Tämä on luettelo maailman korkeimmista rakennuksista, menneisyydestä ja nykyisyydestä, riippumatta siitä, minkä tyyppisiä ne ovat. Suurin osa listan rakenteista on televisiolähetysmastoja, mutta mukana on myös korkeampia tornityyppisiä rakenteita (kuten CN Tower) ja korkeimpia kerrostaloja (kuten Sears Tower, nykyisin Willis Tower). Luettelo pyrkii kattamaan kaikki ihmisen rakentamat rakenteet ilman rajoitusta käyttötarkoitukseen.

Luokittelu ja mittaaminen

Luettelo on järjestetty absoluuttisen korkeuden mukaan, koska se sisältää monia eri rakenneluokkia. Korkeudesta puhuttaessa voidaan käyttää eri mittareita, ja on hyvä erottaa ainakin seuraavat:

  • Architectural height (rakennuksen arkkitehtoninen korkeus): korkein kohta, joka kuuluu arkkitehtoniseen kokonaisuuteen (esim. huipulla oleva torni tai harjanne).
  • Highest occupied floor (korkein asuttu tai käytetty kerros): kertoo, kuinka korkealle ihmiset voivat tyypillisesti päästä rakennuksen sisällä.
  • Pinnacle / tip (kärki): mukaan luetaan antennit, mastot ja muut tekniset lisärakenteet, jotka nostavat kokonaiskorkeutta.

Useat kansainväliset organisaatiot, kuten CTBUH (Council on Tall Buildings and Urban Habitat), käyttävät näitä eri määritelmiä erotellakseen rakennusten ja rakenteiden korkeudet virallisesti.

Rakennustyypit

Listassa esiintyy laaja kirjo rakenteita. Tärkeimmät tyypit ovat:

  • Mastot (guyed masts): ohuita, useimmiten useista köysistä tai vaijereista tuettuja rakenteita, jotka soveltuvat hyvin antennien ja lähetystekniikan sijoittamiseen. Näitä on paljon listassa, koska ne voivat olla erittäin korkeita ja niiden rakentamiskustannukset ovat usein pienemmät kuin vapaasti seisovien tornien.
  • Tornit (self-supporting towers): ilman vaijereita itsenäisesti seisovia rakenteita, kuten televisio- tai näkötorneja.
  • Pilvenpiirtäjät (skyscrapers): monikerroksisia, ihmisten asuttavaksi tai käytettäväksi tarkoitettuja rakennuksia, joissa korkeus mitataan yleensä arkkitehtonisesta huipusta tai korkeimmasta asutusta kerroksesta.
  • Muut rakenteet: öljynporauslautat (öljynporauslauttoja), sähkötornit, siltatornit, savupiiput ja muut tehtaanpiippujen kaltaiset rakenteet.

Esimerkkejä ja historiallisia huomioita

Joitakin tunnettuja esimerkkejä eri kategorioista:

  • Burj Khalifa (Dubai) 828 m — nykyinen maailman korkein rakennus ja korkein vapaasti seisova rakenne, sisältäen asunnot, hotellin ja toimistot.
  • Tokyo Skytree 634 m — yksi maailman korkeimmista torneista ja merkittävä radiovastaanotto- ja matkailukohde.
  • Shanghai Tower 632 m — yksi korkeimmista pilvenpiirtäjistä, sisältää toimistoja, hotellin ja näköalatasanteita.
  • Guangzhou (Canton) Tower noin 600 m — tunnettu arkkitehtoninen maamerkki ja näkötorni Kiinassa.
  • CN Tower (Toronto) 553,3 m — aikanaan maailman korkein vapaasti seisova torni ja edelleen merkittävä nähtävyys.
  • Esimerkki korkeasta mastosta: KVLY-TV:n masti (Pohjois-Dakota, USA) 628,8 m — yksi maailman korkeimmista edelleen pystyssä olevista vaijerimastoista.
  • Historiallisesti merkittävä: Varsovan radiomasto (Warsaw Radio Mast) oli 646,38 m ennen romahdusta vuonna 1991 — se oli aikanaan maailman korkein rakennelma.
  • Sears Tower (nyk. Willis Tower) — oli pitkään maailman korkein pilvenpiirtäjä ja on edelleen yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista korkeista rakennuksista.

Masto — määritelmä ja käyttötarkoitus

Luettelossa on melko paljon mastoja. Masto on ihmisen tekemä tukirakenne, jota käytetään yleisesti purjelaivoissa purjeiden tukena tai maalla radiomastoina ja -torneina, joita käytetään televiestintälaitteiden, kuten radioantennien, tukemiseen (Yhdistyneessä kuningaskunnassa usein termi "antenni" käytössä). Mastot voidaan jakaa tyypillisesti kahteen pääryhmään:

  • Vaijerimastot (guyed masts): kevyempiä pystyrakenteita, jotka pysyvät pystyssä vaijereilla. Näitä rakennetaan usein pitkiin korkeuksiin, koska vaijerit kantavat suuren osan sivuttaiskuormasta.
  • Itsekantavat tornit: tukirakenteita ilman vaijereita, usein massiivisempia ja kestävämpiä, mutta kalliimpia rakentaa suurilla korkeuksilla.

Miksi käyttää absoluuttista korkeutta?

Koska luettelo sisältää monenlaisia rakenteita — mastoja, torneja, pilvenpiirtäjiä, siltatorneja jne. — vertailu on yksinkertaisinta ja objektiivisinta tehdä absoluuttisen korkeuden perusteella (maasta mitattuna), vaikka tarkoitus ja käyttötapa voivat olla hyvin erilaisia. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että listassa korkein kohta voi olla esimerkiksi antenni, joka ei ole osa asuttavaa tai arkkitehtonista tilaa.

Lisätietoja

Tällaiset luettelot päivittyvät usein, kun uusia rakennuksia tai mastoja valmistuu tai kun olemassa olevien rakenteiden käyttötarkoitus, korkeusmitoitus tai nimi muuttuu. Historialliset muutokset (esimerkiksi purkamiset tai romahdukset) vaikuttavat myös siihen, mitä pidetään korkeimpana rakenteena kussakin ajassa. Luettelon tarkoituksena on tarjota kokonaiskuva maailman korkeista rakenteista ja selkeyttää, miksi eri tyyppejä vertaillaan ja järjestetään absoluuttisen korkeuden mukaan.

Luettelo sisältää edelleen runsaasti mastoja, koska niiden rakennustapa ja käyttötarkoitus tekevät niistä yleisiä ja usein erittäin korkeita rakenteita. Niiden erotteleminen torneista ja pilvenpiirtäjistä auttaa ymmärtämään, millaisiin käyttötarkoituksiin korkeus investoidaan (lähetys, näköala, asuin- tai työtilat jne.).