sijoittaa suuren osan työntekijöistään yhteen rakennukseen Chicagon Loopin länsiosaan. Yritys sai sijainnin West Chicago Loopin varrella, lähellä Grant Parkia. Sears osti lopulta West Chicago Loopin sijainnin ja osti 15 vanhaa rakennusta 100 omistajalta ja maksoi kaupungille 2,7 miljoonaa dollaria. Sears ja Chicagon kaupunki hyväksyivät suunnitelman, ja rakentaminen alkoi huhtikuussa 1971. Sears tarvitsi suunniteltuun torniinsa 3 miljoonaa neliöjalkaa (280 000 m2 ) toimistotilaa. Se palkkasi arkkitehdit Skidmore, Owings & Merrillin (SOM). Sears maksoi rakennuksen rakentamisen. Arkkitehdit Bruce Graham ja Fazlur Khan suunnittelivat rakennuksen. He suunnittelivat sen yhdeksän neliön muotoiseksi "putkeksi". Ne oli yhdistetty 3×3 metallisella kääreellä, joka muodosti neliönmuotoisen pohjan, jonka sivut olivat 69 metriä (225 jalkaa). Kaikki yhdeksän putkea nousisivat rakennuksen 50. kerrokseen asti, jossa luoteis- ja kaakkoisputket päättyvät. Koillis- ja lounaisputket ulottuvat 66. kerrokseen, ja pohjois-, itä- ja eteläputket päättyvät 90. kerrokseen. Viimeiset läntinen ja keskimmäinen putki ulottuvat 108 kerrokseen. Sears Tower oli ensimmäinen rakennus, jossa käytettiin tätä mallia. Se oli sekä halvempi että vahvempi. Siinä oli enemmän tilaa ja se oli korkeampi kuin Empire State Building, sillä se oli 1 450 jalkaa korkea. Se maksoi paljon vähemmän pinta-alayksikköä kohti. Järjestelmä menestyi pilvenpiirtäjien rakentamisessa, ja sitä on käytetty useimmissa superkorkuisissa rakennuksissa.
Jäljelle jääneet lattiat Sears päätti vuokrata muille yrityksille toimistotiloiksi. Torniin lisättiin pieniä metallisia lattioita, jotta tornissa työskentelevät ihmiset saisivat tarpeeksi tilaa. Skidmore-arkkitehdit ehdottivat tornia, jossa rakennuksen alaosassa olisi suuret, 55 000 neliöjalkaa (5 100 m2 ) käsittävät kerrokset. He lisäsivät myös metallikerroksia, joissa oli paljon takaiskuja, mikä antaisi tornille sen tunnetun ilmeen.
Torni ohitti New Yorkin keskeneräisen World Trade Centerin ja nousi maailman korkeimmaksi rakennukseksi. Federal Aviation Administration (FAA) rajoitti korkeutta lentoliikenteen suojelemiseksi. Rakennuksen huipulle lisättiin kaksi antennia televisio- ja radiolähetyksiä varten. Rakennus valmistui toukokuussa 1973 ja avattiin seuraavana vuonna. Rakentaminen maksoi noin 150 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Mustat kaistaleet näkyvät tornissa 29.-32., 64.-65., 88.-89. ja 104.-108. kerroksen ympärillä. Nämä antavat rakennuksen ympäristön tukijärjestelmät ja peittävät sen vyötetyt ristikot. Vaikka sprinklerijärjestelmän lisääminen ei ollut pakollista, rakennus rakennettiin alusta alkaen sprinklerijärjestelmän kanssa. Rakennuksessa on noin 40 000 sprinkleripäätä. Ne maksoivat 4 miljoonaa dollaria.
Helmikuussa 1982 rakennukseen lisättiin kaksi televisioantennia, jolloin sen kokonaiskorkeus nousi 520,3 metriin (1 707 jalkaan). Läntistä antennia suurennettiin, jolloin kokonaiskorkeus nousi 527 metriin (1 729 jalkaan) 5. kesäkuuta 2000. Tämä tehtiin paikallisen NBC-aseman WMAQ-TV:n vastaanoton parantamiseksi.
Oikeudelliset toimet
Kun rakennuksen rakentaminen saavutti 50. kerroksen vuonna 1972, ihmiset haastoivat Searsin oikeuteen ja halusivat estää rakennusta ylittämästä 67 kerrosta. Kanteissa sanottiin, että 67. kerroksen yläpuolella televisiosignaalit olisivat huonoja.
Illinoisin yleisradiotoiminnan kansalaiskomitea halusi, että liittovaltion viestintäkomissio (FCC) estäisi rakennuksen korottamisen. Toukokuun 26. päivänä 1972 komissio ei ryhtynyt toimiin, koska sillä ei ollut valtuuksia tehdä mitään. Illinoisin korkein oikeus tuki heidän päätöstään 30. kesäkuuta 1972. Syyskuun 8. päivänä 1972 Yhdysvaltojen seitsemännen piirin vetoomustuomioistuin tuki FCC:n päätöstä, mikä päätti oikeusjutun.
Avaamisen jälkeen
Torniin ei tullut niin paljon yrityksiä ostamaan toimistotiloja, ja se oli monta vuotta puoliksi tyhjillään. 2000-luvulla monet tornissa toimineet yritykset alkoivat lähteä sieltä terroriuhkien vuoksi tai koska ne löysivät parempia toimistotiloja.
Vuonna 1984 Sears päätti parantaa alempien kerrosten ulkonäköä siviilejä ja turisteja varten. Heidän ratkaisunsa oli luoda uusi sisäänkäynti, joka tuli tunnetuksi nimellä "Lunchbox Entrance". Sears halusi myydä rakennuksen 1980-luvun lopulla. Heinäkuussa 1990, kun mahdollisia ostajia ei löytynyt, Sears otti torniin 850 miljoonan dollarin kiinnityslainan MetLifeltä ja AEW Capital Managementilta. Sears puhui lainasta uudelleen vuonna 1994. Tämä johti sopimukseen, jonka mukaan Sears ei olisi enää vastuussa 850 miljoonan dollarin lainasta, vaikka se omistaisi vain rakennuksen nimen. Vuoden 1994 sopimuksen mukaan AEW ja Metlife omistaisivat rakennuksen vuonna 2003.
Vuonna 1990 asianajotoimisto Keck, Mahin & Cate halusi muuttaa pois tornista osoitteeseen 77 West Wacker Drive. Vain kaksi vuotta myöhemmin Sears alkoi muuttaa tornista Hoffman Estatesiin, Illinoisiin.
Vuonna 1997 kanadalainen TrizecHahn-yhtiö osti kuitenkin AEW:n omistaman rakennuksen 110 miljoonalla dollarilla. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen kaksi suurinta toimistokumppania, Goldman Sachs ja Merrill Lynch, ilmoittivat nopeasti suunnitelmistaan jättää rakennuksen 300 000 jalkaa2 . Vuonna 2003 Trizec myi tornin omistuksensa MetLifelle 9 miljoonalla dollarilla.
Vuonna 2004 MetLife myi rakennuksen New Yorkista ja Skokiesta, Illinoisista kotoisin olevalle sijoittajaryhmälle. Hinta oli 840 miljoonaa dollaria, josta 825 miljoonaa dollaria oli kiinnitettynä.
Kesäkuussa 2006 FBI pidätti seitsemän miestä, joita syytettiin tornin tuhoamista koskevista suunnitelmista. Juttu meni oikeuteen lokakuussa 2007. Kolmen oikeudenkäynnin jälkeen viisi epäillyistä tuomittiin ja kaksi vapautettiin. Ryhmän johtaja Narseal Batiste tuomittiin 13,5 vuodeksi vankilaan. Mahdollisen hyökkäysuhan vuoksi rakennuksen tuolloin suurin yritystila, Ernst & Young, muutti vuoden 2009 alussa North Wacker Driveen.
Vuodesta 2007 lähtien omistajat olivat harkinneet hotellin rakentamista rakennuksen pohjoispuolelle. Toista rakennusta harkittiin alkuperäisessä suunnitelmassa. Suunnitelma lopulta peruttiin, koska kaupunki ei sallinut korkean rakennuksen rakentamista kyseiseen paikkaan.
Helmikuussa 2009 omistajat ilmoittivat harkitsevansa rakennuksen maalaamista hopeaksi, mutta tämä ajatus lopetettiin myöhemmin. Uuden maalauksen toivottiin "brändäävän" rakennuksen uudelleen ja osoittavan sen energiatehokkuuden 50 miljoonan dollarin hintaan.
Vuonna 2015 Blackstone Group osti tornin 1,3 miljardilla dollarilla, mikä on korkein koskaan maksettu hinta yhdysvaltalaisesta kiinteistöstä New Yorkin ulkopuolella. Vuonna 2017 Blackstone ilmoitti 500 miljoonan dollarin remontista rakennukseen, kuten kuusikerroksisen kaupallisen alueen rakentamisesta tornin aukioalueelle.
Toukokuussa 2020 useiden sadepäivien jälkeen rakennuksen kolme kellarikerrosta tulvi. Tämä aiheutti sähköjen katkeamisen ja monien televisio- ja radioasemien menettämisen.
Nimeämisoikeudet
Searsin nimeämisoikeudet päättyivät vuonna 2003, mutta rakennusta kutsuttiin vielä vuosia Sears Toweriksi. Maaliskuussa 2009 brittiläinen vakuutusyhtiö Willis Group Holdings suostui vuokraamaan osan rakennuksesta ja sai nimioikeudet. Heinäkuun 16. päivänä 2009 rakennus nimettiin virallisesti Willis Toweriksi. Elokuun 13. päivänä 2012 United Airlines ilmoitti siirtävänsä pääkonttorinsa 77 West Wacker Drivelta Willis Toweriin.
Nimeämisoikeudet ovat laillisesti voimassa 15 vuotta, joten on mahdollista, että rakennuksen nimi vaihtuu pian uudelleen. Monet chicagolaiset kutsuvat tornia edelleen sen vanhalla nimellä. Heinäkuussa 2009 CNN:n artikkelin mukaan jotkut chicagolaiset eivät halunneet kutsua tornia sen uudella nimellä. Lokakuussa 2010 ilmestyneessä Chicago Magazinen artikkelissa rakennusta kutsuttiin yhdeksi Chicagon 40 tärkeimmästä asiasta. Artikkelin kirjoittaja ei halunnut kutsua sitä "Willis Toweriksi". Time-lehti kutsui nimenmuutosta yhdeksi 10 pahimman yritysnimenmuutoksen joukosta.
Kiipeily
Toukokuun 25. päivänä 1981 Dan Goodwin kiipesi torniin imukuppien avulla ja Hämähäkkimies-asu yllään. Chicagon palokunta yritti estää häntä, mutta hän kiipesi torniin ensimmäisen kerran onnistuneesti ulkopuolelta. Goodwin pidätettiin huipulla seitsemän tuntia kestäneen kiipeämisen jälkeen, ja häntä syytettiin myöhemmin luvattomasta tunkeutumisesta.
Elokuussa 1999 Alain "Hämähäkkimies" Robert kiipesi rakennuksen huipulle asti käyttäen vain käsiään ja jalkojaan. Hän kiipesi rakennuksen 20 viimeiseen kerrokseen.
Vuodesta 2009 lähtien Willis Tower on isännöinyt SkyRise Chicagoa, maailman korkeinta sisätiloissa järjestettävää portaiden kiipeilyä hyväntekeväisyystapahtumana. Tapahtumassa ihmiset voivat kävellä laillisesti ylös rakennuksen 103-kerroksisia portaita.
