Seleukos I Nikator (n. 358–281 eaa.): Seleukidien perustaja ja kenraali
Seleukos I Nikator (n. 358–281 eaa.) — Aleksanterin kenraali ja Seleukidien perustaja: laajojen valtakuntien valloittaja, strateginen komentaja ja antiikin Lähi-idän muovaaja.
Seleukos I Nikator ("Seleukos voittaja") (noin 358 eaa. – 281 eaa.) oli makedonialainen sotapäällikkö ja yksi Aleksanteri Suuren lähimmistä kenraaleista, joka Aleksanterin kuoleman jälkeen vakiinnutti oman valtansa ja perusti niin kutsutun Seleukidien valtakunnan. Hän nousi sotilasurallaan merkittävään asemaan Aleksanterin armeijassa ja otti itselleen basileuksen (~”kuningas”) arvonimen, halliten laajaa aluetta osasta Aleksanterin valloittamaa Lähi-itää.
Aleksanterin kuoleman jälkeen kesäkuussa 323 eaa. Seleukos aluksi tuki valtakunnan regenttiä Perdikasta. Hänet nimitettiin Babylonian jakotilaisuudessa seuralaiskomentajaksi (Aleksanterin eliittiä edustava ratsuväki) ja hänellä oli merkittävä rooli diadokien eli seuraajasotien alkuvaiheessa.
Diadokien sodat vuonna 322 eaa. olivat vallanjako- ja valtataisteluja Aleksanterin kenraalien kesken. Perdikkas epäonnistui yrityksessään hallita Egyptiä ja kukistaa Ptolemaios, ja hänen joukkojensa epäonni johti kapinaan. Perdikkas petettiin ja hänet murhattiin salaliitossa, jossa osallisina olivat Seleukos ja useat muut kenraalit joko vuonna 321 tai 320 eaa.
Vuonna 321 eaa. Seleukos nimitettiin Babylonian satrapiksi regentti Antipatroksen alaisuuteen. Pian diadokien väliset kiistat kuitenkin yltyivät uudelleen: Antigonus pakotti Seleukoksen pakenemaan Babylonista, ja Seleukos joutui turvautumaan Egyptin Ptolemaioksen apuun. Hän palautti asemansa ja palasi Babyloniin vuonna 312 eaa., tapahtuma jota on perinteisesti pidetty myös Seleukidien valtakunnan perustamisen alkuna.
Vuodesta 312 eaa. lähtien Seleukos laajensi valtakuntaansa määrätietoisesti ja sodankäyntää pelkäämättä. Hän valloitti tai liitti alaisuuteensa useita alueita ja satrapioita, mukaan lukien suuret osat Persiaa ja Mediaa. Babylonian ohella hän hallitsi olennaisen osan Aleksanterin valtakunnan itäosista:
"Aina naapurikansoja väijyen, vahvoilla aseilla ja vakuuttavana neuvostossa, hän [Seleukos] sai haltuunsa Mesopotamian, Armenian, "seleukidien" Kappadokian, Persiksen, Parthian, Baktrian, Arabian, Tapourian, Sogdian, Arachosian, Hyrkaniuksen ja muut Aleksanterin kukistamat naapurikansat Indusjokea myöten, joten hänen valtakuntansa rajat olivat Aleksanterin valtakunnan jälkeen laajimmat Aasiassa. Seleukosin alaisuuteen kuului koko alue Frygiasta Indusjokeen".
- Appianus, Syyrian sodat
Seleukosin itäiset retket ulottuivat lopulta Intiaan, jossa hän solmi rauhan Intian kuninkaan Chandragupta Mauryan kanssa noin vuosina 305–303 eaa. Rauhan ehtona oli alueiden luovutus: Seleukos luovutti useita itäisiä satrapioita Indusjoen laaksossa vastineeksi 500 sotanorsuun — eli historiallisten lähteiden mukaan noin 500 sotaaelefantista — joita Chandragupta antoi Seleukokselle. Nämä elefantit olivat myöhemmin tärkeä tekijä diadokien keskinäisissä taisteluissa, erityisesti Antigonusta vastaan Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa., jossa Seleukos oli eräs voittajista.
Voitot Antigonuksesta ja myöhemmin Lysimakhosta vahvistivat Seleukosin asemaa Aasiassa ja Anatoliassa, ja hänestä tuli yhden aikakauden vaikutusvaltaisimpia hallitsijoita. Seleukos kuitenkin pyrki laajentamaan vaikutusvaltaansa myös Eurooppaan, erityisesti Traakiaan ja Makedoniaan. Saavuttuaan Traakiaan vuonna 281 eaa. hänet kuitenkin murhattiin Ptolemaios Ceraunuksen toimesta; Ptolemaios oli paennut Seleukidien hoviin yhdessä sisarensa Lysandran kanssa. Seleukosin kuolema pysäytti Seleukidien laajentumisaikeet Traakiassa ja Makedoniassa sekä avasi Ptolemaios Ceraunukselle mahdollisuuden vallata osia Lysimakhoksen entisestä vallasta.
Seleukosin seuraajaksi valittiin hänen poikansa Antiokhos I, joka jatkoi dynastian hallintoa. Seleukos jätti jälkeensä voimakkaan, mutta myös hajaantuvan ja usein sotien keskellä olevan valtakunnan: Seleukidien alueet olivat laajat, mutta etäiset alueet käytännössä itsenäisiä ja valta vaihtui usein sotien seurauksena.
Hallintonsa aikana Seleukos perusti ja uudisti lukuisia kaupunkeja ja siirtokuntia, jotka levittivät kreikkalaista kulttuuria läntisestä Aasiasta Intiaan saakka. Merkittävimpiä perustuksia olivat muun muassa Antiokia (perustettu n. 300 eaa.) ja uuden hallinnan keskukseksi kehitetty Seleukia Tigris-joen varrella (n. 305 eaa.), joka lopulta syrjäytti Babylonin poliittisena ja taloudellisena keskuksena.
Seleukoksen valtakauden perintö näkyi sekä poliittisissa että kulttuurisissa muutoksissa: hän loi yhden Hellenistisen ajan suurimmista dynastioista, jonka hallintatapa, rahajärjestelmä ja kaupunkipolitiikka vaikuttivat laajasti. Samalla valtakunnan laajuus ja moninaisuus johtivat toistuvasti sisäisiin ja ulkoisiin konflikteihin, jotka lopulta rapauttivat Seleukidien valtaa vuosisatojen kuluessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Seleukos I Nikator?
A: Seleukos I Nikator, joka tunnettiin myös nimellä "Seleukos Voittaja", oli Aleksanteri Suuren kenraali ja ystävä, joka lopulta otti hänen valtakuntansa hallintaansa. Hän perusti Seleukidien valtakunnan suurelle osalle Aleksanteri Suuren valloittamista Lähi-idän alueista.
Kysymys: Mitä olivat "Diadokien sodat"?
V: Diadokien sodat olivat Aleksanterin seuraajien välisiä sotia hänen kuoltuaan kesäkuussa 323 eaa. Näissä sodissa pyrittiin ratkaisemaan, kuka saisi Aleksanterin valtakunnan hallintaansa.
Kysymys: Miten Perdikcas epäonnistui Ptolemaiosta vastaan?
V: Perdikkas epäonnistui Ptolemaiosta vastaan Egyptissä, mikä johti kapinaan hänen joukkojensa keskuudessa ja lopulta siihen, että Seleukos ja muut henkilöt pettivät hänet ja murhasivat hänet joskus joko vuonna 321 tai 320 eaa.
Kysymys: Mikä oli sotanorsujen merkitys Seleukokselle?
V: Sotanorsuilla oli ratkaiseva merkitys Seleukokselle sekä Ipsuksen taistelussa vuonna 301 eaa. että Corupediumin taistelussa vuonna 281 eaa. Hän sai Intiasta 500 sotaelefanttia kahden vuoden sodan jälkeen (305-303 eaa.).
Kysymys: Mitä kaupunkeja Seleukos perusti valtakautensa aikana?
V: Seleukos perusti valtakautensa aikana useita uusia kaupunkeja, muun muassa Antiokian (300 eaa.) ja erityisesti Tigris-joen varrella sijaitsevan Seleukian (n. 305 eaa.), josta tuli hänen valtakuntansa uusi pääkaupunki.
Kysymys: Miten Ptolemaioksen toimet tasoittivat tietä sille, että hän pystyi ottamaan vallan Lysimakhukselta?
V: Ptolemys Ceraunoksen suorittama Seulecusin murha tuhosi kaikki mahdollisuudet, joita hänellä oli ottaa haltuunsa Lysimakhoksen Euroopan alueet, kuten Traakia ja itse Makedonia, ja näin Ptolemys Ceraunos pystyi imemään paljon valtaa Lysimakhoksen entisiltä alueilta Makedoniassa.
Etsiä