Assyria muinainen Mesopotamian valtakunta ja Assurin kaupunkivaltio
Keskellä pronssikautta Assyria oli Tigrisjoen yläjuoksulla sijainnut kaupunkivaltio, joka oli nimetty pääkaupunkinsa, muinaisen Assurin kaupungin mukaan.
Assyrialaiset sijaitsivat aivan heidän kilpailijoitaan, babylonialaisia, pohjoisemmassa. Kaikki muinaisen Mesopotamian valtakunnat käyttivät sumerien keksimää kiilakirjoitusjärjestelmää.
Lyhyt historia ja aikakaudet
Assyrian historia ulottuu varhaiseen pronssikauteen, mutta sen valta ja vaikutus vaihtelevat eri ajanjaksoina. Tärkeimmät kehitysvaiheet ovat yleisesti jaettuina kolmeen pääkauteen:
- Old Assyrian / Vanha-assyrialainen kausi (noin 2000–: noin 18.–17. vuosisata eaa.): Assur oli tärkeä kauppakeskus ja assyrialaiset ylläpitivät kauppakonttoreita Anatoliassa (esim. Kanesh/Kültepe).
- Middle Assyrian / Keski-assyrialainen kausi (noin 14.–10. vuosisata eaa.): alueellinen laajeneminen Mesopotamiassa ja voimakkaampi sotilaallinen asema.
- Neo-Assyrian Empire / Uusi-assyrialainen valtakunta (911–612 eaa.): laajimmillaan Assyria oli antiikin Lähi-idän suuruusvalta, joka kattoi Mesopotamian, Syyriaa, Levantin ja osia Anatoliaa ja Persian laaksoa.
Hallinto, armeija ja yhteiskunta
Assyria tunnettiin tehokkaasta hallinnosta ja sotilaallisesta organisaatiostaan. Valtakuntaa johti kuningas, jonka valta nojasi armeijaan, byrokratiaan ja jumalalliseen legitimiteettiin. Assyrialaiset olivat edelläkävijöitä ammattiarmeijan kehittämisessä, ja he käyttivät hyväkseen raskaita jalkaväkiosastoja, vaunuja, miehitettyjä linnoituksia sekä taitavia piiritystekniikoita.
- Kaupungit ja hallinnolliset keskukset: Assurin ohella merkittäviä kaupunkeja olivat mm. Ninive (Nineveh), Kalhu (Nimrud), ja Dur-Šarrukin (Khorsabad).
- Hallinto: provinssijärjestelmä, verotus, valtion maat, ja paikalliset virkamiehet tekivät mahdolliseksi pitkien välimatkojen hallinnan.
- Sotapolitiikka: valloitusten jälkeen käytettiin usein siirtokuntien asuttamista, joukkojen sijoittelua ja pakkoasennuksia estämään kapinoita.
Kulttuuri, kieli ja uskonto
Assyrialaiset puhuivat akkadinkielistä murretta, josta kehittyi assyrialainen kielimuoto. He omaksuivat sumerilaista kirjoitusta eli kiilakirjoituksen ja pitivät yllä laajaa virallista kirjallisuutta, hallinnon kirjanpitoa ja lakeja.
Uskonnollisesti keskeinen jumala oli Assur (josta nimi "Assyria" todennäköisesti on peräisin) — hänestä tuli valtion suojelija ja sotajumala. Temppelit ja palatsit olivat kulttuurielämän keskuksia, ja rituaaleilla sekä kuninkaiden temppeliyhteyksillä oli poliittinen merkitys.
Tieto, kirjasto ja taide
Assyrialaiset kerryttivät merkittäviä kirjallisia kokoelmia; kuuluisin on kuningas Aššurbanipalin kirjaston kokoelma Ninivessä, joka sisälsi savitauluja historiasta, kirjallisuudesta ja tieteistä. Assyrialainen taide näkyy erityisesti palatsien reliefiveistoksissa, jotka kuvaavat taisteluita, metsästystä ja kuninkaallista elämää. Arkkitehtuurissa esiintyivät suuret palatsikompleksit, monumentaaliset portit ja kaupunkisuunnittelu.
Merkittäviä kuninkaita ja kaupunkeja
- Tärkeimpiä kuninkaita (esimerkkejä): Aššurnasirpal II, Tiglat-Pileser III, Sargon II, Sennacherib, Aššurbanipal.
- Merkittävät kaupungit: Assur (pääkaupunki varhaisempina kausina), Ninive, Kalhu (Nimrud), Dur-Šarrukin (Khorsabad).
Lopun vaiheet ja perintö
Uusi-assyrialainen valtakunta alkoi hajota 600-luvulla eaa., ja vuonna 612 eaa. Ninive kukistui, kun babilonialaiset ja mee dit hyökkäsivät yhdessä. Assyrian valtakeskusten tuho merkitsi valtakunnan loppua. Kuitenkin assyrialainen hallintotapa, kirjallinen perinne ja tekniset innovaatiot vaikuttivat vahvasti myöhempiin kulttuureihin ja valtioihin Lähi-idässä.
Arkeologia ja lähteet
Assyrian kaupunkien ja palatsien raunioita on kaivettu 1800-luvulta lähtien. Löydöt, kuten palatsireliefit, savitaulut ja byrokrattiset asiakirjat, täyttävät museoiden kokoelmia ja antavat yksityiskohtaisen kuvan assyrialaisesta hallinnosta, uskonnosta ja arjen elämästä. Aššurbanipalin kirjasto on yksi tärkeimmistä lähteistä muinaisen Mesopotamian tutkimuksessa.
Yhteenvetona Assyria oli merkittävä sotilaallinen ja hallinnollinen voima muinaisessa Mesopotamiassa. Sen kulttuurinen ja poliittinen perintö näkyy edelleen arkeologisissa löydöissä ja nykyisessä historiantutkimuksessa.
Assyrialainen siivekäs härkä eli lamassu.
Assyrian kansa
Assyrialaiset ovat etninen ryhmä, jonka jälkeläiset ovat jääneet nykyisen Irakin, Iranin, Turkin ja Syyrian alueelle, mutta jotka ovat viime vuosisadan aikana siirtyneet Kaukasukselle, Pohjois-Amerikkaan ja Länsi-Eurooppaan. Lisäksi sadattuhannet asuvat assyrialaisissa diaspora- ja irakilaispakolaisyhteisöissä Euroopassa, entisessä Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa.
