EULEX Kosovo: EU:n oikeusvaltio-operaatio Kosovossa

Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatio Kosovossa eli EULEX Kosovo on Euroopan unionin ja Kosovon välinen sopimus. Sen myötä tietyt Euroopan unionin valtiot lähettävät poliisivoimia ja lakimiehiä auttamaan Kosovon turvallisuuden ja oikeusjärjestelmän vahvistamisessa. Operaatio liittyy Ahtisaaren suunnitelmaan ja kansainväliseen läsnäoloon, jonka taustalla on myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244. Venäjä ja Serbia ovat pitäneet EULEXin toimintaa oikeudelliselta kannalta ongelmallisena. Operaatio aloitti joukkojensa lähettämisen helmikuussa 2008; alkuvaiheessa suunnitelmissa oli noin 2 000 poliisia ja oikeusalan asiantuntijaa, mutta henkilöstömäärät ja toimintatavat ovat sittemmin vaihtuneet.

Tehtävät ja toimintamuodot

• Seuranta, mentorointi ja neuvonta: EULEX tukee Kosovon viranomaisia tarjoamalla koulutusta, oikeudellista neuvontaa ja tukea toiminnan kehittämiseen.
• Rikostutkinnoissa ja oikeudenkäynneissä tehtävä yhteistyö: erityisesti vakavat rikokset, kuten järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja sotarikokset, ovat EULEXin painopisteitä.
• Joissain tilanteissa toimeenpanevat toimet: alusta alkaen EULEX on tarvittaessa osallistunut myös suoriin poliisi- ja oikeudellisiin toimintoihin, mutta näitä toimivaltuuksia on ajan myötä rajoitettu ja tarkennettu.
• Instituutioiden kehittäminen: EULEX tukee tuomioistuimia, syyttäjiä ja vankilajärjestelmää sekä osallistuu henkilöstön kouluttamiseen ja seurantaan.

Historia ja kehitys

Operaatio käynnistyi helmikuussa 2008 vastauksena Kosovon poliittiseen tilanteeseen ja tarvetta kansainväliselle oikeusvaltiotuelle. EULEX korvasi osittain aiempaa YK:n hallinnoimaa läsnäoloa, ja sen toimintaa on jatkettu ja tarkistettu EU:n päätöksillä useaan otteeseen. Ajan kuluessa painopiste siirtyi suoremmin valvonnasta ja toimeenpanosta kohti neuvonta‑ ja koulutustehtäviä, mutta operaatio on edelleen mukana myös vakavien rikosten tutkinnassa ja niihin liittyvässä tuomiotoiminnassa.

Henkilöstö ja operatiivinen koko

Alkuperäisissä suunnitelmissa EULEXiin voitiin lähettää noin 2 000 poliisi‑ ja oikeusalan asiantuntijaa eri EU‑maista. Todelliset henkilöstömäärät ovat vaihdelleet mandaatin ja rahoituksen mukaan, ja paikallinen läsnäolo on ajoittain pienentynyt. EULEXin kokoonpano on sisältänyt poliiseja, tutkijoita, syyttäjiä, tuomareita ja vankilatoiminnan asiantuntijoita. Toiminnan vaiheiden aikana osa tehtävistä on siirretty paikallisille viranomaisille tiiviimmän yhteistyön ja kyvykkyyden kasvun myötä.

Kritiikki ja oikeudellinen asema

EULEXin toiminta on ollut kansainvälisessä keskustelussa monisyinen. Jotkut valtiot, erityisesti Serbia ja sen tukijat kuten Venäjä, ovat kyseenalaistaneet operaation laillisuuden ja sen suhteet Kosovon itsenäisyyteen. Samanaikaisesti EULEX on kohdannut paikallista kritiikkiä tehokkuudestaan, läpinäkyvyydestään ja vastuullisuudesta. Operaatio on kuitenkin myös saanut kannatusta siitä, että se on tukenut oikeuslaitoksen toiminnan jatkumista ja vakavien rikosten tutkintaa alueella.

Vaikutus ja tilanne nyt

EULEX on vaikuttanut Kosovon oikeusjärjestelmän kehitykseen erityisesti vaikeissa rikos‑ ja korruptiotapauksissa sekä koulutuksen ja instituutioiden vahvistamisen kautta. Mandaatit ovat kuitenkin toistuvasti muuttuneet vastaamaan paikallisia tarpeita ja poliittisia realiteetteja, ja toiminnan painopiste on ajan myötä siirtynyt enemmän neuvontaan ja mentorointiin. EU:n neuvosto on jatkanut EULEXin mandaattien hyväksymistä ja säätämistä, ja operaatio toimii osana laajempaa kansainvälistä osallistumista Kosovon vakauden tukemiseksi.

Huom. EULEXin henkilöstömäärät ja yksityiskohdat voivat muuttua mandaattipäätösten ja jäsenvaltioiden päätösten myötä. Tarkempia ajantasaisia lukuja ja yksityiskohtia kannattaa hakea Euroopan unionin virallisista lähteistä.

Kokoonpano ja käyttöönotto

Eurooppa-neuvosto sopi 1800-1900 henkilön lähettämisestä 14. joulukuuta 2007. Epävakaan poliittisen ilmapiirin vuoksi joukkoa korotettiin myöhemmin 2000 henkilöön. Tämä tehtiin ensisijaisesti siksi, että Serbian kanssa ei ollut mahdollista päästä sopimukseen. Joukot koostuvat pääasiassa poliiseista. Osa poliiseista on saanut koulutusta mellakoivien väkijoukkojen hallintaan. Osa joukkojen jäsenistä on syyttäjiä ja tuomareita. Koska joukot ovat niin suuret, suurin osa EU:n virkamiehistä tekee pian työtään siellä eikä Brysselissä. Operaation päällikkönä toimii Yves de Kermabon, joka on tilivelvollinen Euroopan unionin Kosovon erityisedustajalle Pieter Feithille. Operaation odotetaan maksavan ensimmäisenä vuonna 165 miljoonaa euroa.

Lopullinen päätös operaatiosta oli tarkoitus tehdä 28. tammikuuta 2008. Päätöstä lykättiin, koska oltiin huolissaan mahdollisista kielteisistä vaikutuksista Serbian presidentinvaalien toiselle kierrokselle 3. helmikuuta 2008 ja Serbian kanssa mahdollisesti samana päivänä allekirjoitettavaan vakautus- ja assosiaatiosopimukseen. Virallisesti lykkäyksen syyksi ilmoitettiin, että operaatiolle ei ole oikeusperustaa (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman tai vastaavan kautta). Yhteinen toiminta hyväksyttiin 4. helmikuuta 2008, mikä tarkoittaa, että enää tarvitaan lopullinen hyväksyntä, joka on tarkoitus antaa 18. helmikuuta 2008.

Vielä on kysymyksiä siitä, miten operaation pitäisi korvata YK:n hallinto Kosovossa. Ennen kuin niihin on saatu vastaus, Espanja ei osallistu operaatioon. Espanjan ulkoministeri Miguel Ángel Moratinos kertoi Euroopan unionin ulkoministerien kokouksessa, että Espanja ei lähetä joukkoaan EULEX-operaatioon ennen kuin valtuudet on virallisesti siirretty YK:lta.

EU:n jäsenten lisäksi myös EU:n ulkopuoliset maat Turkki, Sveitsi, Norja ja Yhdysvallat osallistuvat.

 
Ahtisaaren suunnitelmassa kaavailtiin EU:n poliisi- ja oikeusapua.  

Poliittinen tilanne

Euroopan unionin maat ovat tällä hetkellä jakautuneet. Jotkut tunnustavat Kosovon, toiset taas eivät. Eurooppa-neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio totesi, että maat voivat lähettää ihmisiä osallistumaan operaatioon, vaikka ne eivät tunnustaisi Kosovoa itsenäiseksi valtioksi.

EU:n mukaan operaatio perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244. Tällä päätöslauselmalla otettiin Kosovossa käyttöön kansainvälinen sääntö vuonna 1999. EU:n joukot eivät ole vielä saaneet uutta YK:n turvallisuusneuvoston direktiiviä, koska Venäjä vastusti sitä. Venäjä esti YK-operaation siirtämisen EU:lle. Serbian mukaan operaatio merkitsee, että EU tunnustaa Kosovon itsenäiseksi valtioksi.

 
Kartta EU:n jäsenvaltioista ja niiden kannasta Kosovon itsenäisyyden tunnustamiseen Avain:   tunnustaa Kosovon   ei tunnusta Kosovoa  

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on EULEX Kosovo?

Q: Mistä sovittiin Ahtisaaren suunnitelmassa?

K: Kuinka paljon henkilöstöä tähän operaatioon osallistuu?

Kysymys: Milloin operaatio aloitti joukkojensa sijoittamisen?

Kysymys: Kuka pitää operaatiota laittomana?

K: Mitä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244 todetaan?

K: Mikä on EULEX Kosovon tarkoitus?

Hae kirjaimella