Yhteiskoulutus määritelmä, historia ja kansainväliset käytännöt
Yhteiskouluopetus tarkoittaa miesten ja naisten opetusta samoissa kouluissa. Käytäntö on ollut erilainen eri maissa ja eri aikoina. Yhteiskoulutuksen muotoja on monia: osa kouluista on kokonaan sekakouluja, osa tarjoaa sekaryhmiä tiettyinä vuosiluokkina ja osa erottaa oppilaat sukupuolen mukaan joissain aineissa tai vaiheissa. Usein erot perustuvat sekä kasvatuksellisiin että kulttuurisiin ja uskonnollisiin syihin.
Yhteiskoulutuksen peruskäsitteet ja tavoitteet
Yhteiskoulutuksen tavoitteena on usein edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sosiaalista kanssakäymistä ja käytännön tehokkuutta: opettajat, tilat ja materiaalit voidaan järjestää yhteisesti. Se tarjoaa mahdollisuuden, että pojat ja tytöt oppivat toimimaan yhdessä, vähentävät ennakkoluuloja ja valmistautuvat yhteiskuntaan, jossa työssä ja arkielämässä sukupuolet kohtaavat toisiaan.
Peruskoulutus ja varhaiset vaiheet
Useimmat peruskoulut ovat jo pitkään olleet yhteiskouluja, koska katsottiin, ettei ole mitään syytä kouluttaa naisia erillään miehistä ennen murrosikää. Myöskään peruskoulujen opetussuunnitelma ei ole kiistanalainen, sillä siinä painotetaan lukemista, kirjoittamista ja laskemista sekä jonkin verran maantiedon ja historian alkeistietoja. Joissakin maissa siihen sisältyy myös jonkin verran uskonnon ja kulttuurin opetusta. Peruskouluvaiheessa opetus on usein vähemmän kiistanalaista, ja useimmissa maissa perusaste on siirtynyt kohti yhteiskoulua.
Historiallinen kehitys
Ennen 1800-luvun puoliväliä tytöt saivat kuitenkin usein kotiopetusta tai eivät saaneet lainkaan koulutusta. Tässä asiassa oli suuria eroja eri puolilla maailmaa. Englannissa ja Walesissa yleinen peruskoulutus otettiin käyttöön vuonna 1870 annetulla Elementary Education Act -lailla, ja koulunkäynti oli pakollista 5-10-vuotiaana. Tätä laajennettiin toisella lailla vuonna 1880. Siitä lähtien lähes kaikki perusopetus Yhdistyneessä kuningaskunnassa on ollut yhteiskoulua, kuten monissa muissakin maissa.
Toisaalla kehitys oli hitaampaa: keskiasteen ja korkeamman asteen koulutus oli pitkään lähempänä miesvaltaista, ja naisilla oli rajoitettu pääsy yliopistoihin ja ammatilliseen koulutukseen. 1800- ja 1900-lukujen aikana monissa maissa yhteiskoulutus yleistyi vähitellen myös ylemmillä asteilla, osin tasa-arvopoliittisten liikkeiden ansiosta.
Toisen asteen koulutus ja nykykeskustelu
Toisen asteen koulutuksen myötä lapset käyvät läpi murrosikää, eikä ole yleistä yksimielisyyttä siitä, pitäisikö molempia sukupuolia kouluttaa yhdessä. Ihmiset argumentoivat sekä puolesta että vastaan. Yksi ääripää on Yhdysvallat, jossa molemmat sukupuolet koulutetaan yleensä yhdessä kaikissa vaiheissa. Toisessa ääripäässä ovat tietyt perinteiset yhteiskunnat, joissa tytöt eivät saa lainkaan keskiasteen koulutusta. Yhä useammat maat ovat siirtyneet siihen, että yhteiskoulutus on standardi kaikilla koulutusasteilla. Poikkeuksena on islamilainen maailma, jossa tytöt koulutetaan erillään pojista tai heitä ei kouluteta lainkaan — tämä vaihtelee kuitenkin alueittain ja maiden sisällä riippuen paikallisesta tulkinnasta, lainsäädännöstä ja kulttuurisista käytännöistä.
Perustellut edut ja haitat
- Edut: yhteiskoulutus voi vähentää sukupuolistereotypioita, helpottaa sosiaalista integraatiota, parantaa resurssien käyttöä ja valmistaa nuoria moninaiseen työelämään.
- Haitat ja haasteet: jotkut tutkimukset ja käytännöt viittaavat siihen, että tiettyinä kehitysvaiheina erillään opettaminen voi vähentää häpeää ja lisätä keskittymistä, tai että opettajien odotukset voivat vahvistaa sukupuolieroja tietyissä aineissa. Lisäksi uskonnolliset ja kulttuuriset näkemykset johtavat eri ratkaisuihin.
Pedagogiset näkökulmat ja tutkimus
Tutkimustulokset yhteiskoulutuksen ja yksinopetuksen eduista ja haitoista ovat moninaisia. Usein tulokset riippuvat siitä, mitä mittareita käytetään (akateeminen menestys, itsetunto, sosiaaliset taidot) sekä koulun laadusta, opetusmenetelmistä ja ympäröivästä kulttuurista. Ammattikasvatus korostaa, että opetuksen laatu ja tasa-arvoiset odotukset ovat usein tärkeämpiä oppimistulosten kannalta kuin pelkkä sukupuolijakauma luokassa.
Kansainväliset käytännöt ja lainsäädäntö
Monissa maissa valtion koulutuspolitiikka ohjaa kehitystä: tasa-arvolainsäädäntö, koulupakko ja kansainväliset sopimukset ovat vahvistaneet tyttöjen pääsyä koulutukseen. Kansainväliset organisaatiot, kuten UNESCO, korostavat sukupuolten yhdenvertaisuutta koulutuksessa. Toisaalta paikalliset käytännöt ja uskonnolliset säädökset voivat johtaa poikkeuksiin tai vaihtoehtoisiin järjestelyihin (esimerkiksi erilliset oppilaat tai erityinen oppimäärä tytöille).
Esimerkkejä ja poikkeuksia
Maailman vanhin yhteiskoulu saattaa olla Archbishop Tenison's Church of England High School, Croydon. Se perustettiin vuonna 1714 Surreyn alueelle, joka nykyään sijaitsee Etelä-Lontoossa. Siihen on otettu sekä poikia että tyttöjä avaamisestaan lähtien. Se on aina ollut vain päiväkoulu, ja sen uskotaan olevan maailman vanhin säilynyt sekasukupuolinen koulu. Tämä on poikkeuksellinen historiallinen esimerkki, sillä suurin osa varhaisista kouluista oli sukupuolittuneita tai vain pojille suunnattuja.
Tulevaisuuden suuntaviivat
Keskustelu yhteiskoulutuksen merkityksestä jatkuu. Politiikassa ja koulutuksen kehittämisessä korostuvat tällä hetkellä sukupuolten tasa-arvon edistäminen, inklusiivinen opetus sekä oppimisympäristöjen turvallisuus ja hyvinvointi. Monissa maissa pyritään kehittämään opetustapoja, jotka huomioivat yksilölliset tarpeet ja vähentävät sukupuolistereotypioita riippumatta siitä, opetetaanko sekaryhmissä vai erikseen.
Yhteenvetona: yhteiskouluopetus on pitkään ollut yleinen käytäntö perusasteella ja yleistyy myös muilla asteilla eri puolilla maailmaa. Sen edut ja haasteet riippuvat paljon paikallisesta kontekstista, koulun laadusta ja siitä, miten opetus toteutetaan käytännössä. Keskustelu jatkuu edelleen niin kasvatustieteessä kuin yleisessä politiikassa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sukupuolten tasa-arvo
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on yhteiskoulutus?
A: Yhteiskoulutus on miesten ja naisten opetusta samoissa kouluissa.
K: Milloin useimmista peruskouluista tuli yhteiskouluja?
V: Useimmat peruskoulut ovat olleet yhteiskouluja jo pitkään, koska katsottiin, ettei ole mitään syytä kouluttaa naisia erillään miehistä ennen murrosikää.
K: Mitä peruskoulun opetussuunnitelmaan yleensä sisältyy?
V: Peruskoulujen opetussuunnitelmassa painotetaan yleensä lukemista, kirjoittamista ja laskemista sekä jonkin verran maantiedon ja historian alkeistietoja. Joissakin maissa siihen sisältyy jonkin verran uskonnon ja kulttuurin opetusta.
K: Miten tyttöjä koulutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä?
V: Ennen 1800-luvun puoliväliä tyttöjä koulutettiin usein kotona tai ei koulutettu lainkaan. Tässä asiassa oli suuria eroja eri puolilla maailmaa.
K: Milloin Englannissa ja Walesissa otettiin käyttöön yleinen peruskoulutus?
V: Englannissa ja Walesissa yleinen perusopetus otettiin käyttöön vuonna 1870 annetulla Elementary Education Act -lailla, ja koulunkäynti oli pakollista 5-10-vuotiaille. Tätä laajennettiin toisella lailla vuonna 1880.
Kysymys: Onko olemassa poikkeuksia siitä, että maat siirtyvät yhteiskoulun käyttöön kaikilla koulutusasteilla?
V: Poikkeuksen muodostavat islamilaiset maat, joissa tytöt koulutetaan erillään pojista tai joissa heitä ei kouluteta lainkaan.
Kysymys: Mikä on maailman vanhin säilynyt sekakoulu?
V: Maailman vanhin yhteiskoulu saattaa olla Croydonissa sijaitseva Archbishop Tenison's Church of England High School, johon on otettu sekä tyttöjä että poikia koulun avaamisesta 1714 lähtien. Se on aina ollut vain päiväkoulu, ja sen uskotaan olevan maailman vanhin säilynyt sekakoulu.