Viiden keisarin vuosi
Viiden keisarin vuosi viittaa vuoteen 193 jKr., jolloin Rooman keisarin tittelille oli viisi hakijaa. Nämä viisi olivat Pertinax, Didius Julianus, Pescennius Niger, Clodius Albinus ja Severus.
Pertinax
Vuosi 193 alkoi Commoduksen murhalla uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 192. Kaupungin prefekti Pertinax julistettiin keisariksi uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 193.
Pertinax yritti palauttaa kurin preetoriaanikaartiin eikä maksanut heille sitä, mitä he olivat odottaneet. Pretoriaanikaarti murhasi hänet 28. maaliskuuta 193. Sen jälkeen keisarin virka huutokaupattiin.
Didius
Myöhemmin samana päivänä Didius Julianus päihitti Titus Flavius Sulpicianuksen (Pertinaxin appiukon ja myös uuden kaupungin prefektin) keisarin tittelin saamiseksi. Flavius Sulpicianus tarjoutui maksamaan jokaiselle sotilaalle 20 000 sestertiusta ostaakseen heidän uskollisuutensa (kahdeksan kertaa heidän vuosipalkkansa; saman summan tarjosi myös Marcus Aurelius varmistaakseen heidän suosionsa vuonna 161). Didius Julianus tarjosi kuitenkin 25 000 sestertiiniä jokaiselle sotilaalle voittaakseen huutokaupan, ja Rooman senaatti julisti hänet keisariksi 28. maaliskuuta.
Severus
Kolme muuta merkittävää roomalaista haastoi kuitenkin valtaistuimesta: Pescennius Niger Syyriassa, Clodius Albinus Britanniassa ja Severus Pannoniassa.
Severus marssi Roomaan syrjäyttääkseen Didius Julianuksen ja mestautti hänet 1. kesäkuuta 193. Sen jälkeen hän erotti pretoriaanikaartin ja teloitti sotilaat, jotka olivat tappaneet Pertinaxin.
Vahvistaakseen valtaansa Severus taisteli Pescennius Nigeriä vastaan Kyzicuksessa ja Nizzassa vuonna 193 ja voitti hänet Issuksessa vuonna 194.
Clodius Albinus tuki aluksi Septimius Severusta uskoen, että hän seuraisi häntä. Kun hän huomasi, että Severuksella oli muita aikeita, Albinus julisti itsensä keisariksi vuonna 195, mutta Severus kukisti hänet Lugdunumin taistelussa 19. helmikuuta 197. Hän ei kuitenkaan voinut voittaa keisaria.
