Golda Meir (1898–1978) — Israelin ensimmäinen naispääministeri
Golda Meir (1898–1978) — Israelin ensimmäinen ja ainoa naispääministeri, vaikutusvaltainen "rautarouva" 1969–1974; Jom Kippur -sota ja München 1972 muovasivat hänen perintöään.
Golda Meir (lausutaan [Gol-da My-ear]; heprea: גולדה מאיר, arab: جولدا مائير, syntynyt Golda Mabovitch, 3. toukokuuta 1898 – 8. joulukuuta 1978, tunnettu myös nimellä Golda Myerson vuosina 1917–1956) oli Israelin valtion neljäs pääministeri.
Golda Meiristä tuli Israelin pääministeri 17. maaliskuuta 1969 sen jälkeen kun hän oli toiminut useissa tärkeissä ministerintehtävissä, muun muassa työministerinä ja ulkoministerinä. Hänet tunnettiin voimakkaasta johtamistyylistään ja häntä kutsuttiin Israelin politiikassa usein "rautarouvaksi" (vahvatahtoiseksi naiseksi), vuosia ennen kuin sama nimitys liitettiin Britannian pääministeriin Margaret Thatcheriin. Meir oli Israelin ensimmäinen ja — toistaiseksi — ainoa naispääministeri. Hän oli myös maailman kolmas naispääministeri. Hänen pääministerikaudelleen osui kaksi syvästi vaikuttanutta kriisiä: yhdentoista israelilaisen urheilijan murha vuoden 1972 kesäolympialaisissa ja vuoden 1973 Jom Kippurin sota. Sodan jälkeinen keskustelu ja valvontatoimet johtivat poliittiseen paineeseen, ja Meir luopui tehtävästään vuonna 1974, vaikka hänelle ei suoraan todettu henkilökohtaista rikettä sodan taktisten virheiden johdosta.
Varhaiselämä ja siirtyminen Palestiinaan
Golda Mabovitch syntyi Keisarillisen Venäjän alueella ja kasvoi juutalaisessa perheessä. Perhe muutti Yhdysvaltoihin, ja Meir vietti nuoruutensa Milwaukeeissä, Wisconsinissa, missä hän osallistui zionistiseen nuorisotoimintaan ja opiskeli. Hän meni naimisiin Morris Meyersonin kanssa vuonna 1917 ja otti myöhemmin sukunimen Meir. Pari muutti vuonna 1921 Palestiinaan (tuolloin brittihallinnon alla oleva alue), missä Golda Meir osallistui aktiivisesti työväenliikkeeseen ja siirtokuntien rakentamiseen.
Poliittinen nousu
Meir oli yksi uuden valtion rakentajista ja allekirjoitti Israelin itsenäisyysjulistuksen. Hän nousi vähitellen keskeiseen asemaan työväenliikkeessä ja puoluepolitiikassa. Hän toimi pitkään työministerinä, ja hänen ajaltaan muistetaan sosiaalipoliittisia linjauksia ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehittämistä, erityisesti työllisyyden, asumisen ja sosiaaliturvan alueilla. Myöhemmin hän siirtyi ulkopolitiikan tehtäviin ja oli kansainvälisesti näkyvä hahmo edustaessaan Israelia ulkomailla.
Pääministerikausi ja tärkeimmät tapahtumat
Golda Meirin pääministerikausi keskittyi sekä sisäpolitiikan vakauttamiseen että kansainvälisten uhkien hoitamiseen. Vuoden 1972 Münchenin terroriteko ja sen jälkeiset toimet, mukaan lukien tiedustelutoimet ja vastatoimet niitä toteuttaneita ryhmiä vastaan, muokkasivat Israelin turvallisuuspolitiikkaa. Vielä merkittävämpi oli lokakuun 1973 Jom Kippurin sota, jolloin Egyptin ja Syyrian koordinoima yllätysisku yllätti Israelin rintamat. Sota aiheutti laajaa kritiikkiä hallituksen ja puolustusvoimien valmiudesta; tutkimuskomiteat selvittivät tapahtumia ja tuloksena syntyneet havainnot johtivat poliittiseen vastuunottamiseen ja hallinnon muutoksiin. Vuoden 1974 lopulla Meir vetäytyi tehtävästään, ja hänen seuraajakseen tuli Yitzhak Rabin.
Johtamistyyli, kritiikki ja perintö
Golda Meiriä pidettiin pääsääntöisesti päättäväisenä ja suorapuheisena johtajana, joka laittoi Israelin turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin etusijalle. Hänen hallintonsa sai kiitosta muun muassa sosiaalipoliittisista panostuksista ja uskosta yhteiseen vastuuseen vaikeina aikoina. Toisaalta häntä on kritisoitu tiedustelu- ja varautumispuutteista Jom Kippurin sodan alla sekä joistakin ulkopoliittisista linjauksista. Historiallisesti hän on kuitenkin yksi 1900-luvun näkyvimpiä naispoliitikkoja ja tärkeä hahmo Israelin valtion muotoutumisessa.
Elämä pääministeryysuran jälkeen ja kuolema
Kun Golda Meir vetäytyi aktiivisesta politiikasta, hän säilyi kansainvälisesti tunnetun ja keskustelua herättävän johtajan maineessa. Hän kuoli 8. joulukuuta 1978 Jerusalemissa. Hänen muistonsa elää useissa muistomerkeissä, museoissa, katunimissä ja kirjallisuudessa. Golda Meirin elämä ja ura nähdään usein esimerkkinä siitä, miten nainen nousi keskeiseen asemaan sodan- ja rauhantilan hallinnassa, sekä siitä, miten henkilökohtainen päättäväisyys voi vaikuttaa kansakunnan kohtaloihin.
Lisätietoja Golda Meirin elämästä ja poliittisesta urasta löytyy laajemmista biografioista ja historiateoksista, jotka käsittelevät Israelin perustamisen aikaa ja alueen 1900-luvun politiikkaa.
Ennen kuin hänestä tuli pääministeri
Hänen syntymänimensä oli Golda Mabovitch (ukrainaksi Голда Мабович). Hän syntyi Kiovassa entisen Venäjän keisarikunnan alueella (nykyisessä Ukrainassa), ja hänen vanhempansa olivat Blume Naidich ja Moshe Mabovitch, puuseppä. Perhe muutti Milwaukeehen, Wisconsinin osavaltioon Yhdysvaltoihin. Hänen isänsä löysi työpaikan puuseppänä, ja hänen äitinsä piti ruokakauppaa. Jo kahdeksanvuotiaana hänet määrättiin vahtimaan kauppaa, kun hänen äitinsä lähti kauppaan hakemaan tarvikkeita.
Kun Golda oli 14-vuotias, hän meni North Division High Schooliin ja teki osa-aikatyötä. Hänen äitinsä halusi, että Golda jättäisi koulun kesken ja menisi naimisiin, mutta hän ei tehnyt niin. Hän karkasi kotoa ja osti junalipun Denveriin, Coloradoon, ja meni asumaan naimisissa olevan sisarensa Sheyna Korngoldin luo. Korngoldit pitivät kotonaan iltakokouksia, joissa Meir oppi muun muassa juutalaisten halusta omaan maahan, kirjallisuudesta, naisten oikeuksista ja ammattiliitoista. Denverissä hän tapasi myös kylttimaalari Morris Meyersonin, jonka kanssa hän avioitui 19-vuotiaana.
Pääministerinä ollessaan
Kaksi suurinta tapahtumaa hänen pääministerikaudellaan olivat Mustan syyskuun terroristiryhmän murhaama yksitoista israelilaista urheilijaa vuoden 1972 kesäolympialaisissa sekä Israelin ja Egyptin ja Syyrian johtamien arabivaltioiden välinen kahdenkymmenen päivän sota, Jom Kippurin sota, lokakuussa 1973.
Toimikauden päättyminen
Jom Kippurin sota käytiin 6.10.-26.10.1973 Syyrian ja Egyptin johtaman arabimaiden ryhmän välillä Israelia vastaan. Israel yllättyi hyökkäyksestä, ja Jom Kippurin sodan jälkeen hallitukselle esitettiin kysymyksiä siitä, että Israel ei ollut valmis sotaan. Ryhmä ihmisiä, joita pyydettiin tutkimaan sotaa, päätti, että se ei ollut Meirin vika. Hänen poliittinen puolueensa voitti vaalit joulukuussa 1973, mutta Meir lopetti pääministerin tehtävät 11. huhtikuuta 1974, koska hänen mielestään Israelin kansa halusi niin. Jitzhak Rabinista tuli hänen jälkeensä pääministeri 3. kesäkuuta 1974.
Vuonna 1975 Meirille myönnettiin Israel-palkinto hänen Israelin valtiolle antamistaan ansioista.
Kuolema
Golda Meir kuoli 8. joulukuuta 1978 syöpään Jerusalemissa 80-vuotiaana. Hänet haudattiin Helkat Gdolei Ha'uma -hautausmaalle Herzl-vuorelle Jerusalemissa 12. joulukuuta 1978.
Golda Meirin hauta Herzl-vuorella
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Golda Meir?
A: Golda Meir oli Israelin valtion neljäs pääministeri ja maailman kolmas naispääministeri.
K: Milloin Golda Meiristä tuli Israelin pääministeri?
V: Golda Meiristä tuli Israelin pääministeri 17. maaliskuuta 1969.
K: Mikä oli Golda Meirin lempinimi Israelin politiikassa?
V: Golda Meirin sanottiin olevan Israelin politiikan "Rautarouva" (vahvatahtoinen nainen).
K: Mitä merkittäviä tapahtumia tapahtui Golda Meirin pääministeriaikana?
V: Yksitoista israelilaisen urheilijan murha vuoden 1972 kesäolympialaisissa ja vuoden 1973 Jom Kippurin sota olivat kaksi suurinta tapahtumaa hänen pääministeriaikanaan.
K: Oliko Golda Meir Israelin ensimmäinen naispääministeri?
V: Kyllä, Golda Meir oli Israelin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri.
K: Miksi Golda Meir jätti tehtävänsä Israelin pääministerinä?
V: Jom Kippurin sota herätti kysymyksiä siitä, miten hän hoiti sodan, ja vaikka hänen ei todettu olevan syyllinen sodan ongelmiin, Meir jätti työnsä.
K: Mikä oli Golda Meirin alkuperäinen nimi ennen kuin hän muutti sen?
V: Golda Meirin syntymänimi oli Golda Mabovitch, ja hän muutti sen vuonna 1917 Golda Myersoniksi, jota hän käytti vuoteen 1956 asti.
Etsiä