Klemens Wenzel von Metternich – Itävallan diplomaatti, Euroopan rauhan arkkitehti
Klemens Wenzel, prinssi von Metternich (saksaksi Klemens Wenzel Nepomuk Lothar, Fürst von Metternich-Winneburg zu Beilstein) (15. toukokuuta 1773 - 11. kesäkuuta 1859) oli itävaltalainen poliitikko. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä diplomaateista. Metternich toimi Itävallan ulkoministerinä vuosina 1809-1848. Tänä aikana hän sai Itävallan irti huonosta sopimuksesta Napoleonin kanssa, joka pakotti Itävallan taistelemaan Ranskan puolella. Sitten hän auttoi rakentamaan Eurooppaan järjestelmän, joka säilytti rauhan suurimman osan seuraavasta sadasta vuodesta.
Vuonna 1809, kun Metternichistä tuli ulkoministeri, Napoleon hallitsi suurinta osaa Eurooppaa. Ranska oli ottanut joitakin lähimpiä maita suoraan haltuunsa. Kaukaisemmat maat, kuten Itävallan ja Preussin, Napoleon pakotti allekirjoittamaan sopimuksia, joissa ne sitoutuivat taistelemaan hänen puolellaan sodissa. Metternichin mielestä tämä oli Itävallan kannalta huono asia. Kun Napoleon julisti sodan ja keräsi valtavan armeijan Ranskan hyökkäystä Venäjälle varten, Metternich sanoi venäläisille, että Itävalta ei hyökkää, vaan ainoastaan puolustaa. Napoleon hävisi Venäjällä pahasti, ja Metternich käytti tilaisuutta hyväkseen päästäkseen irti sopimuksesta.
Varhaiselämä ja uran alku
Metternich syntyi aatelissukuun Reinjoen alueella. Hän sai yleissivistävän kasvatuksen ja opiskeli muun muassa oikeustiedettä ja kansainvälisiä suhteita, minkä jälkeen hän aloitti uransa diplomaattina keisarillisen Itävallan palveluksessa. Nuorena diplomaattina hän toimi eri lähetystöissä ja loi kontakteja Euroopan vallanpitäjiin — kokemus, joka myöhemmin vaikutti hänen kykyynsä solmia liittoja ja neuvotella suurten valtioiden välillä.
Congress of Vienna ja Euroopan järjestyksen rakentaminen
Metternich oli keskeinen hahmo vuonna 1814–1815 pidetyssä Wienin kongressissa, jossa Euroopan voimapolitiikka järjestettiin uudelleen Napoleonin sotien jälkeen. Hän ajoi restauroinnin periaatetta: monarkioiden valtaoikeuksien palauttamista ja vallan tasapainon ylläpitämistä. Metternich uskoi, että vahvat perinteiset instituutiot ja yhteistyö suurvaltojen välillä estäisivät Euroopan kaaoksen ja estäisivät uusien vallankumousten leviämisen.
Politiikka ja sisäpoliittinen järjestelmä
Metternichin hallinnon tunnusmerkkeihin kuului konservatiivinen linja, joka pyrki tukahduttamaan kansallisia ja liberaaleja liikkeitä. Hän kannatti tiukkaa sensuuria, poliisivalvontaa ja salaisia agentteja, joiden tehtävänä oli estää kapinat ja vallankumoukset. Vuonna 1819 syntyneet Karlsbadi dekreetit ovat yksi esimerkki hänen toimistaan yliopistojen ja lehdistön kontrolloimiseksi Saksan alueella.
Kansainväliset järjestelyt: Concert of Europe
Metternichin ajama järjestely johti niin kutsutun eurooppalaisen suurvaltakonsultaatioiden käytäntöön, usein nimeltään "Concert of Europe". Tämän järjestelmän puitteissa suurvallat ratkoivat yhdessä konflikteja ja pyrkivät säilyttämään valtatasapainon. Vaikka järjestelmä ei estänyt kaikkia sodankäyntejä, se vähensi laajamittaisten sotien riskiä ja loi pidemmän rauhan ajan verrattuna aiempiin vuosiin.
Vuoden 1848 vallankumoukset ja eroa
Vuonna 1848 Euroopassa roihahtaneet vallankumoukset, jotka vaativat kansallisia oikeuksia, perustuslaillisuutta ja sananvapautta, heikensivät Metternichin asemaa. Lisääntyvä poliittinen paine ja mielenosoitukset Itävallassa pakottivat hänet eroamaan ja pakenemaan ulkomaille. Metternich vietti aluksi aikaa Englannissa ja myöhemmin muissa paikoissa ennen kuin palasi Wieniin muutaman vuoden kuluttua, vaikkakin hänen vaikutusvaltansa oli ennallaan olevan heikompi kuin ennen.
Myöhemmät vuodet ja perintö
Metternich palasi Itävaltaan 1850-luvulla ja vaikutti vielä neuvonantajana, mutta uudet poliittiset voimat ja kansalliset liikkeet muokkasivat Eurooppaa ennennäkemättömällä tavalla. Hän kuoli vuonna 1859. Historiallisesti Metternichiä on arvioitu kaksijakoisesti: toisaalta hän on saanut tunnustusta siitä, että hän loi vakaamman Euroopan pitkiksi ajoiksi; toisaalta häntä on syytetty autoritaarisesta hallinnasta ja vapausoikeuksien tukahduttamisesta. Hänen perintönsä näkyy kuitenkin yhä kansainvälisen diplomatian käytännöissä ja pyrkimyksessä ylläpitää valtatasapainoa.
Yhteenveto: Metternich oli 1800-luvun keskeinen valtapoliitikko ja diplomaatti, jonka toimet muovasivat Euroopan politiikkaa vuosikymmeniksi. Hän yhdisti konservatiivisen sisäpolitiikan ja taitavan ulkopolitiikan, ja vaikka hänen aikansa autoritääriset keinot herättivät vastustusta, hänen roolinsa Euroopan rauhan rakentamisessa on kiistaton osa 1800-luvun historiaa.
Uusi tilaus
Vuonna 1814 Nelinkertaisen liiton (Preussi, Venäjä, Itävalta ja Iso-Britannia) joukot olivat hyökänneet Ranskaan, ja Napoleon oli hävinnyt sodan. Seuraavan vuoden ajan diplomaatit eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat Wienin kongressissa päättämään, miten asiat olisivat nyt Napoleonin lähdettyä. Metternich uskoi, että paras tapa pitää Eurooppa rauhallisena oli luoda voimatasapaino, mikä tarkoittaa, että mikään maa ei ole tarpeeksi vahva voittaakseen kaikki muut maat. Varmistaakseen tämän hän teki joistakin maista vahvempia, jotta muut maat (erityisesti Ranska) joutuisivat miettimään kahdesti sotaan lähtemistä. Joitakin näistä muutoksista oli se, että hän lisäsi Belgiaa ja Luxemburgia Alankomaihin, ryhmitti yli 300 pientä Saksan maata suuremmaksi maaryhmäksi ja yhdisti joitakin maita siihen, mitä kutsumme nykyään Italiaksi.
Tämän uuden järjestyksen luomisen jälkeen Metternich teki myös paljon sen eteen, että se pysyisi sellaisena. Hän esimerkiksi suostutteli Venäjän Aleksanteri I:n luopumaan joukkojen lähettämisestä Kreikkaan. Aleksanteri halusi lähettää joukkoja suojellakseen siellä ortodoksikristittyjä, jotka taistelivat Kreikan itsenäisyyssodassa muslimien Ottomaanien valtakuntaa vastaan. Osmanien valtakunta oli tuolloin heikko, ja Aleksanteri olisi todennäköisesti voittanut. Metternich pelkäsi, että jos Venäjä hyökkäisi, Osmanien valtakunta hajoaisi, ja kaikki Euroopan voimakkaat maat alkaisivat taistella saadakseen maansa. Tämä horjuttaisi Metternichin tasapainoa ja aiheuttaisi hyvin suuren sodan. Hän pelkäsi myös, että Venäjästä tulisi liian suuri ja liian voimakas. Niinpä Metternich vakuutti tsaarille, että jos hän hyökkäisi nyt, Osmanien valtakunta hajoaisi ennen kuin tsaari olisi valmis ottamaan sen itselleen ja että Iso-Britannia ja Ranska saisivat suurimman osan siitä. Aleksanteri suostui auttamaan Osmanien valtakunnan säilyttämisessä, jotta Venäjä voisi jonain päivänä ottaa sen kokonaan haltuunsa.
Metternich säilytti rauhan Euroopassa pitkään. Euroopassa oli kuitenkin edelleen kapinoita, ja lopulta vuonna 1848 tapahtui samanaikaisesti joukko kapinoita. Yksi niistä oli Itävallassa, ja kapinalliset saivat Metternichin syrjäytettyä. Kun hän oli poissa, Otto von Bismarck onnistui Preussissa saamaan liian suuren vallan, ja hän otti haltuunsa Saksan liittovaltion ja teki siitä yhden suuren Saksan valtion, joka on yhä olemassa. Yhden suuren Saksan olemassaolo sotki kuitenkin Metternichin tasapainon ja auttoi aiheuttamaan ensimmäisen maailmansodan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Klemens Wenzel, prinssi von Metternich?
V: Klemens Wenzel, Prince von Metternich oli itävaltalainen poliitikko ja diplomaatti.
K: Mikä oli hänen tehtävänsä Itävallan ulkoministerinä?
V: Metternich toimi Itävallan ulkoministerinä vuosina 1809-1848.
K: Mistä sopimuksesta Metternich sai Itävallan irti?
V: Metternich sai Itävallan irti Napoleonin kanssa tehdystä sopimuksesta, joka pakotti Itävallan taistelemaan Ranskan puolella.
K: Millä Metternich rakensi järjestelmän, joka säilytti rauhan Euroopassa suurimman osan seuraavasta sadasta vuodesta?
V: Metternich auttoi luomaan Eurooppaan voimatasapainon, jossa mikään maa ei ollut tarpeeksi vahva voittaakseen kaikki muut maat. Hän teki joistakin maista vahvempia ja yhdisti joitakin maita, jotta Ranska ei miettisi kahdesti sotaan lähtemistä.
Kysymys: Mitä Metternich pelkäsi siitä, että Venäjän Aleksanteri I lähetti joukkoja Kreikkaan suojelemaan ortodoksikristittyjä?
V: Metternich pelkäsi, että jos Osmanien valtakunta hajoaisi, Euroopan voimakkaat maat alkaisivat taistella saadakseen maansa. Venäjä saattaisi kasvaa liian suureksi ja voimakkaaksi, mikä horjuttaisi Metternichin tasapainoa ja käynnistäisi valtavan sodan.
Kysymys: Mikä oli Metternichin viraltapanon lopputulos?
V: Kun Metternich erotettiin virastaan vuoden 1848 kapinoiden vuoksi, Preussin Otto von Bismarck onnistui tulemaan mahtavaksi, ottamaan haltuunsa Saksan liittovaltion ja perustamaan suuren Saksan valtion, joka on edelleen olemassa.
Kysymys: Miten yhden suuren Saksan luominen vaikutti Metternichin tasapainoon ja edisti ensimmäisen maailmansodan alkamista?
V: Yhden suuren Saksan luominen horjutti Metternichin tasapainoa ja vaikutti osaltaan ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
