Wassili Kandinsky (16. joulukuuta [O.S. 4. joulukuuta] 1866 - 13. joulukuuta 1944) oli venäläinen taidemaalari, taidegraafikko ja taideteoreetikko. Hän syntyi Moskovassa ja valmistui alun perin lakitieteellisistä ja taloudellisista opinnoista ennen kuin ryhtyi vakavasti maalaamaan noin kolmikymppisenä. Kandinsky muutti 1896 Müncheniin täydentämään opintojaan, opiskellen muun muassa Anton Ažbén ja Franz von Stuckin työhuoneissa.

Hän oli yksi merkittävimmistä 1900-luvun taiteilijoista. Hän oli modernin taiteen merkittävä hahmo ja maalasi joitakin ensimmäisiä moderneja abstrakteja teoksia. Kandinskyn työ muuttui elämän aikana useaan otteeseen: se oli vuoroin fauvistista, abstraktia, ekspressionistista ja konstruktivistista. Hän oli yksi Münchenissä toimineen Der Blaue Reiter -ryhmän keskeisistä perustajista ja hänen suuria tunnettuja maalauksiaan ovat muun muassa moniosaiset "Improvisation"- ja "Composition"-sarjat, joista merkittävin on usein mainittu "Composition VII" (1913).

Kandinskyn taide- ja teoria-ajattelu painottivat väriä, muotoa ja musiikillista rinnastamista: hän piti väriä ja muotoa keinona välittää sisäisiä, hengellisiä kokemuksia ja uskon, että taide pystyi herättämään kuulijamaisia tai sävellysmäisiä tunnekokemuksia katsojassa. Hänen merkittävimpiin teoreettisiin kirjoihin kuuluu vuonna 1911 julkaistu Über das Geistige in der Kunst (suom. Taiteen hengellisyydestä) sekä myöhempi teos Punkt und Linie zu Fläche (1926, suom. Piste ja viiva tasossa), joissa hän systematisoi käsityksiään värin psykologiasta, muodosta ja abstraktion mahdollisuuksista.

Hänen elämänsä historialliset käänteet vaikuttivat myös uraan: hän palasi ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Venäjälle vuonna 1914, toimi kulttuuritehtävissä ja opetti Moskovassa vuoden 1921 tienoille asti. Palattuaan Saksaan hän liittyi Bauhausiin, missä hän oli opettajana ja vaikutti taidekasvatukseen vuosina 1922–1933, kunnes natsien vallattua vallan abstrakti taide leimattiin "degeneroituneeksi" ja Kandinsky muutti Ranskaan. Hän asettui Pariisin lähellä Neuilly-sur-Seineen, sai Ranskan kansalaisuuden 1939 ja kuoli siellä 13. joulukuuta 1944.

Kandinskyn vaikutus on laaja: hänen kokeilunsa non-figuraalisen ilmaisun kanssa avasi tien abstraktin taiteen eri suuntauksille ja vaikutti myöhempiin liikkeisiin kuten konstruktivismiin, geometriseen abstraktiin ja moniin 1900-luvun puolivälin modernisteihin. Hänen teoksiaan ja kirjoituksiaan tutkitaan yhä taidestudiossa ja taidehistorian piirissä, ja niitä on esillä useissa merkittävissä museoissa ympäri maailmaa.