Arnulf II (Arnulf Nuorempi) — Flanderin kreivi (n. 961–987)
Tutustu Arnulf II:een (Arnulf Nuorempi), Flanderin kreiviin (n.961–987): hänen hallintoonsa 965–987, pienempi mutta merkittävä kreivikunta ja sen kiehtova keskiaikainen historia.
Arnulf II Flanderin (n. 961-987), jota kutsuttiin Arnulf Nuoreksi, oli ranskalainen aatelismies ja Flanderin kreivi. Hän hallitsi vuodesta 965 kuolemaansa saakka. Hän hallitsi paljon pienempää Flanderin kreivikuntaa kuin isänsä.
Tausta ja valtaannousu
Arnulf II oli Arnulf I:n (Arnulf Suuren) pojan, Baldwin III:n, poika. Baldwin III kuoli ennen isoisäänsä, minkä vuoksi nuori Arnulf peri kreivikunnan isoisän kuoltua vuonna 965. Hän oli tuolloin vielä alaikäinen, ja siksi Flanderin hallintoa ohjasivat aluksi holhoojat ja vaikutusvaltaiset suvun jäsenet sekä paikalliset aateliset.
Poliittinen tilanne ja hallinto
Arnulf II:n aikana Flanderi ei enää ollut yhtä yhtenäinen ja laaja kuin Arnulf Suuren aikaan. Syntyi voimien hajautumista: paikalliset aatelissuvut vahvistivat asemaansa ja osia maakunnasta saatettiin menettää naapureille tai riippuvaisille kreivikunnille. Myös suhteet läntisiin kuningaskuntiin ja naapureihin, kuten Normandiaan ja muihin Pohjois-Ranskan alueisiin, vaikuttivat Flanderin asemaan. Arnulfin hallituskausi oli siten leimaa-antava siirtymävaihe, jolloin varhaismedioevallinen feodalisoituminen vahvisti paikallista itsenäisyyttä.
Perhe ja perintö
Arnulf II ei ollut suuri sotapäällikkö tai laajentaja kuten hänen esi-isänsä, mutta hän varmisti dynastisen jatkuvuuden. Hänellä oli perillisiä, ja hänen kuoltuaan vuonna 987 valta siirtyi hänen jälkeläiselleen, joka jatkoi Flanderin hallitsijasuvun linjaa. Arnulfin aika merkitsi sitä, että Flanderi alkoi kehittyä yhä enemmän hajautuneena ja feodaalisena alueena, mikä loi pohjaa 1000-luvun tapahtumille ja myöhemmälle Flanderin asemalle Euroopassa.
Merkitys
Arnulf II:n merkitys ei ollut niinkään territoriaalinen laajentaminen vaan pikemminkin dynastian säilyttäminen vaikeassa ja murroksellisessa ajassa. Hänen aikanaan Flanderin sisäinen valtarakenne muuttui, ja paikallinen aatelisto sai yhä enemmän vaikutusvaltaa. Tämä muutos vaikutti alueen poliittiseen kehitykseen seuraavina vuosisatoina.
Arnulf I Flanderin suuri kreivi
Ura
Arnulf, syntynyt noin vuonna 890, oli Flanderin kreivin Baldwin II:n ja Wessexin Ælfthrythin poika. Hän oli Alfred Suuren tytär. Äitinsä kautta hän oli Englannin anglosaksisten kuningasten jälkeläinen. Isänsä kautta hän oli Kaarle Suuren jälkeläinen. Arnulf sai nimensä Metzin pyhän Arnulfin mukaan, joka oli Karoliinisen dynastian kantaisä.
Isänsä kuoltua vuonna 918 Arnulfista tuli Flanderin kreivi. Hänen veljensä Adelolf sai Boulognen kreivikunnan. Kun Adeloft kuoli vuonna 933, Arnulf otti Boulognen ja Ternois'n hallintaansa. Hänen veljenpoikansa olivat vielä nuoria, joten hän toimi todennäköisesti heidän holhoojanaan. Myöhemmin hän antoi Boulognen kreivikunnan veljenpojalleen Arnulf II:lle.
Arnulf I laajensi Flanderin hallintoa huomattavasti etelään. Hän otti haltuunsa koko Artois'n, Ponthieun, Amiensin ja Ostreventin tai osan niistä. Arnulf käytti hyväkseen Kaarle Yksinkertaisen ja Ranskan Robert I:n välisiä ristiriitoja ja myöhemmin Ludvig IV:n ja hänen paroniensa välisiä ristiriitoja. Arnulf joutui eteläisessä laajentumisessaan ristiriitaan normannien kanssa. He yrittivät turvata pohjoisen rajansa. Tämä johti vuonna 942 Normandian herttuan William Longswordin murhaan Arnulfin miesten toimesta. Viikingit vähenivät Arnulfin myöhempinä elinvuosina. Hän työskenteli lääninsä hallinnon uudistamiseksi.
Arnulfin poika Baldwin III kuoli vuonna 962 ja jätti Arnoldin perintökriisiin. Baldwinin poika Arnulf II "Nuori" oli vielä lapsi, ja hänen perimästään kiisteltiin. Arnulf tarjosi kuninkaalle, Ranskan Lotharille, Artois'ta, Ponthieuta ja Ostrevantia vastineeksi siitä, että kuningas suojelisi Arnulf II:ta. Hänen pojanpoikansa peri täysi-ikäiseksi tullessaan heikentyneen Flanderin kreivikunnan. Arnold kuoli 27. maaliskuuta 964.
Perhe
Arnulfin ensimmäisen vaimon nimi ei ole tiedossa, mutta hänellä oli ainakin yksi tytär:
- Nimi tuntematon; avioitui Cambrain Iisakin kanssa. Heidän poikansa Arnulf seurasi isäänsä Cambrain kreivinä.
Vuonna 934 hän avioitui Vermandois'n Herbert II:n tyttären Adelen kanssa. Heidän lapsensa olivat:
- Hildegarde, syntynyt noin vuonna 934 ja kuollut vuonna 990; hän avioitui Alankomaiden kreivin Dirk II:n kanssa. On epävarmaa, oliko hän hänen tyttärensä ensimmäisestä vai toisesta vaimosta.
- Liutgard (935-962) meni naimisiin Hamalandin kreivin Wichmann IV:n kanssa.
- Egbert, kuoli 953.
- Baldwin III, Flanderin kreivi (n. 940-962), avioitui Saksin Mathilden kanssa († 1008). Hänen poikansa Arnulf II seurasi isoisäänsä Arnulf I:tä.
- Elftrude; avioitui Guînesin kreivin Siegfriedin kanssa.
Etsiä