Aeneas – troijalainen prinssi, Vergiliuksen Aeneis ja Rooman synty

Aeneas — troijalainen prinssi ja Vergiliuksen Aeneis: eeppinen kertomus sankarin pakomatkasta Troijasta ja Rooman synnystä.

Aeneas oli troijalainen prinssi ja sankari. Hänen isänsä oli Anchises ja äitinsä kreikkalainen jumalatar Afrodite (roomalaisissa lähteissä Venus). Sekä Homeros että Vergilius mainitsevat hänet tarinoissaan. Vergilius kirjoitti hänestä kokonaisen sarjan kirjoja. Näiden kirjojen nimi on alkuperäisessä latinankielisessä muodossaan Aeneis. Tavallinen englanninkielinen käännös on Aeneis.

Kirjat kertovat "hurskaan Aeneaksen" tarinan ja siitä, miten Rooman kaupunki syntyi.

Tarina alkaa siitä, kun Aeneas kantaa isänsä pois palavasta Troijasta, ja päättyy siihen, kun Romulus ja Remus perustavat Rooman (sen jälkeen kun Aeneas oli purjehtinut Välimerällä pitkään ja rantautui rannikolle). Aeneas esiintyy myös Homeroksen kirjoittaman Ilias-kirjan 5. kirjassa.

William Shakespeare kirjoitti myös tarinan, jossa mainitaan Aeneas. Christopher Marlowe kirjoitti näytelmän Aeneaksesta ja Didosta, kuningattaresta, joka rakastui häneen. Didosta ja Aeneaksesta on olemassa myös ooppera, jonka on kirjoittanut Henry Purcell.

Aeneas kreikkalaisessa ja roomalaisessa perinteessä

Aeneas on myyttinen hahmo, joka esiintyy sekä kreikkalaisissa että roomalaisissa kertomuksissa. Kreikkalaisessa perinteessä hän on Troijan sotaan liittyvä sankari, jonka kohtaloa jumalat usein suojelevat. Roomalaisessa perinteessä hänestä tuli tärkeä esi-isähahmo: hänen jälkeläisistään kerrottiin syntyneen Rooman merkittävät suvut ja lopulta itse kaupunki.

Myytti kertoo, että Aeneas kantoi isänsä Anchiseen lohduttavasti pois palavasta Troijasta ja lähti pakoon yhdessä kansansa kanssa. Matkallaan hän kohtasi monia vaaroja ja pysähdyksiä, joista kuuluisin on oleskelu Karthagossa, missä hän rakastui kuningatar Didoon. Aineisissa Aeneaksen rakkaussuhde Didon kanssa on keskeinen kohtaus, koska hänen pakonomainen lähtönsä johtaa Didon itsemurhaan.

Vergiliuksen Aeneis — rakenne ja keskeiset tapahtumat

Vergiliuksen Aeneis on eepos, joka jakautuu kahteentoista kirjaan. Teos yhdistää matka- ja perustamismyytin muotoon, joka esittelee Aeneaksen vaiheittain: pakomatka Troijasta, seikkailut Välimerellä, oleskelu Karthagossa, vierailu alituisuudessa (tuonpuoleisessa) ja lopulta taistelut Italiassa.

Keskeisiä tapahtumia ovat:

• Troijan tuhosta pakeneminen ja Anchisesin pelastaminen
• matkat Välimerellä ja eri kohtaamiset (esim. kohtaus Didon kanssa Karthagossa)
• Aeneaksen vierailu alituisuudessa, jossa hän näkee ennustuksia Rooman tulevasta suuruudesta
• maaannuttaminen Latiumissa ja ristiriidat paikallisten heimojen kanssa, erityisesti Turnuksen kanssa
• Aeneaksen naiminen Lavinian kanssa ja siementen kylväminen, jotka johtavat myöhempään Alban Longan ja Rooman syntyyn

Aeneaksen jälkeläinen Ascanius (tunnetaan myös nimellä Iulus) on merkittävä, koska hänen suvustaan roomalainen traditio liitti myöhemmin Julius-suvun (gens Iulia) ja siten myös keisari Augustuksen sukujuuret Vergiliuksen aikaan.

Keskeiset teemat ja hahmon ominaisuudet

Aeneaksen hahmo kuvataan usein adjektiivilla pius ("hurskas", "velvollisuudentuntoinen"). Hänen tärkeimmät ominaisuutensa ovat kohtaloon alistuminen, velvollisuus perhettä ja jumalia kohtaan sekä halu perustaa uusi yhteisö. Vergiliuksen teoksessa nämä teemat linkittyvät roomalaiseen aatemaailmaan: velvollisuus (pietas), kohtalo ja kunnian tavoittelu.

Teos nostaa myös esiin inhimillisiä konflikteja: rakkaus ja henkilökohtaiset tunteet (esimerkiksi Didon tapaus) joutuvat ristiriitaan yhteisön ja julkisen tehtävän kanssa. Aeneaksen valinnat korostavat usein yhteistä hyvää yksityisen onnen edelle.

Historiallinen ja kulttuurinen perintö

Aeneaksen tarina on osa antiikin mytologiaa, ei tarkkaa historiallista kertomusta. Archeologinen Troija on todellinen paikka, mutta Aeneaksen ja Rooman väliset yhteydet kuuluvat mytologiseen selitykseen Rooman synnystä. Vergiliuksen Aeneis kuitenkin vaikutti voimakkaasti roomalaiseen identiteettiin: se tarjosi kansallisen myytin, jolla perusteltiin Rooman kohtaloa ja keisarillista perinnettä.

Aeneaksen hahmo on vaikuttanut myös myöhempään kirjallisuuteen ja taiteeseen. Hänen tarinansa on sovitettu ja mainittu monissa teoksissa kautta vuosisatojen, mistä esimerkkeinä mainitut näytelmät ja ooppera. Aeneaksen kuva näkyy maalauksissa, veistoksissa ja kirjallisissa viittauksissa läpi länsimaisen kulttuurin.

Lopuksi

Aeneas yhdistää tarussa sankaruuden, jumalallisen suojeluksen ja velvollisuudentunnon. Hänen matkansa Troijasta Italian rannoille toimii sekä seikkailukertomuksena että myyttisenä perustamiskertomuksena, jolla on ollut suuri merkitys erityisesti roomalaisessa kulttuurissa ja länsimaisessa kirjallisuudessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka oli Aeneas?

K: Mitä Vergilius kirjoitti Aeneaksesta?

K: Missä Homeros mainitsee Aeneaksen?

K: Kuka muu kirjoitti tarinoita tai näytelmiä, joissa Aeneas esiintyy?

K: Miten tarina "hurskaasta Aneaksesta" alkoi?

K: Mihin hän päätyi purjehdittuaan pitkään Välimeren yli?

Hae kirjaimella