Euskadi Ta Askatasuna eli ETA (baskiksi "Baskimaan ja vapauden"; IPA-ääntäminen: [ˈɛːta]) oli kansallismielinen separatistinen taisteluarmeija. Se halusi perustaa erillisen kansallisvaltion baskien kansalle. Baskit ovat etninen ryhmä, joka asuu Pohjois-Espanjan ja Lounais-Ranskan alueilla. Alueella asuu 2-2,5 miljoonaa baskia. Osa heistä puhuu alkuperäistä, ei-indoeurooppalaista kieltä nimeltä euskara.



 

Perustaminen ja tavoitteet

ETA perustettiin muodollisesti vuonna 1959 vastauksena Espanjan Francisco Francon diktatuurin aiheuttamaan kulttuuriseen ja poliittiseen sortoon sekä haluna luoda itsenäinen baskivaltio, joka käsittäisi Espanjan ja Ranskan Baskimaan alueita. Ryhmän perusvaatimuksiin kuului itsenäinen valtio, baskin kielen ja kulttuurin vahvistaminen sekä paikallisten instituutioiden palauttaminen ja laajentaminen. Ideologialtaan ETA yhdistelee kansallismielisiä pyrkimyksiä ja vasemmistolaisia elementtejä; eri vaiheissa ryhmän sisällä on ollut sekä puhtaasti nationalisteja että marxistis-leninistisiä suuntauksia.

Toimet ja väkivalta

ETA:n toiminta perustui aseelliseen kampanjointiin: joukkoiskuista, pommi-iskuista, salamurhista, kiristämisestä (ns. "revolutionary tax") ja lyhytaikaisista sieppauksista. Ryhmä teki iskuja sekä valtiota ja sen edustajia kohtaan että siviilejä kohden, ja sen toiminta aiheutti laajaa pelkoa ja yhteiskunnallista jakautumista. Väkivalta oli erityisen voimakasta 1970–1990-luvuilla, mutta iskuja tapahtui myös myöhemmin. ETA:n vaikutuksena kuoli yhteensä arviolta yli 800 ihmistä ja tuhansia loukkaantui; toiminta jätti syvät haavat uhrien ja heidän läheistensä lisäksi alueen poliittiseen ilmapiiriin.

Poliittinen konteksti ja vastatoimet

ETA:n toimintaan vastattiin laajalla oikeudellisella ja poliittisella toimenpiteiden kirjolla: Espanjan valtion turvallisuusvoimilla, tiedustelulla, lainsäädännöllisillä toimilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä (etenkin Ranskan kanssa). ETA:ta tuki ajoittain myös poliittinen liike, jonka julkimuodolla oli eri nimiä ja organisaatiomuotoja (mm. Batasuna), mutta monet näistä poliittisista järjestöistä kiellettiin tai asetettiin laillisen valvonnan kohteeksi, kun niitä pidettiin ETA:n tukirakenteina. Vankilatuomiot, pidätykset ja kansainvälinen yhteistyö heikensivät merkittävästi ETA:n toimintakykyä 2000-luvulla.

Rauhanprosessit, aseiden luovutus ja lakkauttaminen

ETA julisti useita tulitaukotilanteita eri vuosikymmeninä, ja vuoteen 2010 mennessä oli käyty useita neuvotteluja eri toimijoiden välillä. Vuonna 2011 ETA ilmoitti lopullisesta aseellisesta tulitauosta ("definitive cessation of armed activity"). Vuonna 2017 tehtiin toimia aseiden luovuttamiseksi ja takavarikoinniksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten välittäjien kanssa, ja 2018 ETA ilmoitti lopettavansa toimintansa ja hajottavansa organisaation pysyvästi. Näillä päätöksillä päättyi vuosikymmeniä jatkunut aseellinen kampanjointi.

Perintö ja nykytilanne

ETA:n aikakausi jätti syviä yhteiskunnallisia ja inhimillisiä jälkiä. Uhrien järjestöt, poliittinen keskustelu väkivallasta ja muistopolitiikka ovat edelleen merkittävä osa Espanjan ja Baskimaan julkista keskustelua. Samalla baskilainen identiteetti ja itsehallintopyrkimykset jatkavat ilmenemistään pääasiassa rauhanomaisin keinoin: Baskimaalla toimivat puolueet ja paikallisvaltio ovat pyrkineet edistämään kulttuuria, kieltä ja laajempaa itsehallintoa demokraattisen politiikan kautta. Monissa piireissä painotetaan sovintoa, uhrien tunnustamista ja oikeudellista vastuuta, jotta menneisyyden tapahtumista voitaisiin rakentaa kestävä rauha ja luottamus.

Lisätietoa

ETA:n historia on monitasoinen ja herättää voimakkaita tunteita eri yhteisöissä. Tapahtumien tarkempi käsittely sisältää poliittisia, sosiaalisia ja oikeudellisia ulottuvuuksia, ja se on ollut laajasti tutkittu sekä Espanjan että kansainvälisen politiikan historiassa. Uhreihin, korvauksiin, sovitteluun ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin liittyvät keskustelut jatkavat muotoaan, kun alueet pyrkivät eteenpäin historiallisista tapahtumista huolimatta.