Cruzan v. Missourin terveysministeriön johtaja, 497 U.S. 261 (1990), oli Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tapaus. Se liittyi oikeuteen kuolla. Nancy Cruzan oli nainen, joka oli jatkuvassa vegetatiivisessa tilassa. Hänen perheensä halusi lopettaa elintoiminnot, jotta hän voisi kuolla. Sairaalan työntekijät kieltäytyivät tekemästä tätä ilman oikeuden päätöstä. Lopulta tapaus päätyi korkeimpaan oikeuteen. Tuomioistuin päätti 25. kesäkuuta 1990, että oli laillista vaatia "selkeää ja vakuuttavaa näyttöä" siitä, että elintoimintojen lopettaminen oli se, mitä henkilö olisi halunnut.
Tausta
Nancy Cruzan joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen ja päätyi pysyvään vegetatiiviseen tilaan. Perhe katsoi, että hänen etunsa oli lopettaa keinotekoinen ravitsemus ja nesteytys, mutta sairaala edellytti oikeuden päätöstä ennen letkun poistamista. Tapauksessa käsiteltiin keskeisesti sitä, mitä todisteita tarvitaan osoittamaan, että henkilö olisi halunnut elintoimenpiteiden lopettamisen, kun tämä ei itse pysty enää ilmaisemaan tahtoaan.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Tuomioistuin hyväksyi valtion oikeuden asettaa vaatimuksen todisteille ennen hoitotoimenpiteiden lopettamista. Päätöksessä korostettiin, että vaikka potilaalla on perustuslaillinen oikeus kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta, valtio voi asettaa todisteellisia vaatimuksia varmistaakseen, että toimenpide vastaa potilaan todellista tahtoa. Tällainen vaatimus tunnetaan usein termillä selkeä ja vakuuttava näyttö.
Merkitys ja seuraukset
- Oikeudellinen ennakkotapaus: Cruzan-tapaus vakiinnutti käytännön, jossa osassa Yhdysvaltoja vaaditaan korkea todisteaste osoittamaan potilaan aikaisempi tahto elintoimenpiteiden lopettamisesta.
- Vaikutus etukäteisohjeisiin: Päätös lisäsi tietoisuutta etukäteisohjeiden, kuten elinaikakirjeiden ja hoitotahtojen merkityksestä. Monet potilaat alkoivat laatia kirjallisia ohjeita varmistaakseen tahtonsa toteutumisen.
- Yhteiskunnallinen keskustelu: Tapauksella oli laaja vaikutus bioetiikan ja oikeuspolitiikan keskusteluihin: toisaalta se nähtiin suojana väärien päätösten varalta, toisaalta perheiden ja yksilön itsemääräämisoikeuden rajoituksena ilman aiempaa selkeää kirjallista tahtoa.
- Lainsäädäntövaikutukset: Päätös vauhditti myös lainsäädäntöä ja sairaalakäytäntöjen muuttamista, esimerkiksi potilasohjeiden ja etukäteisohjeiden huomioimista koskevassa sääntelyssä.
Myöhempi kehitys
Tapauksen jälkeen perhe jatkoi oikeudellisia toimia ja antoi esille todistuksia siitä, mitä Nancy Cruzan olisi halunnut. Lopulta ruokaputki poistettiin ja Cruzan menehtyi samana vuonna, mikä herätti keskustelua siitä, miten eri oikeusjärjestykset arvioivat ja painottavat todisteita tällaisissa päätöksissä.
Yhteenvetona Cruzan v. Missouri on keskeinen tapaus potilaan itsemääräämisoikeuden ja valtion intressin tasapainottamisesta elämää ylläpitävien hoitojen lopettamista koskevissa tilanteissa. Se korosti tarpeen kirjallisille etukäteisohjeille ja selkeälle todisteaineistolle, kun potilas ei itse voi ilmaista tahtoaan.

