Judith Flanderin kreivitär — Frankkien prinsessa ja Wessexin kuningatar (n.844–870)
Judith Flanderin kreivitär (n.844–870): frankkien prinsessa, kahdesti Wessexin kuningatar ja vaikutusvaltainen poliitikko — elämä, liitot ja perintö keskiajan Euroopassa.
Flanderin Judith (tai frankkien Judith) (noin 844-870) oli frankkien kuninkaallisen perheen jäsen, kahdesti Wessexin kuningatar ja kolmannen avioliittonsa kautta Flanderin kreivitär.
Judith syntyi noin vuonna 844 läntisessä Frankian alueella ja oli Kaarle Laiskan (Charles the Bald) ja tämän puolisonsa Ermentruden tytär. Hänen syntyperänsä teki hänestä arvokkaan liittosopimusten välineen 800–900-luvun poliittisissa suhteissa, ja hänen elämänsä kytkeytyi sekä frankkien että anglosaksisten hoveihin.
Avioliitot ja poliittinen merkitys
Judithin ensimmäinen tunnettu avioliitto oli Wessexin kuninkaan Æthelwulfin (Aethelwulf) kanssa. Avioliitto solmittiin poliittisena liittona, jonka tarkoituksena oli vahvistaa yhteyksiä Frankian ja Wessexin välillä, erityisesti viikinkiuhkien aikaan. Judith saapui Englantiin kuningattarena ja hänellä oli merkittävä seremoniallinen asema hovissa.
Æthelwulfin kuoleman jälkeen Judith joutui skandaalin keskelle: hän avioitui pian myös Æthelwulfin pojan, Æthelbaldin, kanssa. Tämä avioliitto herätti närkästystä sekä maallisten että kirkollisten tahojen piirissä, koska avioliitto oman isäpuolen kanssa koettiin moraalisesti kyseenalaiseksi ja se poikkesi tavallisista käytännöistä.
Seuraavaksi Judith palasi mannermaalle, missä hänen kolmas avioliittonsa oli ratkaiseva länsiranskalaisen alueen kehitykselle. Hän avioitui Baldwin I:n kanssa noin 862. Avioliitto ei aluksi saanut Kaarle Laiskan suostumusta: Baldwin ja Judith poistivat yhdessä hovista ja avioituivat ilman kuninkaan lupaa. Pariskunta sai kuitenkin myöhemmin paavin välityksellä ja lopulta Kaarle Laiskan hyväksynnän, ja Baldwin nimitettiin Flanderin kreiväksi. Näin Judithista tuli Flanderin kreivitär ja hänen jälkeläisensä muodostivat Flanderin kreivikunnan hallitsevan suvun ytimen.
Lapset ja perintö
Judithin ja Baldwin I:n tunnetuin jälkeläinen oli heidän poikansa, Baldwin II, joka seurasi isäänsä Flanderin kreivänä. Judithin liitot loivat poliittisia siteitä sekä Anglo-Saxon Englantiin että Frankian alueisiin, ja hänen avioliittonsa auttoivat vakiinnuttamaan Flanderin asemaa itsenäisenä ja vaikutusvaltaisena alueena.
Kriittiset kommentit ja kirkon rooli
Judithin elämään liittyi kirkollista ja moraalista paineistusta, etenkin hänen toisen avioliittonsa vuoksi. Paavi ja muut kirkolliset auktoriteetit seurasivat tilannetta, ja osa lähteistä kuvaa tapahtumia paheksuen. Toisaalta hänen kolmas avioliittonsa ja sen lopullinen hyväksyntä osoittavat, että poliittiset realiteetit ja dynastinen etu usein ohjasivat lopullisia ratkaisuja.
Kuolema ja jälkivaikutus
Judith kuoli arviolta vuonna 870. Hänen elämänsä jäi muistoksi esimerkkinä siitä, miten keskiajan hallitsijasuvut käyttivät avioliittoja valtapoliittiseen vaikuttamiseen. Judithista tuli Flanderin perustaneen suvun emoparven jäsen, ja hänen siteensä Frankiaan ja Wessexiin kuvastavat aikakauden monimutkaisia liittoutumia. Hänen tarinansa näkyy myös sen kautta, miten kirkko, kuninkaat ja paikalliset aateliset neuvottelivat moraalin ja vallan rajoista.
Judith ja hänen kolmas aviomiehensä Baldwin.
Varhainen elämä
Judith oli frankkien kuninkaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle Kaljupää ja hänen vaimonsa Orléansin Ermentruden vanhin tytär. Hän syntyi noin vuonna 844. Judith peri nimensä ja omapäisen luonteensa isoäidiltään, Baijerin Judithilta. Vuonna 855 Wessexin kuningas Æthelwulf teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan ja viipyi siellä noin vuoden. Palattuaan vuonna 856 hän asui Pyhän Rooman keisarin Kaarle Kaljujen hovissa. Heinäkuussa Æthelwulf kihlautui Kaarlen vanhimman tyttären Juditin kanssa. Hän oli tuolloin korkeintaan kolmentoista vuoden ikäinen.
Child Queen
Heidät vihittiin 1. lokakuuta 856 Verberiessä Pohjois-Ranskassa. Avioliitto oli parhaimmillaan diplomaattinen liitto. Molemmat miehet kärsivät viikinkien hyökkäyksistä ja muodostivat yhteisen liiton. Kaarle vaati, että hänen tyttärensä vihittäisiin kuningattareksi. Hän halusi turvata tyttären aseman Englannissa. Kruunajaisissa hänet voideltiin kermalla, joka oli yleensä varattu piispojen ja kuninkaiden voiteluun.
Tähän asti Wessexissä ei sallittu kuningattaria. Kuninkaan vaimo oli vain sitä, kuninkaan vaimo. Kun Æthelwulf määräsi uuden kuningattarensa istumaan vierelleen, se aiheutti huolta hänen kansassaan. Wessexissä oli vanhoja taikauskoja, jotka koskivat kuningattaren hankkimisen pahuutta. Hänen käskyään noudatettiin kuitenkin ilman aatelisten vastalauseita. Judithilla ei ollut lapsia Æthelwulfille, joka kuoli vuonna 858. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Æthelbald, joka meni naimisiin äitipuolensa Juditin kanssa. Asser tuomitsi avioliiton ja hänen mukaansa kaikki, jotka kuulivat siitä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Æthelbald kuoli ja jätti Judithin toistamiseen leskeksi.
Flanderin kreivitär
Judith palasi Ranskaan oman poikapuolensa leskenä. Välttääkseen skandaalin hänen isänsä piti häntä tiukasti vartioituna Senlisin linnassaan. Hän etsi tytölle uutta aviomiestä, jotta tämä voisi solmia hiljaisen avioliiton. Baldwin oli jo kreivi, luultavasti Gentissä. Hän oli Senlisissä vuoden 862 alussa. Baldwin joko sieppasi tai suostutteli Judithin karkaamaan kanssaan. Se, että hän livahti linnasta talonpoikaistytöksi pukeutuneena, näyttää viittaavan hänen yhteistyöhönsä. Hän sai apua myös veljeltään Lewisilta. Kun hänen isänsä sai tietää, mitä oli tapahtunut, hän raivostui. Hän oli raivoissaan myös Lewisille. Baldwin ja Judith pakenivat Lothringenin kuninkaan Lothair II:n hoviin. Hän oli Judithin serkku. Kun he olivat turvassa isänsä ulottumattomissa, Baldwin nai Judithin. Tämä tapahtui noin vuonna 862. Kuningas Kaarle käski piispojensa julistaa parin kirkonkiroukseen. Hän myös vaati veljenpoikaansa palauttamaan Baldwinin ja tämän tyttären Judithin hänelle. Tässä vaiheessa Baldwin ja Judith pakenivat viisaasti Roomaan. He pyysivät paavi Nikolai I:tä välittämään ja laillistamaan heidän avioliittonsa. Baldwin ilmoitti aikovansa liittyä viikinkien joukkoon, jos hänen avioliittonsa ei olisi sallittu. Viikingit olivat jatkuva uhka Pohjois-Ranskassa, ja Baldwinia tarvittiin auttamaan heitä vastaan. Paavi päätti, että heidän avioliittonsa oli pätevä, ja sai piispat perumaan kirouksensa. Kaarle Kalju joutui hyväksymään Baldwinin väväkseen. Avioliiton myötä Judithista tuli Flanderin ensimmäinen kreivitär. Baldwin sai hallita Flandriaa Flanderin margraavin (rajamaan kreivi) arvonimellä. Hän suojeli Flanderia viidentoista seuraavan vuoden ajan viikingeiltä. Judithin tiedetään eläneen viimeksi vuonna 870. Baldwin kuoli vuonna 879.
Judith antoi jälkeläisilleen, Flanderin ja Boulognen kreiville, Kaarle Suuren syntyperän mukaisen aseman. Hän oli myös Vilhelm Valloittajan puolison Matilda Flanderin ja siten myöhempien Englannin hallitsijoiden esi-isä.
Perhe
Ensimmäisen aviomiehensä, Wessexin kuninkaan Æthelwulfin kanssa hänellä ei ollut lapsia.
Toisen aviomiehensä, Wessexin kuninkaan Æthelbaldin kanssa hänellä ei ollut lapsia.
Kolmannen aviomiehensä, Flanderin Baldwin I:n, kanssa Judithille syntyi muun muassa seuraavia lapsia:
- Baldwin II (n. 865-918), hän seurasi isäänsä kreivinä.
- Raoul (Rodulf) († 896), Cambrain kreivi.
- Guinidilda avioitui Barcelonan kreivin Wifredo I:n kanssa.
Etsiä