Kosovo
Kosovo eli virallisesti Kosovon tasavalta (albania: Kosova, serbia: Косово) on osittain tunnustettu tasavalta Balkanilla. Yhdistyneiden Kansakuntien 193 maasta 97 (50 %) on tunnustanut sen itsenäiseksi maaksi. Jotkut kuitenkin pitävät kiistanalaista aluetta osana Serbiaa. Albanialaiset poliitikot julistautuivat itsenäisiksi Serbiasta vuonna 2008.
Kosovo oli muinoin osa dardanien aluetta. Sitten Rooman valtakunta valloitti ja sivisti dardanit, ja Rooman kukistumisen jälkeen siitä tuli osa Bysantin valtakuntaa, ja se joutui sen, Bulgarian valtakunnan ja Serbian valtakunnan valloittamaksi, ja pian sen jälkeen, kun serbit hävisivät Kosovon taistelussa, siitä tuli osa Ottomaanien valtakuntaa. Kun turkkilaiset lähtivät Balkanilta, siitä tuli osa Serbian kuningaskuntaa. Ensimmäisessä maailmansodassa se siirtyi hetkeksi Itävalta-Unkarin valtakunnan haltuun. Toisessa maailmansodassa Saksan, Italian ja Bulgarian hyökkäyksen jälkeen se siirtyi Italian keisarikunnan Albanian nukkekuningaskunnan haltuun. Sodan jälkeen siitä tuli osa Jugoslaviaa 1900-luvulla. Kun Nato pommitti Jugoslaviaa vuonna 1999, alue siirtyi Yhdistyneiden Kansakuntien (UNMIK) hallintoon.
Kosovon edustajakokous, joka on pääosin albaanipoliitikoista koostuva poliittinen kokoontuminen, julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008. Serbia kiistää tämän, koska se ei hyväksy Kosovon itsenäisyyttä. Serbia pitää aluetta edelleen Kosovon ja Metohijan autonomisena maakuntana.
Kosovon pohjois- ja itäpuolella on Serbian tasavalta. Kosovon eteläpuolella on Pohjois-Makedonia. Luoteessa on Montenegro ja lounaassa Albania. Pääkaupunki on Pristina. Prishtina on myös Kosovon suurin kaupunki. Kosovossa asuu noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1948 Kosovon koulut ovat kaikki albanian kielisiä, vaikka maassa asuu edelleen serbialaisia.
Demografiset tiedot
Seuraavassa esitetään Kosovon etnisiä ryhmiä ja kansallisuutta koskevien väestölaskentojen viralliset tulokset toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta vuoteen 1991. Vuoden 1991 väestönlaskennan albaanien lukumäärät olivat vain arvauksia, jotka perustuivat aiempiin väestönlaskentoihin, koska suurin osa albaaneista ei osallistunut vuoden 1991 väestönlaskentaan. Nykyään Kosovo on pääosin albaanien hallussa.
Etninen ryhmä | Vuoden 1948 väestönlaskenta | Vuoden 1953 väestönlaskenta | Vuoden 1961 väestönlaskenta | Vuoden 1971 väestönlaskenta | Vuoden 1981 väestönlaskenta | Vuoden 1991 väestönlaskenta | ||||||
Numero | % | Numero | % | Numero | % | Numero | % | Numero | % | Numero | % | |
Albanialaiset | 498,244 | 68.5 | 524,559 | 64.9 | 646,605 | 67.1 | 916,168 | 73.7 | 1,226,736 | 77.4 | 1,596,072 | 81.6 |
Serbit | 171,911 | 23.6 | 189,869 | 23.5 | 227,016 | 23.5 | 228,264 | 18.4 | 209,498 | 13.2 | 194,190 | 9.9 |
Muslimit | 9,679 | 1.3 | 6,241 | 0.8 | 8,026 | 0.8 | 26,357 | 2.1 | 58,562 | 3.7 | 66,189 | 3.4 |
Montenegron asukkaat | 28,050 | 3.9 | 31,343 | 3.9 | 37,588 | 3.9 | 31,555 | 2.5 | 27,028 | 1.7 | 20,365 | 1.1 |
Kroaatit | 5,290 | 0.7 | 6,201 | 0.8 | 7,251 | 0.8 | 8,264 | 0.7 | 8,718 | 0.6 | 8,062 | 0.4 |
Jugoslavialaiset | 5,206 | 0.5 | 920 | 0.1 | 2,676 | 0.2 | 3,457 | 0.2 | ||||
Romani | 11,230 | 1.5 | 11,904 | 1.5 | 3,202 | 0.3 | 14.593 | 1.2 | 34,126 | 2.2 | 45,760 | 2.3 |
Turkkilaiset | 1,315 | 0.2 | 34,583 | 4.3 | 25,764 | 2.7 | 12,244 | 1.0 | 12,513 | 0.8 | 10,445 | 0.5 |
Makedonialaiset | 526 | 0.1 | 972 | 0.1 | 1,142 | 0.1 | 1,048 | 0.1 | 1,056 | 0.1 | ||
Muut tai ei sanoi | 1,577 | 0.2 | 2,469 | 0.3 | 2,188 | 0.2 | 4,280 | 0.3 | 3,454 | 0.2 | 11,656 | 0.6 |
Yhteensä | 727,820 | 808,141 | 963,988 | 1,243,693 | 1,584,441 | 1,956,196 |
Divisioonat
Kosovo on jaettu seitsemään piiriin. Näihin piireihin kuuluu 38 kuntaa:
Ei. | Piiri | Pääoma | Pinta-ala (km²) | Väestö | Kunnat |
1 | Pejan piiri | Peja | 1,365 | 174,235 | Peja, Burim, Klina |
2 | Mitrovican alue | Mitrovica | 2,077 | 272,247 | Leposaviq, Mitrovica, Pohjois-Mitrovica, Skenderaj, Vushtrri, Zubin Potok, Zveçan, Zubin Potok, Zveçan |
3 | Prishtinan piiri | Prishtina | 2,470 | 477,312 | Drenas, Graçanica, Fushë Kosovë, Lipjan, Artana, Kastriot, Podujevo, Prishtina. |
4 | Gjilanin alue | Gjilan | 1,206 | 180,783 | Gjilan, Kamenica, Kyllokot, Partesh, Ranillug, Vitia |
5 | Gjakovan alue | Gjakova | 1,129 | 194,672 | Deçan, Gjakova, Junik, Rahovec. |
6 | Prizrenin piiri | Prizren | 1,397 | 331,670 | Dragash, Malisheva, Mamusha, Prizren, Suhareka, Suhareka |
7 | Ferizajin alue | Ferizaj | 1,030 | 185,806 | Ferizaj, Hani i Elezit, Kaçanik, Shtime, Shtërpcë, Shtërpcë. |
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Kosovon virallinen nimi?
V: Kosovon virallinen nimi on Kosovon tasavalta.
K: Miten Kosovo itsenäistyi?
V: Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta 17. helmikuuta 2008.
Q: Mitä kieltä Kosovossa puhutaan?
V: Kosovossa puhutaan sekä albaniaa että serbiaa.
Kysymys: Kuinka monta YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon itsenäiseksi valtioksi?
V: 95 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon itsenäiseksi valtioksi.
K: Missä Kosovo sijaitsee maantieteellisesti?
V: Kosovo sijaitsee Kaakkois-Euroopassa.
K: Mitä sana "Kosovo" tarkoittaa?
V: Sanalla "Kosovo" ei ole tunnettua merkitystä tai alkuperää, mutta se saattaa olla peräisin slaavin kielen sanasta "kos", joka tarkoittaa mustarastas.