Gregor Mendel
Gregor Johann Mendel (Heinzendorf, Itävalta, 20. heinäkuuta 1822 - Brünn, Itävalta-Unkari, 6. tammikuuta 1884) oli itävaltalainen munkki ja kasvitieteilijä.
Hän perusti genetiikan herneen risteyttämistyöllään. Hän löysi dominoivia ja resessiivisiä ominaisuuksia (geenejä) kasvihuoneessaan kasvien risteytyksistä. Hänen oppimansa tunnetaan nykyään nimellä Mendelin periytyminen.
Hänen työtään ei aluksi arvostettu, mutta Carl Correns ja Hugo de Vries "löysivät" hänet uudelleen vuonna 1900. Erich von Tschermakin asema kolmantena uudelleen löytäjänä ei ole enää yhtä vakuuttava.
Kokeet
Mendel käytti risteytyksissään syötäviä herneitä (Pisum sativum). Hän valitsi seitsemän merkkiä, jotka olivat erottuvia eivätkä koskaan sekoittuneet; ne esiintyivät joko tai -vaihtoehtoina. Esimerkkejä: kasvin korkeus (lyhyt tai pitkä); herneen väri (vihreä tai keltainen); kukkien sijainti (vain huipulla tai pitkin varren pituutta).
Kun hän risteytti lajikkeita, jotka erosivat toisistaan jonkin ominaisuuden suhteen (esim. pitkä ja lyhyt lajike), ensimmäisen sukupolven risteytyksissä (F1) esiintyi vain toinen kahdesta vaihtoehdosta. Toinen ominaisuus oli dominoiva ja toinen resessiivinen. Mutta kun hän risti nämä hybridit keskenään, resessiivinen luonne ilmestyi uudelleen toisessa sukupolvessa (F2). Dominoivaa ja resessiivistä luonnetta edustavien kasvien osuus oli lähes 3:1. Dominoivan ryhmän jälkeläisten (F3) tarkempi analyysi osoitti, että kolmasosa niistä oli aidosti jalostettuja ja kaksi kolmasosaa oli risteytyneitä. Suhde 3:1 voitiin näin ollen kirjoittaa uudelleen muotoon 1:2:1, mikä tarkoittaa, että 50 prosenttia F2-sukupolvesta oli tosirotuisia ja 50 prosenttia oli edelleen hybridejä. Tämä oli Mendelin tärkein löytö.
Kaiken voisi tiivistää sanomalla, että perimä ei ollut sekoittumista, kuten Darwin oli ajatellut, vaan se oli hiukkasmaista. Tekijät (geenit) eivät sulautuneet tai sekoittuneet, vaan ne pysyivät erillään ja siirtyivät seuraavalle sukupolvelle muuttumattomina.
Hän julkaisi teoksensa vuonna 1866, mutta tuolloin kukaan ei nähnyt sen merkitystä. Paperit löydettiin uudelleen 35 vuotta myöhemmin, ja välittömästi alkoi moderni genetiikka.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo biologeista
- Mendelin periytyminen
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Gregor Johann Mendel?
V: Gregor Johann Mendel oli itävaltalainen munkki ja kasvitieteilijä, joka perusti genetiikan.
K: Mitä Mendel teki?
V: Mendel risteytti hernekasveja ja löysi kokeillaan dominoivia ja resessiivisiä ominaisuuksia (geenejä).
K: Mitä on mendelainen periytyminen?
V: Mendelin periytyminen viittaa ominaisuuksien eli geenien periytymisperiaatteisiin, jotka Gregor Mendel löysi hernekasveilla tekemissään kokeissa.
K: Arvostettiinko Mendelin työtä heti?
V: Ei, Mendelin työtä ei aluksi arvostettu.
K: Kuka löysi Mendelin työn uudelleen?
V: Carl Correns ja Hugo de Vries "löysivät" Mendelin työn uudelleen vuonna 1900.
Kysymys: Oliko olemassa kolmas uudelleenlöytäjä?
V: Erich von Tschermakia pidettiin aluksi kolmantena uudelleenlöytäjänä, mutta hänen asemansa on nyt vähemmän vakuuttava.
K: Mikä on Mendelin työn merkitys?
V: Mendelin työ loi perustan nykyaikaiselle genetiikalle ja auttoi tutkijoita ymmärtämään periytymismalleja eliöissä.
