NHL-kausi 1942–43 oli National Hockey League -liigan 26. kausi. Kuusi joukkuetta pelasi kukin 50 ottelua, ja tästä kaudesta alkaa niin kutsuttu NHL:n "Original Six" -kausi, joka jatkui vuoteen 1967 saakka. Kausi oli poikkeuksellinen myös toisen maailmansodan vaikutusten takia: pelaajamateriaalia oli niukemmin, pelaajia värväytyi armeijaan ja se näkyi joukkueiden kokoonpanoissa ja kilpailun luonteessa.
Joukkueet
- Boston Bruins (Boston Bruinsin linkki alkuperäisestä tekstistä)
- Detroit Red Wings
- Chicago Black Hawks
- Montreal Canadiens
- New York Rangers
- Toronto Maple Leafs
Kauden kulku ja vaikutukset
Kaudella pelattiin 50 ottelua runkosarjassa per joukkue. Sodan oloissa liigan toiminta jatkui, mutta seuraukset näkyivät esimerkiksi pelaajavaihdoksina, nuorempien pelaajien saamisena avainrooleihin ja ajoittaisina poikkeuksellisina pelikuosin muutoksina. Liigan pitkäaikainen puheenjohtaja Frank Calder kuoli talvella 1943 sydänsairauteen, mikä oli merkittävä tapahtuma liigan johtotasolla. Calderin nimi on jäänyt historiaan muun muassa Calder Trophy -palkinnon kautta, joka annetaan NHL:n parhaalle tulokkaalle.
Pudotuspelit ja Stanley Cup
Pudotuspelien jälkeen Detroit Red Wings eteni finaaleihin ja kohtasi Boston Bruinsin. Detroit onnistui kaudella nappaamaan mestaruuden ja voitti finaalisarjassa vastustajansa, voittaen näin Stanley Cupin. Joukkueen johdossa toimi pitkäaikainen seuravaikuttaja ja valmentaja Jack Adams, ja voitto oli merkittävä jatkumo Red Wingsin historiassa.
Merkitys
Tämä kausi merkitsee NHL:n historiassa alkuaskelta Original Six -ajalle, joka määritteli liigaa vuosikymmeniksi. Vaikka sota-aika toi omat haasteensa, kausi 1942–43 osoitti liigan kyvyn jatkaa kilpailua vaikeissakin olosuhteissa ja loi pohjaa myöhemmälle kehitykselle ja perinteille, joita NHL kantaa yhä.