Seleukos I Nikator
Seleukos I Nikator ("Seleukos voittaja") (noin 358 eaa. - 281 eaa.) oli yksi Aleksanterin ystävien kenraaleista, jotka saivat tai ottivat haltuunsa hänen valtakuntansa. Hän palveli Aleksanterin alaisuudessa jalkaväen kenraalina ja otti lopulta basileuksen (~"kuningas") arvonimen. Hän perusti Seleukidien valtakunnan suurelle osalle Aleksanterin valloittamasta Lähi-idän alueesta.
Aleksanterin kuoltua kesäkuussa 323 eaa. Seleukos tuki aluksi Aleksanterin valtakunnan regenttiä Perdikasta, ja hänet nimitettiin seuralaiskomentajaksi (Aleksanterin eliittiä edustava ratsuväki) Babylonian jakotapahtumassa vuonna 323 eaa.
Diadokien sodat vuonna 322 olivat Aleksanterin seuraajien sotia. Perdikkas epäonnistui Egyptissä Ptolemaiosta vastaan, mikä johti hänen joukkojensa kapinaan. Perdikkas petettiin ja murhattiin salaliitossa, jonka takana olivat Seleukos ja muut joko vuonna 321 tai 320 eaa.
Vuonna 321 eaa. Seleukos nimitettiin Babylonian satrapiksi uuden regentin Antipatroksen alaisuuteen. Lähes välittömästi diadokien väliset sodat alkoivat uudelleen, ja Antigonus pakotti Seleukoksen pakenemaan Babylonista. Seleukos pystyi palaamaan Babyloniaan vasta vuonna 312 eaa. Ptolemaioksen tuella.
Vuodesta 312 eaa. lähtien Seleukos laajensi häikäilemättömästi valtakuntaansa ja valloitti lopulta Persian ja Median maat. Seleukos hallitsi Babylonian lisäksi koko Aleksanterin valtakunnan valtavaa itäosaa:
"Aina naapurikansoja väijyen, vahvoilla aseilla ja vakuuttavana neuvostossa, hän [Seleukos] sai haltuunsa Mesopotamian, Armenian, "seleukidien" Kappadokian, Persiksen, Parthian, Baktrian, Arabian, Tapourian, Sogdian, Arachosian, Hyrkaniuksen ja muut Aleksanterin kukistamat naapurikansat Indusjokea myöten, joten hänen valtakuntansa rajat olivat Aleksanterin valtakunnan jälkeen laajimmat Aasiassa. Seleukosin alaisuuteen kuului koko alue Frygiasta Indusjokeen".
- Appianus, Syyrian sodat
Seleukosin sodat veivät hänet Intiaan asti, jossa hän solmi kahden vuoden sodan jälkeen (305-303 eaa.) rauhan Intian keisari Chandragupta Mauryan kanssa. Seleukos vaihtoi itäiset satrapiat Indusjoen laaksossa 500 sotanorsuun. Näillä oli ratkaiseva merkitys Antigonusta vastaan Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa. ja Lysimakhosta vastaan Corupediumin taistelussa vuonna 281 eaa. vastaan.
Seleukosin voitot Antigonosta ja Lysimakhosta jättivät Seleukidien dynastian käytännössä ilman vastusta Aasiassa ja Anatoliassa. Seleukos kuitenkin toivoi saavansa haltuunsa myös Lysimakhoksen Euroopan alueet, lähinnä Traakian ja itse Makedonian. Saavuttuaan Traakiaan vuonna 281 eaa. Seleukos joutui kuitenkin Ptolemaios Ceraunuksen murhaamaksi, joka oli paennut Seleukidien hoviin sisarensa Lysandran kanssa. Seleukosin murha tuhosi Seleukidien mahdollisuudet Traakiassa ja Makedoniassa ja tasoitti Ptolemaios Ceraunuksen tietä ottaa haltuunsa suuri osa Lysimakhoksen entisestä vallasta Makedoniassa. Seleukosin seuraajaksi Seleukidien valtakunnan hallitsijaksi tuli hänen poikansa Antiokhos I. Hän oli myös Seleukosin poika.
Seleukos perusti valtakaudellaan useita uusia kaupunkeja, muun muassa Antiokian (300 eaa.) ja erityisesti Tigris-joen varrella sijaitsevan Seleukian (n. 305 eaa.), joka oli Seleukidien valtakunnan uusi pääkaupunki ja joka lopulta tyhjensi Babylonin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Seleukos I Nikator?
A: Seleukos I Nikator, joka tunnettiin myös nimellä "Seleukos Voittaja", oli Aleksanteri Suuren kenraali ja ystävä, joka lopulta otti hänen valtakuntansa hallintaansa. Hän perusti Seleukidien valtakunnan suurelle osalle Aleksanteri Suuren valloittamista Lähi-idän alueista.
Kysymys: Mitä olivat "Diadokien sodat"?
V: Diadokien sodat olivat Aleksanterin seuraajien välisiä sotia hänen kuoltuaan kesäkuussa 323 eaa. Näissä sodissa pyrittiin ratkaisemaan, kuka saisi Aleksanterin valtakunnan hallintaansa.
Kysymys: Miten Perdikcas epäonnistui Ptolemaiosta vastaan?
V: Perdikkas epäonnistui Ptolemaiosta vastaan Egyptissä, mikä johti kapinaan hänen joukkojensa keskuudessa ja lopulta siihen, että Seleukos ja muut henkilöt pettivät hänet ja murhasivat hänet joskus joko vuonna 321 tai 320 eaa.
Kysymys: Mikä oli sotanorsujen merkitys Seleukokselle?
V: Sotanorsuilla oli ratkaiseva merkitys Seleukokselle sekä Ipsuksen taistelussa vuonna 301 eaa. että Corupediumin taistelussa vuonna 281 eaa. Hän sai Intiasta 500 sotaelefanttia kahden vuoden sodan jälkeen (305-303 eaa.).
Kysymys: Mitä kaupunkeja Seleukos perusti valtakautensa aikana?
V: Seleukos perusti valtakautensa aikana useita uusia kaupunkeja, muun muassa Antiokian (300 eaa.) ja erityisesti Tigris-joen varrella sijaitsevan Seleukian (n. 305 eaa.), josta tuli hänen valtakuntansa uusi pääkaupunki.
Kysymys: Miten Ptolemaioksen toimet tasoittivat tietä sille, että hän pystyi ottamaan vallan Lysimakhukselta?
V: Ptolemys Ceraunoksen suorittama Seulecusin murha tuhosi kaikki mahdollisuudet, joita hänellä oli ottaa haltuunsa Lysimakhoksen Euroopan alueet, kuten Traakia ja itse Makedonia, ja näin Ptolemys Ceraunos pystyi imemään paljon valtaa Lysimakhoksen entisiltä alueilta Makedoniassa.
