ETA (Euskadi Ta Askatasuna) – baskien aseellinen separatistijärjestö
ETA (Euskadi Ta Askatasuna) — kattava artikkeli baskien aseellisesta separatismista: historia, tavoitteet ja vaikutukset Espanjan ja Ranskan baskialueilla.
Euskadi Ta Askatasuna eli ETA (baskiksi "Baskimaan ja vapauden"; IPA-ääntäminen: [ˈɛːta]) oli kansallismielinen separatistinen taisteluarmeija. Se halusi perustaa erillisen kansallisvaltion baskien kansalle. Baskit ovat etninen ryhmä, joka asuu Pohjois-Espanjan ja Lounais-Ranskan alueilla. Alueella asuu 2-2,5 miljoonaa baskia. Osa heistä puhuu alkuperäistä, ei-indoeurooppalaista kieltä nimeltä euskara.
Perustaminen ja tavoitteet
ETA perustettiin muodollisesti vuonna 1959 vastauksena Espanjan Francisco Francon diktatuurin aiheuttamaan kulttuuriseen ja poliittiseen sortoon sekä haluna luoda itsenäinen baskivaltio, joka käsittäisi Espanjan ja Ranskan Baskimaan alueita. Ryhmän perusvaatimuksiin kuului itsenäinen valtio, baskin kielen ja kulttuurin vahvistaminen sekä paikallisten instituutioiden palauttaminen ja laajentaminen. Ideologialtaan ETA yhdistelee kansallismielisiä pyrkimyksiä ja vasemmistolaisia elementtejä; eri vaiheissa ryhmän sisällä on ollut sekä puhtaasti nationalisteja että marxistis-leninistisiä suuntauksia.
Toimet ja väkivalta
ETA:n toiminta perustui aseelliseen kampanjointiin: joukkoiskuista, pommi-iskuista, salamurhista, kiristämisestä (ns. "revolutionary tax") ja lyhytaikaisista sieppauksista. Ryhmä teki iskuja sekä valtiota ja sen edustajia kohtaan että siviilejä kohden, ja sen toiminta aiheutti laajaa pelkoa ja yhteiskunnallista jakautumista. Väkivalta oli erityisen voimakasta 1970–1990-luvuilla, mutta iskuja tapahtui myös myöhemmin. ETA:n vaikutuksena kuoli yhteensä arviolta yli 800 ihmistä ja tuhansia loukkaantui; toiminta jätti syvät haavat uhrien ja heidän läheistensä lisäksi alueen poliittiseen ilmapiiriin.
Poliittinen konteksti ja vastatoimet
ETA:n toimintaan vastattiin laajalla oikeudellisella ja poliittisella toimenpiteiden kirjolla: Espanjan valtion turvallisuusvoimilla, tiedustelulla, lainsäädännöllisillä toimilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä (etenkin Ranskan kanssa). ETA:ta tuki ajoittain myös poliittinen liike, jonka julkimuodolla oli eri nimiä ja organisaatiomuotoja (mm. Batasuna), mutta monet näistä poliittisista järjestöistä kiellettiin tai asetettiin laillisen valvonnan kohteeksi, kun niitä pidettiin ETA:n tukirakenteina. Vankilatuomiot, pidätykset ja kansainvälinen yhteistyö heikensivät merkittävästi ETA:n toimintakykyä 2000-luvulla.
Rauhanprosessit, aseiden luovutus ja lakkauttaminen
ETA julisti useita tulitaukotilanteita eri vuosikymmeninä, ja vuoteen 2010 mennessä oli käyty useita neuvotteluja eri toimijoiden välillä. Vuonna 2011 ETA ilmoitti lopullisesta aseellisesta tulitauosta ("definitive cessation of armed activity"). Vuonna 2017 tehtiin toimia aseiden luovuttamiseksi ja takavarikoinniksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten välittäjien kanssa, ja 2018 ETA ilmoitti lopettavansa toimintansa ja hajottavansa organisaation pysyvästi. Näillä päätöksillä päättyi vuosikymmeniä jatkunut aseellinen kampanjointi.
Perintö ja nykytilanne
ETA:n aikakausi jätti syviä yhteiskunnallisia ja inhimillisiä jälkiä. Uhrien järjestöt, poliittinen keskustelu väkivallasta ja muistopolitiikka ovat edelleen merkittävä osa Espanjan ja Baskimaan julkista keskustelua. Samalla baskilainen identiteetti ja itsehallintopyrkimykset jatkavat ilmenemistään pääasiassa rauhanomaisin keinoin: Baskimaalla toimivat puolueet ja paikallisvaltio ovat pyrkineet edistämään kulttuuria, kieltä ja laajempaa itsehallintoa demokraattisen politiikan kautta. Monissa piireissä painotetaan sovintoa, uhrien tunnustamista ja oikeudellista vastuuta, jotta menneisyyden tapahtumista voitaisiin rakentaa kestävä rauha ja luottamus.
Lisätietoa
ETA:n historia on monitasoinen ja herättää voimakkaita tunteita eri yhteisöissä. Tapahtumien tarkempi käsittely sisältää poliittisia, sosiaalisia ja oikeudellisia ulottuvuuksia, ja se on ollut laajasti tutkittu sekä Espanjan että kansainvälisen politiikan historiassa. Uhreihin, korvauksiin, sovitteluun ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin liittyvät keskustelut jatkavat muotoaan, kun alueet pyrkivät eteenpäin historiallisista tapahtumista huolimatta.
Kuvaus
ETA oli yksi Euroopan pahamaineisimmista ja pitkäaikaisimmista terroristiryhmistä. Se perustettiin vuonna 1959 siitä, mitä oli jäljellä EKIN:stä, toisesta radikaalista baskiseparatistiryhmästä. Sekä EKIN että ETA perustettiin tyytymättömyydestä Baskimaan pääpuolueen, Baskimaan kansallispuolueen, maltilliseen nationalismiin. ETA teki satoja iskuja Espanjassa. Sillä oli yhteyksiä muihin terroristiryhmiin sekä baskialueella että sen ulkopuolella. Näihin kuuluivat Irlannin väliaikainen tasavaltalaisarmeija (IRA) ja Kolumbian FARC.
Hyökkäykset
Suurin osa ETAn terrori-iskuista kohdistui yrityksiin ja Espanjan hallituksen virkamiehiin, erityisesti turvallisuuspalvelun ja oikeuslaitoksen jäseniin, mutta myös siviileihin. Sen yleisimmät taktiikat olivat pommitukset ja salamurhat. Iskut tehtiin pääasiassa Baskimaassa, Madridissa ja Kataloniassa. IRA:n tavoin ETA antoi joskus varoituksia ennen iskuja.
Ryhmä murhasi amiraali Luis Carrero Blancon joulukuussa 1973. Monet pitivät tuolloin Blancoa Espanjan diktaattorin Francisco Francon todennäköisimpänä seuraajana. Hän sai surmansa, kun maanalainen pommi räjähti hänen autonsa alla. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin ETA oli vähällä murhata Jose Maria Aznarin, oppositiopoliitikon, josta tuli myöhemmin pääministeri. Vuonna 1987 ETA tappoi 21 ihmistä Barcelonassa autopommilla.
Tilan muutos
Baskimaan asema muuttui merkittävästi Francisco Francon hallinnon päättymisen ja demokratian paluun myötä vuonna 1979. Franco yritti tukahduttaa baskien nationalismin ja separatismin. Uusi demokraattinen hallitus sen sijaan tarjosi Baskimaan maakunnille merkittävää autonomiaa. Vuonna 1980 tehdyssä sopimuksessa Baskimaan alue sai oman parlamentin samalla tavoin kuin muutkin Espanjan alueet. Se sai myös oman itsenäisen verolainsäädäntönsä. Lisäksi euskaran kieli tuli näkyvämmäksi julkisessa kulttuurissa ja koulutuksessa. Uusi itsehallintoalue ei kuitenkaan estänyt ETA:n muodostamia radikaaleja separatisteja. ETA on tehnyt noin 900 murhaa ja kymmeniä sieppauksia.
Toiminnan muutos
ETAn toiminnan taso on muuttunut vuosien varrella. Ryhmä on yrittänyt useita tulitaukoja, muun muassa 14 kuukautta kestäneen tulitauon, joka kesti joulukuuhun 1999 asti. Vaikka ETAn hyökkäyksiä on tehty useita vuodesta 2000 lähtien, ryhmä on vaatinut vähemmän uhreja. Sen uskotaan kutistuvan. Espanjalaiset viranomaiset uskovat, että viimeaikaiset vastatoimet ovat heikentäneet ryhmää vakavasti, ja he katsovat, että sen tulevaisuus terroristijärjestönä voi olla rajallinen. Espanjalaisissa vankiloissa on tällä hetkellä yli sata epäiltyä ETAn jäsentä.
2000s
Viime vuosina ETA on tehnyt satunnaisia iskuja, muun muassa pommi-iskuja syyskuussa 2004, joulukuussa 2005 ja vuoden 2006 alussa. Näitä pommi-iskuja edelsi kuitenkin yleensä varoitus, eikä niissä kuollut yhtään ihmistä.
Maaliskuussa 2006 ETA julisti pysyvän tulitauon ja ilmoitti haluavansa osallistua poliittiseen prosessiin. Päätös saattoi liittyä Madridin vuoden 2004 junapommi-iskuihin, joissa kuoli lähes 200 ihmistä. Alun perin iskusta syytettiin ETAa, mutta pian selvisi, että iskun takana olivat al-Qaidaan yhteydessä olevat militantit islamistit. IRA:n tavoin ETA:n johtajat saattoivat kokea, että joidenkin radikaalien islamistiryhmien harjoittama joukkotuhoja vaatinut terrorismi saattoi sen väkivaltaiset taktiikat huonoon valoon, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. ETAn johtorakenne oli salamyhkäinen.
Kesäkuussa 2007 ETA julisti maaliskuussa 2006 solmitun tulitauon mitättömäksi. Vaikka monet olivat pitäneet ETAn joulukuussa 2006 tekemää pommi-iskua lentokentän parkkihalliin merkkinä siitä, että tulitauko ei kestäisi. ETAn tiedottaja syytti Espanjan hallitusta siitä, että se oli sekaantunut Baskimaan paikallisvaaleihin sekä jatkanut ETAn jäsenten syytteeseenpanoa ja tuomitsemista tulitauon aikana.
On huomattava, että ETA ei luopunut virallisesti väkivallasta eikä ryhtynyt toimiin aseidensa käytöstä poistamiseksi (kuten IRA teki heinäkuussa 2005) osana tulitaukojulistustaan. ETAn tulitauko on ennenkin johtanut väkivaltaisuuksiin.
2010s
ETA ilmoitti 20. lokakuuta 2011 julkisesti lopettavansa lopullisesti aseellisen toimintansa. Se vannoi kuitenkin jatkavansa itsenäisen Baskimaan tavoittelua. Asiasta ilmoitettiin kahdessa merkittävässä nationalistisessa sanomalehdessä, Garassa ja Berriassa.
Toukokuussa 2018 ETA ilmoitti virallisesti hajoavansa. Tämä merkitsi puolen vuosisadan väkivaltaisuuksien päättymistä, jotka olivat vaatineet yli 800 ihmisen hengen.
| Viranomaisvalvonta | |
| Yleistä |
|
| Kansalliset kirjastot |
|
| Muut |
|
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä tarkoittaa ETA?
A: Euskadi Ta Askatasuna, joka tarkoittaa suomeksi "Baskien kotimaa ja vapaus".
K: Ketä ETA edusti?
V: ETA edusti kansallismielisiä separatistisia taistelijoita, jotka halusivat perustaa erillisen kansallisvaltion baskien kansalle.
K: Missä baskit asuvat?
V: Baskit ovat etninen ryhmä, joka asuu Pohjois-Espanjassa ja Lounais-Ranskassa.
K: Kuinka monta baskia alueella asuu?
V: Alueella on 2-2,5 miljoonaa baskia.
K: Mitä kieltä osa heistä puhuu?
V: Osa heistä puhuu alkuperäiskansaa, ei-indoeurooppalaista kieltä nimeltä euskara.
K: Mikä oli ETAn tavoite?
V: ETA:n tavoitteena oli perustaa baskikansalle erillinen kansallisvaltio.
Etsiä