Joonan kirja — Vanhan testamentin kertomus profeetta Joonasta ja Ninivestä

Joonan kirja — koskettava Vanhan testamentin kertomus profeetta Joonasta, Niniven katumuksesta ja Jumalan armosta. Dramaattinen, opettava tarina vastuusta, katumisesta ja armahtamisesta.

Tekijä: Leandro Alegsa

Vanhan testamentin Joonan kirjassa on neljä lukua ja neljäkymmentäkahdeksan jaetta. Kirja kertoo profeetta Joonasta, jonka Jumala kutsui menemään pakanalliseen Niniven kaupunkiin, jonka Jumala aikoi pian tuhota, jos he eivät tekisi parannusta. Ninive oli assyrialaisten pääkaupunki, jotka olivat Joonan maan Israelin vihollisia. Sen sijaan Joona pakeni Jumalaa ja lähti laivalla kohti länttä. Jumala lähetti suuren myrskyn, ja laiva oli uppoamassa. Jumala näytti merimiehille, että Joona oli syyllinen, ja vaikka he eivät halunneet, he heittivät hänet ulos laivasta, ja myrsky lakkasi. Joona joutui suuren kalan (luultavasti valaan) nielaisemaksi. Hän katui syntiään, että oli juossut pois Jumalan luota. Sitten hän rukoili kolme päivää ja yötä. Jumala sai suuren kalan sylkemään Joonan kuivalle maalle. Sitten hän totteli Jumalaa ja meni kertomaan ihmisille heidän synneistään Jumalalle.

Sitten Joona kiersi koko kaupungin läpi kertoen kaikille, että Jumala aikoi rangaista heitä. Heidän sydämensä muuttuivat ja he näkivät pahat tekonsa. He rukoilivat Jumalaa pelastamaan heidät kaupungin tulevalta tuholta. Jumala näki heidän muutoksensa ja armahti heitä, mutta Joona ei vieläkään uskonut sitä. Hän meni odottamaan korkealle kalliolle ja katsomaan Jumalan vihaa kaupunkia vastaan. Jumala ei ollut tyytyväinen siihen, joten hän sai ensin kasvamaan kasvin ja lähetti sitten pienen madon puremaan alas pienen kurpitsakasvin, joka oli Joonan ainoa varjo auringon kuumuudelta. Joona oli hyvin vihainen ja sanoi, että hänen olisi parempi kuolla kuin elää. Jumala puolestaan sanoi, että Joona välitti pienestä kasvista enemmän kuin kaikista Niniven asukkaista!

Konteksti, teksti ja rakenne

Joonan kirja kuuluu kristillisen Vanhan testamentin ja juutalaisen Raamatun kirjoihin. Heprealaisessa tekstissä profeetta tunnetaan nimellä Yonah (יונה), joka tarkoittaa 'kyyhkyä' tai 'tynnyriä' (usein käännetään 'kyyhky' tai 'tuulahdus'); teksti on lyhyt ja tiivis. Perinteisesti kertomus on sijoitettu 700-luvulle eaa., mutta nykyiset tutkijat ovat usein ehdottaneet myöhempää ajoitusta (esimerkiksi 600–400-luvuilla eaa.), koska teksti sisältää tunnusmerkkejä, jotka sopivat laajempaan, myöhäisempään kirjalliseen kontekstiin.

Kirja on rakenteeltaan selkeä: kutsu ja pako, myrsky ja pelastus, kutsumus Niniveen, kaupungin parannus ja Jumalan armahtava päätös sekä loppukohtaus, jossa Joona on tyytymätön Jumalan laupeuteen. Kertomus yhdistää profeettakertomuksen, kansanomaisen tarinan ja opetuksellisen sadun piirteitä.

Tulkinnat ja teemat

Joonan kirjaa on tulkittu monin tavoin. Keskeisiä teemoja ovat:

  • Jumalan armollisuus ja oikeudenmukaisuus: Jumala näyttää sekä tuomitsevan pahat teot että olevan valmis armahtamaan, kun ihmiset tekevät parannusta.
  • Profeetan vastustus ja inhimillisyys: Joona on epätavallinen profeetta — hän pakenee tehtäväänsä ja ärsyyntyy Jumalan armahtavaisuudesta. Tämä tekee tarinasta ihmisläheisen ja psykologisesti moniulotteisen.
  • Pelastuksen ulottuvuus: Niniven kansa oli pakanallinen, ja kertomus korostaa, että Jumalan armo ei rajoitu vain Israelin kansaan.
  • Irooninen ja opetuksellinen sävy: Kirjan kertomustapa sisältää sävyjä, jotka on tulkittu satiiriksi tai paradoksaaliseksi opetukseksi; esimerkiksi profeetta, jonka tehtävä on varoittaa toisia, itse pakenee ja joutuu opettavaiselle kokemukselle.
  • Symboliikka: ‘Kolme päivää ja yötä’ vatsassa on kristillisessä tulkinnassa usein nähty esikuvana Jeesuksen ylösnousemukselle (ks. Matteus 12:40). Myös suuren kalan kuva toimii teeman konkretisointina.

Kirjalliset piirteet ja historia

Joonan kertomus käyttää dramaattisia ja helposti mieleen jääviä elementtejä: myrsky, kala, koko kaupungin yhteinen parannus sekä kiistanalainen kasvi ja madon hyökkäys. Teksti on lyhyt mutta monikerroksinen, ja sen tyyli mahdollistaa sekä historiallis-litteraalisen että allegorisen lukutavan. Septuaginta ja muut varhaiset käännökset kuvaavat kalan suuruutta eri sanavalinnoin (kreikassa esimerkiksi 'kedros' tai 'ketos'—meriolento), joten laji pysyy tarkoituksellisesti epämääräisenä.

Joonan kirja on vaikuttanut laajasti taiteeseen, kirjallisuuteen ja uskonnolliseen ajatteluun. Uudessa testamentissa Jeesus viittaa Joonaan todistajana (”Jonan merkki”), ja myös islamilaisessa perinteessä profeetta Yunus nousee esiin (Koraani kertoo hänen kohtalostaan). Kertomuksen opetusta Jumalan armosta on käytetty esimerkkinä universaalista myötätunnosta ja kutsuna katumukseen.

Tulkinnan moninaisuus ja merkitys nykypäivänä

Nykyteologiset ja kirjallisuustieteelliset tulkinnat korostavat, että Joonan kirja ei ole yksiselitteinen historiankirja vaan pikemminkin teologinen kertomus, jonka tarkoitus on avata kysymyksiä Jumalan luonteesta, ihmisen vastuusta ja siitä, kenelle pelastus kuuluu. Tarinan ajankohtaisuus näkyy keskusteluissa muun muassa maahanmuutosta, lähimmäisenrakkaudesta ja ennakkoluulojen voittamisesta: kertomus haastaa tarkastelemaan omaa asennetta “vieraita” kohtaan ja muistuttaa, että armo voi koskea kaikkia.

Yhteenveto

Joonan kirja on lyhyt mutta runsaasti keskustelua herättävä Vanhan testamentin teos. Se kertoo profeetan vastustuksesta, Jumalan kutsusta, koko kaupungin parannuksesta ja lopulta opettavaisesta konfliktista Jumalan armollisuudesta ja ihmisen asenteesta. Kirja kutsuu lukijaa pohtimaan oikeudenmukaisuuden ja laupeuden välistä suhdetta sekä ongelmaa siitä, miten ihmiset reagoivat Jumalan armoon, jopa silloin kun se ulottuu odottamattomasti myös vihollisiin ja muukalaisiin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuinka monta lukua ja jaetta Joonan kirjassa on?


V: Joonan kirjassa on neljä lukua ja neljäkymmentäkahdeksan jaetta.

K: Kenet Jumala kutsui menemään Niniveen?


V: Jumala kutsui profeetta Joonan menemään pakanalliseen Niniven kaupunkiin.

K: Mitä tapahtui, kun merimiehet heittivät Joonan ulos laivasta?


V: Kun merimiehet heittivät Joonan ulos laivasta, suuri myrsky lakkasi.

K: Mitä Jumala teki nähtyään, että Ninive oli muuttanut sydämensä?


V: Nähtyään, että Ninive oli muuttanut sydämensä, Jumala armahti heitä ja säästi heidät tuholta.

K: Minkä Jumala lähetti puremaan alas pienen kurtturuusukasvin, joka tarjosi varjoa Joonalle?


V: Jumala lähetti pienen madon puremaan alas pienen kurpitsakasvin, joka tarjosi varjoa Joonalle.

K: Miksi Jumala ei hyväksynyt sitä, mitä Joona halusi tehdä odottaessaan korkealla kalliolla?



V: Jumala ei hyväksynyt sitä, mitä Joona halusi tehdä odottaessaan korkealla kalliolla, koska hän halusi hänen osoittavan myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan Ninivessä sen sijaan, että hän välittäisi vain itsestään.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3