Ralph Vaughan Williams

Varhainen ura

Vaughan Williams halusi olla hyvä säveltäjä, joten hän lähti ulkomaille opiskelemaan kuuluisien säveltäjien, kuten Max Bruchin Berliinissä ja Maurice Ravelin, kanssa Pariisissa. Hän kuitenkin tiesi, ettei hän saa vain matkia näitä säveltäjiä, joten hän opiskeli myös englantilaista kansanlaulua. Hän ystävystyi hyvin säveltäjä Gustav Holstin kanssa. Nämä kaksi miestä näyttivät aina toisilleen kirjoittamaansa musiikkia, jotta he voisivat auttaa toisiaan antamalla kritiikkiä.

Vuonna 1910 hän kirjoitti teoksen, josta tuli yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan: Fantasia Thomas Tallisin teemasta. Teos on jousiorkesterille jaettu kahteen osaan. Se käyttää kuuluisan 1500-luvun säveltäjän Tallisin teemaa. Hän sävelsi myös virsisävelmiä Englannin virsikirjaan. Yksi hänen suosituimmista virsisävelmistään on Sine Nomine, joka lauletaan sanoihin "For all the saints". Toinen kaunis teos on The Lark Ascending. Se on lyhyt teos sooloviululle ja orkesterille. Viulu kuulostaa taivaalla laulavalta pilkkijältä. Vuonna 1934 hän kirjoitti lyhyen teoksen huilulle, harpulle ja jousiorkesterille nimeltä Fantasia on Greensleeves, joka perustuu kuuluisaan englantilaiseen renessanssiajan sävelmään Greensleeves.

Myöhemmät teokset

Pitkän elämänsä aikana Vaughan Williams kirjoitti yhdeksän sinfoniaa, teoksia näyttämölle, lauluja, kuoromusiikkia ja kamarimusiikkia. Vuonna 1938 hän kirjoitti kuuluisan teoksen Serenade to Music 16 solistilaulajalle ja orkesterille. Se oli yksi monista teoksista, jotka hän kirjoitti Shakespearen innoittamana. Sanat olivat näytelmästä Venetsian kauppias. Se oli sävelletty Sir Henry Woodin kapellimestarin uran 50-vuotispäiväksi. Vuonna 1953 hän sävelsi musiikkia kuningatar Elisabet II:n kruunajaisiin, muun muassa hyvin lyhyen ja yksinkertaisen motetin O taste and see, joka on säilynyt hyvin suosittuna kirkkokuorojen keskuudessa.

Vanhoilla päivillään hänestä tuli melko kuuro. Tämä johtui laukausten melusta, jolle hän oli altistunut palvellessaan paareilla ensimmäisessä maailmansodassa.

Hänen merkityksensä englantilaisessa musiikissa

Vaughan Williamsin parhaita teoksia ovat ne, joissa hän saa musiikkinsa kuulostamaan kansanlaululta. Hän rakasti Housmanin runoutta ja käytti joitakin runoja laulusyklissä nimeltä On Wenlock Edge tenorille, pianolle ja jousikvartetille. Hänen musiikkinsa kuulostaa aina englantilaiselta. Hän syntyi 1800-luvulla, jolloin englantilaisia muusikoita pidettiin huonoina. Vaughan Williams ja Edward Elgar (joka oli hieman vanhempi) saivat ihmiset ymmärtämään, että englantilaisen oli mahdollista kirjoittaa kaunista ja koskettavaa musiikkia.