ETA (järjestö) | oli kansallismielinen separatistinen taisteluarmeija

Kuvaus

ETA oli yksi Euroopan pahamaineisimmista ja pitkäaikaisimmista terroristiryhmistä. Se perustettiin vuonna 1959 siitä, mitä oli jäljellä EKIN:stä, toisesta radikaalista baskiseparatistiryhmästä. Sekä EKIN että ETA perustettiin tyytymättömyydestä Baskimaan pääpuolueen, Baskimaan kansallispuolueen, maltilliseen nationalismiin. ETA teki satoja iskuja Espanjassa. Sillä oli yhteyksiä muihin terroristiryhmiin sekä baskialueella että sen ulkopuolella. Näihin kuuluivat Irlannin väliaikainen tasavaltalaisarmeija (IRA) ja Kolumbian FARC.

Hyökkäykset

Suurin osa ETAn terrori-iskuista kohdistui yrityksiin ja Espanjan hallituksen virkamiehiin, erityisesti turvallisuuspalvelun ja oikeuslaitoksen jäseniin, mutta myös siviileihin. Sen yleisimmät taktiikat olivat pommitukset ja salamurhat. Iskut tehtiin pääasiassa Baskimaassa, Madridissa ja Kataloniassa. IRA:n tavoin ETA antoi joskus varoituksia ennen iskuja.

Ryhmä murhasi amiraali Luis Carrero Blancon joulukuussa 1973. Monet pitivät tuolloin Blancoa Espanjan diktaattorin Francisco Francon todennäköisimpänä seuraajana. Hän sai surmansa, kun maanalainen pommi räjähti hänen autonsa alla. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin ETA oli vähällä murhata Jose Maria Aznarin, oppositiopoliitikon, josta tuli myöhemmin pääministeri. Vuonna 1987 ETA tappoi 21 ihmistä Barcelonassa autopommilla.

Tilan muutos

Baskimaan asema muuttui merkittävästi Francisco Francon hallinnon päättymisen ja demokratian paluun myötä vuonna 1979. Franco yritti tukahduttaa baskien nationalismin ja separatismin. Uusi demokraattinen hallitus sen sijaan tarjosi Baskimaan maakunnille merkittävää autonomiaa. Vuonna 1980 tehdyssä sopimuksessa Baskimaan alue sai oman parlamentin samalla tavoin kuin muutkin Espanjan alueet. Se sai myös oman itsenäisen verolainsäädäntönsä. Lisäksi euskaran kieli tuli näkyvämmäksi julkisessa kulttuurissa ja koulutuksessa. Uusi itsehallintoalue ei kuitenkaan estänyt ETA:n muodostamia radikaaleja separatisteja. ETA on tehnyt noin 900 murhaa ja kymmeniä sieppauksia.

Toiminnan muutos

ETAn toiminnan taso on muuttunut vuosien varrella. Ryhmä on yrittänyt useita tulitaukoja, muun muassa 14 kuukautta kestäneen tulitauon, joka kesti joulukuuhun 1999 asti. Vaikka ETAn hyökkäyksiä on tehty useita vuodesta 2000 lähtien, ryhmä on vaatinut vähemmän uhreja. Sen uskotaan kutistuvan. Espanjalaiset viranomaiset uskovat, että viimeaikaiset vastatoimet ovat heikentäneet ryhmää vakavasti, ja he katsovat, että sen tulevaisuus terroristijärjestönä voi olla rajallinen. Espanjalaisissa vankiloissa on tällä hetkellä yli sata epäiltyä ETAn jäsentä.

2000s

Viime vuosina ETA on tehnyt satunnaisia iskuja, muun muassa pommi-iskuja syyskuussa 2004, joulukuussa 2005 ja vuoden 2006 alussa. Näitä pommi-iskuja edelsi kuitenkin yleensä varoitus, eikä niissä kuollut yhtään ihmistä.

Maaliskuussa 2006 ETA julisti pysyvän tulitauon ja ilmoitti haluavansa osallistua poliittiseen prosessiin. Päätös saattoi liittyä Madridin vuoden 2004 junapommi-iskuihin, joissa kuoli lähes 200 ihmistä. Alun perin iskusta syytettiin ETAa, mutta pian selvisi, että iskun takana olivat al-Qaidaan yhteydessä olevat militantit islamistit. IRA:n tavoin ETA:n johtajat saattoivat kokea, että joidenkin radikaalien islamistiryhmien harjoittama joukkotuhoja vaatinut terrorismi saattoi sen väkivaltaiset taktiikat huonoon valoon, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. ETAn johtorakenne oli salamyhkäinen.

Kesäkuussa 2007 ETA julisti maaliskuussa 2006 solmitun tulitauon mitättömäksi. Vaikka monet olivat pitäneet ETAn joulukuussa 2006 tekemää pommi-iskua lentokentän parkkihalliin merkkinä siitä, että tulitauko ei kestäisi. ETAn tiedottaja syytti Espanjan hallitusta siitä, että se oli sekaantunut Baskimaan paikallisvaaleihin sekä jatkanut ETAn jäsenten syytteeseenpanoa ja tuomitsemista tulitauon aikana.

On huomattava, että ETA ei luopunut virallisesti väkivallasta eikä ryhtynyt toimiin aseidensa käytöstä poistamiseksi (kuten IRA teki heinäkuussa 2005) osana tulitaukojulistustaan. ETAn tulitauko on ennenkin johtanut väkivaltaisuuksiin.

2010s

ETA ilmoitti 20. lokakuuta 2011 julkisesti lopettavansa lopullisesti aseellisen toimintansa. Se vannoi kuitenkin jatkavansa itsenäisen Baskimaan tavoittelua. Asiasta ilmoitettiin kahdessa merkittävässä nationalistisessa sanomalehdessä, Garassa ja Berriassa.

Toukokuussa 2018 ETA ilmoitti virallisesti hajoavansa. Tämä merkitsi puolen vuosisadan väkivaltaisuuksien päättymistä, jotka olivat vaatineet yli 800 ihmisen hengen.