Bojari oli hallitsevan aateliston jäsen keskiajan Venäjällä ja eräissä muissa slaavilaisissa maissa, kuten Bulgariassa. Bojarit toimivat alun perin sotilas- ja hallintotehtävissä: he johtivat joukkoja, hoitivat hovin keskeisiä virkoja ja hallinnoivat laajoja maaomaisuuksia. He kokoontuivat neuvonantajina muodostettuun duumaksi, ja antoivat neuvoja hallitsevalle ruhtinaalle tai myöhemmin tsaarille. Varhaisesta keskiajasta lähtien bojarit olivat merkittävä poliittinen ja taloudellinen voima, ja heidän vaikutuksensa vaihteli alueittain ja aikakausittain.
Alkuperä ja koostumus
Moskovan valtakunnassa 1400–1600‑luvuilla bojarit muodostivat tiiviin aristokratian, joka piti huolen hallinnon, maanomistuksen ja sotajoukkojen vakavuudesta. Bojariperheitä oli Moskovan ympäristössä karkeasti arvioituna pari sataa, ja monet suvut olivat vanhoja aatelissukuja, joiden esi-isänsä olivat entisiä ruhtinaita tai muita vaikutusvaltaisia toimijoita. Joissakin lähteissä mainitut suvut jatkoivat vaikutustaan vuosisatoja ja antoivat valtaan nousevia tsaariperheitäkin.
Tehtävät ja elämäntapa
Bojarit olivat usein suurmaanomistajia, joilla oli oikeus verottaa talonpoikiaan ja nimittää paikallisia viranhaltijoita. Heidän roolinsa oli sotilaallinen, hallinnollinen ja oikeudellinen: bojarit palvelivat hovissa, toimivat neuvonantajina ja osallistuivat sotaretkiin. Toisaalta he eivät vastanneet täysin eurooppalaisen aateliston ihanteita – koulutustaso vaihteli, monilla oli konservatiivisia elämäntapoja, matkustelu ja ulkomaiset vaikutteet otettiin usein vastaan epäluuloisesti.
Murros ja loppu
1500–1600‑luvuilla keskushallinnon varmistaminen, tsaari-valtion vahvistuminen ja sisäiset konfliktit heikensivät bojarien kollektiivista valtaa. Esimerkiksi Ivan IV:n (Ivan Julma) hallinnon aikana toteutettu oprichnina murensi perinteistä bojarivallan rakennetta. 1600‑luvulta lähtien bojarien itsenäisyys alkoi vähentyä, kun tsaarit pyrkivät keskittämään vallan.
1700‑luvulla vallankäytön muuttuminen huipentui tsaari Pietari Suurin uudistuksiin: hän lakkautti vanhan bojarin arvonimen ja uudisti virka- ja aatelisjärjestelmää, esimerkiksi ottamalla käyttöön vuonna 1722 tunnetuksi tulleen arvotaulukon (Table of Ranks). Näin perinteinen bojariluokka menetti asemansa ja osa suvusta integroitui uuteen tsaarihallinnon aatelistoon virka-asemien kautta.
Perintö
Bojarien vaikutus näkyy Venäjän keskiajan poliittisissa rakenteissa, kirjallisuudessa ja sukujen historiassa. Useat myöhemmät venäläiset aatelissuvut juontavat juurensa bojariajalta, ja bojariluokan vaikutusperintö on tutkijoiden kiinnostuksen kohde edelleen.
