Eris — kääpiöplaneetta (plutoidi) Kuiperin vyöhykkeellä
Eris on kääpiöplaneetta ja transneptunialainen kohde (TNO). Se on aurinkokunnan tunnetuista kääpiöplaneetoista massaltaan suurin ja halkaisijaltaan toistaiseksi toiseksi suurin, ja se sijaitsee Kuiperin vyöhykkeellä, kauempana kuin Pluto. Eristä käytetään myös termiä plutoidi, koska IAU määritteli transneptunuksenkaltaiset kääpiöplaneetat tällä nimellä. Eris kiertää Aurinkoa noin 557–558 maanvuoden välein; sen rata on elliptinen ja kallistunut noin 44° verran ekliptiseen tasoon nähden. Eriksellä on yksi kuu, nimeltään Dysnomia.
Löytö ja nimeäminen
Eris löydettiin kuvista, jotka ottivat astronomit Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David Rabinowitz; löydön ilmoitus tehtiin julkisuuteen vuonna 2005, vaikka ristiriitoja ajoituksesta liittyi kuva-arkistoihin. Alkuperäinen väliaikainen luokitus oli 2003 UB313 ja se sai lempinimen "Xena". Vuonna 2006 Kansainvälinen tähtitieteellinen union (IAU) vahvisti nimen Eris, joka viittaa kreikkalaiseen eris-jumalattareen, ja kuun nimeksi vahvistettiin Dysnomia.
Rata ja liike
Erisin suurin etäisyys Auringosta (afelium) on noin 97–98 AU ja pienin etäisyys (perihelion) noin 38 AU, joten se liikkuu hyvin soikealla radalla, jonka eksentrisyys on suuri (~0,44). Radan kallistuma ekliptiseen nähden on noin 44°, mikä erottaa sen huomattavasti planeettojen lähes tasomaisista radoista. Tällainen rata vie Erisin hyvin kauas aurinkokunnan ulkopuolelle suurimman osan sen kiertoaikaa.
Fyysiset ominaisuudet
Eris on erittäin kirkas kappale; sen pinta on peittynyt jäätyneeseen metaaniin, mikä antaa sille korkean albedon (heijastuskyvyn). Hallitsevat arvionnit halkaisijasta ovat noin 2 300–2 400 kilometriä, eli halkaisijaltaan Eris on hyvin lähellä Plutoa. Kuitenkin Eris on massaltaan Plutoa raskaampi — se on tällä hetkellä tunnetuista kääpiöplaneetoista massaltaan suurin, mikä viittaa runsaampaan kiviseen koostumukseen. Tiheysarviot (~2,5 g/cm3 suuruusluokkaa) tukevat ajatusta sekoituksesta kivestä ja jäästä.
Pinnan olosuhteet ovat äärimmäisen kylmiä; etäisyyden ja heijastavan pinnan vuoksi lämpötilat ovat hyvin matalia, ja mahdollinen kaasukehä voisi muodostua vain, kun Eris on lähellä perihelia — suurimman osan ajasta mahdollinen ilmakehä on todennäköisesti tiivistynyt tai romahtanut jään muotoon.
Dysnomia — Erisin kuu
Dysnomia löydettiin pian Erisin jälkeen ja sen nimi viittaa Erisin mytologiseen tyttäreen. Dysnomian liikearvioiden mukaan kiertoaika Erisin ympäri on noin 15,8 vuorokautta. Kuu on huomattavasti pienempi kuin Eris; sen tarkka koko ja koostumus ovat epävarmoja, mutta se on todennäköisesti muutamien satojen kilometrien luokkaa tai suurempi riippuen pinnan heijastuskyvystä. Dysnomian havaitseminen mahdollisti myös Erisin massan tarkan määrittämisen, koska kuun liike vaikuttaa Erisin gravitaatioon.
Merkitys ja vaikutus planeettaluokitukseen
Erisin löytäminen herätti laajaa keskustelua siitä, mitä tarkoittaa sana "planeetta". Löydön myötä IAU kokosi määritelmän uudelleen vuonna 2006, jolloin syntyi kategoria "kääpiöplaneetta" ja samalla Eris luokiteltiin kääpiöplaneetaksi. Eris on tärkeä kohde aurinkokunnan ulkopuolisten kappaleiden tutkimuksessa, koska sen ominaisuudet auttavat ymmärtämään Kuiperin vyöhykkeen kehitystä, pienten kappaleiden koostumusta ja ulkosyntyisten kappaleiden dynamiikkaa.
Eriksen koko verrattuna Plutoon, Makemakeen, Haumeaan, Sednaan, Orcusiin, 2007 OR10 , Quaoariin ja Maahan.
Eris ja Dysnomia. Eris on isompi kohde, Dysnomia on sen yläpuolella oleva pieni ympyrä. Aurinko on valon ympyrä vasemmalla.
Eriksen kiertorata.
Discovery
Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David Rabinowitz löysivät Eriksen 5. tammikuuta 2005, kun he tutkivat tarkkaan vuonna 2003 otettuja kuvia Aurinkokunnan ulkopuolelta.
Nimeäminen
Erisin alkuperäinen nimi oli Xena, Xena: Warrior Princess -tv-sarjan päähenkilön mukaan. On kuitenkin sääntö, jonka mukaan kaikki Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävät kohteet on nimettävä jonkin mytologian luomuksen mukaan. Siksi se nimettiin virallisesti Erikseksi 13. syyskuuta 2006. Eris on nimetty kreikkalaisen mytologian riitojen, eripuran, riitelyn ja kilpailun jumalattaren mukaan.
Eriksen kuut
Eriksellä on yksi kuu nimeltä Dysnomia. Se löydettiin 10. syyskuuta 2005. Dysnomia sai alun perin lempinimen Gabrielle, joka oli Eriksen tavoin Xena: Warrior Princess -televisiosarjan hahmon mukaan. Eriksen tavoin sitä ei kuitenkaan voitu kutsua näin. Dysnomia nimettiin kreikkalaisessa mytologiassa Eriksen tyttären mukaan. Dysnomia on lainsuojattomuuden ja huonon siviilioikeuden jumalatar (tai henki).
Luokitus
Tiedotusvälineet ovat väittäneet, että Eris on kymmenes planeetta, samoin kuin tähtitieteilijät ja NASAn tutkijat. Planeetan määritelmä kuitenkin muuttui elokuussa 2006. Uusien määritelmien mukaan Erisin asema alennettiin Pluton ohella kääpiöplaneetaksi.
Tulevaisuus
Tutkijat jatkavat edelleen Erisin ja sen kuun tutkimista ja etsivät lisää kuita ja mahdollisia renkaita. Koska Eris on niin kaukana, avaruusluotaimen vierailu Eriksellä kestäisi 24,5 vuotta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Eris?
V: Eris on kääpiöplaneetta ja transneptunialainen kohde (TNO), ja se on aurinkokunnan toiseksi suurin tunnettu kääpiöplaneetta.
K: Miten Eris vertautuu kooltaan ja massaltaan Plutoon?
V: Eris on hieman pienempi kuin Pluto, mutta sillä on enemmän massaa kuin Plutolla.
K: Missä Eris sijaitsee Kuiperin vyöhykkeellä?
V: Eris on Kuiperin vyön "hajallaan oleva kiekkokappale" ja sijaitsee kauempana kuin Pluto.
K: Miksi Eristä kutsutaan myös plutoidiksi?
V: Eristä kutsutaan myös plutoidiksi, koska Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) päätti nimetä kaikki Neptunuksen ulkopuoliset kääpiöplaneetat uudelleen plutoideiksi.
K: Mikä on Eriksen kiertoaika?
V: Eris kiertää Aurinkoa kerran 557 maanvuoden välein.
K: Mikä on Eriksen elliptisen radan kaltevuuskulma?
V: Eriksen elliptinen rata on kallistunut 44°:n kulmassa planeetan kiertoradan tason ja ekliptikan eli Maan kiertoradan sisältävän tason välillä.
K: Onko Eriksellä kuita?
V: Kyllä, Eriksellä on yksi kuu nimeltä Dysnomia.
