Medical Research Councilin (MRC) molekyylibiologian laboratorio (LMB) on merkittävä tutkimuslaitos Cambridgessa, Englannissa. LMB oli keskeisessä roolissa 1950–60-lukujen molekyylibiologian vallankumouksessa ja on sittemmin kehittynyt laaja-alaiseksi tutkimusyksiköksi, jonka tutkimus kattaa muun muassa rakenteellisen biologian, proteiinikemiikan, solubiologian, genetiikan, kehitysbiologian ja neurobiologian. LMB tunnetaan poikkitieteellisestä työotteestaan, kehittyneistä laitepalveluistaan sekä kansainvälisestä tutkijayhteisöstään, johon kuuluu pysyviä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja tohtorikoulutettavia.
Uusi 212 miljoonan punnan korvaava rakennus, joka rakennettiin alkuperäisen rakennuksen läheisyyteen Cambridgen biolääketieteen kampukselle, avattiin toukokuussa 2013. Uusi rakennus tarjoaa moderneja laboratoriotiloja, yhteiskäyttöisiä laitepalveluja, tietokoneresursseja ja tiloja tukemaan laajoja rakenteellisen biologian ja biokemian hankkeita. Uuden rakennuksen edustalla kulkeva tie on nimetty Francis Crick Avenueksi vuoden 1962 Nobel-palkinnon saajan mukaan, joka löysi DNA:n spiraalirakenteen vuonna 1953.
Nobel-palkinnon saaneet LMB:n tieteelliset työntekijät ovat:
- Frederick Sanger 1958 ja 1980 (1980 jaettiin Paul Bergin ja Walter Gilbertin kanssa).
- John Kendrew 1962 (jaettu Max Perutzin kanssa)
- Max Perutz 1962 (jaettu John Kendrew'n kanssa).
- Francis Crick 1962 (yhdessä Maurice Wilkinsin ja Jim Watsonin kanssa).
- Jim Watson 1962 (yhdessä Francis Crickin ja Maurice Wilkinsin kanssa).
- Aaron Klug 1982
- César Milstein 1984 (yhdessä Georges Köhlerin ja Niels Jernen kanssa).
- Georges Köhler 1984 (yhdessä César Milsteinin ja Niels Jernen kanssa).
- John Walker 1997 (yhdessä Paul D. Boyerin ja Jens Christian Skoun kanssa).
- Sydney Brenner 2002 (yhdessä Robert Horvitzin ja John Sulstonin kanssa).
- Robert Horvitz 2002 (jaettu Sydney Brennerin ja John Sulstonin kanssa).
- John Sulston 2002 (jaettu Sydney Brennerin ja Robert Horvitzin kanssa).
- VenkatramanRamakrishnan 2009 (yhdessä Thomas A. Steitzin ja Ada E. Yonathin kanssa).
- Richard Henderson 2017 (jaettu Jacques Dubochet'n ja Joachim Frankin kanssa).
LMB:n tutkijayhteisö on tuottanut huomattavan määrän läpimurtoja biotieteissä, kuten proteiinien rakenteiden määrittäminen, DNA:n ja RNA:n tutkimusmenetelmien kehitys sekä monia keskeisiä teknologioita, jotka ovat vaikuttaneet biolääketieteelliseen tutkimukseen laajasti. Laboratorio panostaa myös tohtorikoulutukseen, tutkijavaihtoon ja yhteistyöhön yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa.
Nobel-palkinnon LMB:ssä tehdystä tai aloitetusta työstä saaneet vierailijat ja alumnit ovat muun muassa merkittäviä kansainvälisiä tutkijoita eri aloilta. Monet heistä ovat jatkaneet uraansa omissa tutkimusryhmissään tai tuoneet LMB:ssä opittuja menetelmiä ja ideoita omaan työhönsä ympäri maailmaa, mikä korostaa LMB:n asemaa globaalina tiedekeskittymänä.
LMB:n avoin ja yhteisöllinen tutkimuskulttuuri, yhdistettynä huipputason laitteisiin ja poikkitieteelliseen osaamiseen, tekee siitä edelleen yhden tärkeimmistä paikoista molekyyli- ja solutason biologian huippututkimukselle.