NHL-kausi 1936-37 oli National Hockey Leaguen (NHL) 20. kausi. Kahdeksan joukkuetta pelasi kukin 48 ottelua. Stanley Cupin voittajaksi selviytyi Detroit Red Wings, joka voitti finaalisarjassa New York Rangersin kolme ottelua kaksi vastaan.
Sarjan rakenne ja osallistujat
Kaudella pelattiin 48 ottelun runkosarja, jossa kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisiaan sovitun ottelumäärän mukaisesti. Runkosarjan sijoitukset määrittivät joukkueiden pääsyn pudotuspeleihin; pudotuspelit ratkaistiin sarjan aikaisen sijoituksen perusteella ja otteluformaateilla, jotka vaihtelivat vaiheittain. Kauden aikana seurattiin sekä yksilöiden että joukkueiden suorituksia, ja etenkin puolustuspeli ja maalivahtityö korostuivat vaikeissa olosuhteissa.
Pudotuspelit ja finaalit
Pudotuspelit huipentuivat Stanley Cup -finaaliin, jossa Detroit Red Wings ja New York Rangers kohtasivat. Finaalisarja venyi täyteen viiteen otteluun, ja lopulta Detroit nousi voittajaksi voitoin 3–2. Sarja oli tasainen ja ratkaisuissa korostuivat kurinalainen puolustuspeli ja tehokas viimeistely.
Merkitys ja perintö
Tämä kausi vahvisti Detroit Red Wingsin asemaa sarjan huippujoukkueena ja oli osa seuran varhaista menestysjaksoa. Turnaus muistetaan tasaisesta kilpailusta ja siitä, että finaalit ratkaistiin vasta täydessä viiden ottelun sarjassa. Kauden tapahtumat vaikuttivat myös laajempaan kiekkokulttuuriin ja seurojen pitkäjänteiseen kehitykseen NHL:ssä.
Lisätietoja kauden otteluista, yksittäisten pelien tuloksista ja pelaajatilastoista löytyy kauden erillisistä tilasto- ja ottelukohtaisista arkistoista sekä seurojen historiaa käsittelevistä lähteistä.