Falklandinsaaret (Malvinassaaret) – sijainti, väestö ja suvereniteettikiista
Falklandinsaaret (Malvinassaaret) – sijainti, väestö ja suvereniteettikiista: kattava katsaus saarten historiaan, väestöön, talouteen ja Argentiinan–Britannian kiistaan.
Falklandinsaaret (espanjaksi Islas Malvinas) ovat saariryhmä Etelä-Atlantilla Etelä-Amerikan rannikon edustalla. Ne muodostuvat useista saarista, joista suurimmat ovat Itä-Falkland (East Falkland) ja Länsi-Falkland (West Falkland). Saarten kokonaispinta-ala on noin 12 000 km². Ne ovat Yhdistyneen kuningaskunnan merentakainen alue, mutta Argentiina kiistää tämän ja vaatii niiden suvereniteettia. Saarten suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus on Stanley (Port Stanley).
Sijainti, ilmasto ja luonto
Falklandinsaaret sijaitsevat noin 480 kilometriä Argentiinasta itään. Saarilla vallitsee kylmä, meri-ilmastoinen sää: tuulista ja vaihtelevaa, kesät viileitä ja talvet leutoja verrattuna sisämaan antarktisiin oloihin. Maaperä on pääosin ruohotasankoa ja karua, ja luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat merilinnut kuten albatrossit ja erilaiset pingviinilajit sekä hylkeet ja merileijonat. Saarilla on myös arvokkaita lepikko- ja ruohoalueita, joita käytetään laidunnukseen.
Väestö ja kieli
Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan saarilla asui 3 398 ihmistä. Asukkaat ovat pääosin brittiläisiä ja virallinen kieli on englanti. Pieni osa asukkaista puhuu myös espanjaa, ja sekä paikalliseen kulttuuriin että arkeen liittyy skotlantilaisia ja englantilaisia vaikutteita. Pääasiallisia elinkeinoja ovat lampaankasvatus, kalastus ja matkailu.
Talous ja elinkeinot
Falklandinsaarten talous perustuu perinteisesti lampaiden kasvatukseen ja villan vientiin, mutta merkittävä tulonlähde on myös kalastuslupien myynti ja kalastusalueiden hyödyntäminen. Matkailu, erityisesti luontomatkailu ja lintujen katselu, on kasvava sektori. Saarien lähivesistä on tehty öljyn- ja kaasunetsintää, mikä on lisännyt kiinnostusta ja samalla kiristänyt kansainvälistä kiistaa merialueiden omistuksesta.
Historia ja suvereniteettikiista
Falklandinsaarten suvereniteettikiista on pitkäaikainen. Argentiina pitää saaria omanaan ja käyttää espanjankielistä nimeä Malvinas. Yhdistynyt kuningaskunta hallitsee saaria nykyisin, mutta molemmat maat ovat esittäneet historiallisia ja oikeudellisia perusteluita vaatimuksilleen. Kiista kärjistyi sodaksi vuonna 1982, kun Argentiina miehitti saaret 2. huhtikuuta 1982. Falklandin sota kesti noin kuusi viikkoa — brittijoukot maihinnousivat ja valtauksen seurauksena konflikti päättyi kesäkuussa 1982. Sodan aikana kuoli noin 649 argentiinalaissotilasta, noin 255 brittiläissotilasta ja muutama siviili.
Sodan jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta palautti hallintonsa saarilla ja piti yllä sotilaallista läsnäoloa merellisestä turvallisuudesta huolehtimiseksi. Vuonna 2013 saarilla järjestettiin kansanäänestys suvereniteetista, jossa asukkaat ilmaisivat laajasti halunsa pysyä Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisena alueena — äänestyksessä yli 99 % kannatti pysymistä Yhdistyneen kuningaskunnan yhteydessä, ja äänestysaktiivisuus oli korkea.
Öljy ja merioikeudelliset kiistat
Saarten lähivesiltä on löydetty öljy- ja kaasuesiintymiä, ja tutkimus- ja poraustoiminta on aiheuttanut jännitteitä. Osa löytyneistä esiintymistä sijaitsee saarten hallinnon määrittelemän merialueen sisällä (EEZ), mutta tutkimus- ja loitsimishankkeet ovat herättäneet vahvaa vastustusta Argentiinassa, joka pitää toimia laittomina. Merellä tapahtuva resurssien käyttöönotto on keskeinen osa nykyisiä neuvotteluja ja kansainvälisiä ristiriitoja.
Hallinto ja yhteydet
Falklandinsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan merentakainen alue, jolla on oma paikallishallinto, Falkland Islands Government, ja kuvernööri, jonka nimittää Britannian hallitus. Saariyhteisö ylläpitää peruspalveluja, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Saaret käyttävät omaa valuuttaansa, Falklandin punta, joka on sidottu Britannian puntaan. Yhteydet Britanniaan ja muualle hoidetaan merireitein ja lentoyhteyksin; päälentokenttä sijaitsee Mount Pleasantissa, josta on säännöllisiä lentoja Falklandien ja Etelä-Amerikan sekä Britannian kautta kulkevia yhteyksiä.
Ympäristö- ja suojelukysymykset
Falklandinsaaret ovat tärkeä elinympäristö monille merilintulajeille ja merinisäkkäille. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä kalastus ja mahdollisten öljytoimintojen ympäristövaikutusten minimointi ovat keskeisiä kysymyksiä paikalliselle hallinnolle ja kansainväliselle yhteistyölle. Matkailu on pyritty ohjaamaan ympäristöystävällisesti, jotta herkät ekosysteemit säilyisivät tuleville sukupolville.
Falklandinsaarten asema on edelleen kansainvälisen oikeuden ja diplomatian kysymys: saarten hallinnon arki rakentuu paikallisille asukkaille palvelujen ja toimeentulon tarjoamisen varaan, mutta poliittinen ja taloudellinen epävarmuus johtuu pitkäaikaisesta suvereniteettikiistasta ja meriresurssien jakamisesta.
Christchurchin katedraali, Stanley
Historia
Eurooppalaiset löysivät saaret ja valtasivat ne. Ne olivat asuttuja vasta vuonna 1754, jolloin ranskalainen kapteeni rantautui ja perusti Port Louien. Britit rantautuivat saarelle vuonna 1766 ja perustivat asutuksen Port Egmontiin Saunders Islandille. Espanja löysi ja valloitti Port Egmontin vuonna 1770. Sota vältettiin, kun Espanja luovutti sen takaisin Britannialle vuonna 1771.
River Plate -joen espanjalaisten joukkojen myöhemmät yritykset vallata Falklandinsaaret päättyivät vuonna 1833, kun brittiläiset joukot ottivat ne haltuunsa. Vuonna 1840 Falklandinsaarista tuli Britannian kruunun siirtomaa.
Nykyaika
Falklandin saarista tuli Britannian riippuvainen alue vuonna 1981. Tämä tapahtui vuoden 1981 Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuslain (British Nationality Act 1981) seurauksena. Vuonna 1983 Falklandinsaarten asukkaat saivat Britannian kansalaisuuden. Huhtikuun 18. päivänä 1985 tuli voimaan Falklandinsaarten perustuslakiasetus 1985, jonka mukaan lakiasäätävän neuvoston vaaleilla valittujen jäsenten määrä nousi kahdeksaan. Sillä taattiin Falklandinsaarten asukkaiden oikeudet ja perustuslailliset järjestelyt. Vuonna 1997 perustuslakia muutettiin äänestäjien oikeuksien osalta. Vuonna 2002 Falklandinsaarista tuli Britannian merentakainen alue vuoden 2002 British Overseas Territories Act -lailla. Nykyinen perustuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2009 Falklandinsaarten perustuslakiasetuksen 2008 myötä. Se korvasi vuoden 1985 version. Siitä sopivat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja Falklandinsaarten hallitus. Uudessa perustuslaissa säädettiin taloudesta, julkisesta palvelusta, oikeushallinnosta ja valituskomissaarista.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä Falklandinsaaret sijaitsevat?
V: Falklandinsaaret sijaitsevat Etelä-Atlantin valtameressä Etelä-Amerikan rannikon edustalla.
K: Mikä on Falklandinsaarten poliittinen asema?
V: Falklandinsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan merentakainen alue.
K: Kiistääkö Argentiina Falklandinsaarten suvereniteetin?
V: Kyllä, Argentiina kiistää Falklandinsaarten suvereniteetin ja väittää omistavansa ne.
K: Milloin Falklandin sota käytiin ja mistä siinä oli kyse?
V: Falklandin sota käytiin Margaret Thatcherin ollessa Britannian pääministerinä vuonna 1982, ja se käytiin Falklandinsaarten hallussapidosta.
K: Mikä on Falklandinsaarten asukkaiden pääasiallinen tulonlähde?
V: Falklandinsaarten asukkaiden pääasiallinen tulonlähde on kalastus ja lampaankasvatus.
K: Kuinka monta ihmistä Falklandinsaarilla asuu vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan?
V: Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan Falklandinsaarilla asuu 3 398 ihmistä.
K: Onko Falklandinsaarten ympäriltä löydetty öljyä ja kaasua?
V: Kyllä, Falklandinsaarten ympäriltä on löydetty öljyä ja kaasua meren alta, ja myös Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluvan ja Argentiinan omistaman merialueen ulkopuolella on öljyä ja kaasua.
Etsiä