Faust (Charles Gounod): 1859 ooppera, Goethen tarinaan perustuva klassikko
Faust (Charles Gounod, 1859) – Goethen tarinaan perustuva oopperaklassikko: vaikuttava musiikki, laaja näyttelijäkaarti ja kansainvälinen menestys.
Faust on suuri ooppera viidessä näytöksessä. Musiikin on säveltänyt Charles Gounod (1818–1893), ranskalainen säveltäjä, joka oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä oopperakuvioiden kehittäjistä. Ranskalaisen libreton ovat kirjoittaneet Jules Barbier ja Michel Carré. Libretto perustui Carrén näytelmään Faust et Marguerite. Carren näytelmä puolestaan perustui Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäiseen osaan. Ooppera kantaesitettiin Pariisin Théâtre-Lyrique-teatterissa 19. maaliskuuta 1859. Se sai hyvän vastaanoton ja oli nopeasti yleisön suosiossa; ooppera oli Gounodin suurin menestys ja vakiinnutti hänet oopperoiden parissa.
Faust oli yksi 1800-luvun suosituimmista oopperoista. Se oli ensimmäinen ooppera, joka esitettiin New Yorkin Metropolitan-oopperassa lokakuussa 1883. Teoksen näyttämöllinen vaatimus on suuri: lisäksi henkilögalleriaan kuuluu useita pää- ja sivuhahmoja, kuoroja, näyttäviä lavasteita sekä runsaasti pukukohtauksia, minkä vuoksi Faust on mainittu usein kalliiden ja vaativien tuotantojen joukossa. Oopperan esitykset ovat vähentyneet vuodesta 1950 lähtien, osin siksi että modernit oopperatalot suosivat pienempiä ja edullisempia tuotantoja. Kalleudestaan huolimatta oopperaa esitetään edelleen maailmanlaajuisesti ja se on yleisesti tunnustettuosa oopperarepertuaarin klassikoista; se on Operabase-listalla esitetyimpien oopperoiden joukossa sijalla 35.
Juoni lyhyesti ja teemat
Ooppera kertoo vanhenevasta oppineesta Faustista, joka on kyllästynyt elämäänsä ja tekee liiton paholaisen, Méphistophélèsin, kanssa saadakseen nuoruuden ja nautinnon takaisin. Méphistophélès johdattaa Faustin rakkaustarinaan nuoren Margueriten (Gretchen) kanssa. Romantiikka johtaa traagisiin seurauksiin: Margueriten perhesuhteet rikkoutuvat, hänen veljensä Valentin tapetaan, ja Marguerite kärsii yhteiskunnallisesta tuomiosta sekä henkilökohtaisesta tragediasta. Lopussa ooppera korostaa sovituksen ja pelastuksen teemoja – Goethen laajojen filosofisten kerrosten sijaan libreton painotus on tunteellisessa kertomuksessa ja moraalisissa seurauksissa.
Musiikki ja rakenteellinen tyyli
Gounodin tyyli Faustissa yhdistää ranskalaisen oopperaperinteen ja romanttisen melodiankaaren: teoksessa on runsaasti laulullisia aarioita, duettoja, kuoroja ja näyttäviä ensemblekohtauksia. Oopperasta löytyy useita yleisön rakastamia numeroita, jotka ovat jääneet konserttiohjelmistoihinkin, ja Margueriten osuudet ovat erityisen tunnettuja. Musiikki vaihtaa iloisten ja kevyehköjen hetkien sekä syvien, dramaattisten tunnelmien välillä; Méphistophélèsin rooli tuo mukaan sarkastista, tummaa väriä orkesterikirjoitukseen.
Pääroolit ja äänityypit
- Faust – tenori
- Méphistophélès – basso
- Marguerite (Gretchen) – sopraano
- Valentin – baritoni
- Siébel – mezzosopraano (pojanpuku), sivurooli
Esityshistoria ja muunnelmat
Alkuperäisen version jälkeen Faustista tehtiin useita uudistuksia ja muunnelmia, muun muassa lavastusten ja balettikohtauksien suhteen eri tuotantopaikkojen vaatimusten mukaan. Teoksen sovituksia on myös muokattu esityskäytäntöjen ja makujen muuttuessa. Oopperaa on käytetty usein myös populaarikulttuurin viittauksena; esimerkiksi vuoden 1925 mykkäelokuvassa The Phantom of the Opera viitataan oopperaan kohtauksissa ja tunnelmissa.
Merkitys ja nykylukema
Faust nähtiin pitkään esimerkkinä ranskalaisesta lyyrisestä oopperasta ja sen vaikutus näkyy sekä sävelkielellä että oopperan dramaturgian perinteissä. Vaikka sen esitysmäärät ovat laskeneet 1950-luvun jälkeen, teos kuuluu edelleen vakavasti otettuihin ohjelmistoihin ja nousee ajoittain esiin suurissa oopperataloissa. Sen laaja tunnettu musiikki, vahvat roolit ja intensiivinen tarina pitävät Faustin elävänä klassikkona, joka tarjoaa laulajille ja kapellimestareille näyttämö- ja musiikillisia haasteita.
Gounod vuonna 1859, oopperan ensi-iltavuonna.
Roolit
- Tohtori Faust - tenori
- Marguerite - sopraano
- Mefistofélès - basso
- Valentin, sotilas ja Margueriten veli - baritoni
- Siebel, Faustin oppilas - mezzosopraano
- Dame Marthe, Margueriten holhooja - mezzosopraano
- Wagner, Faustin ystävä - Baritoni
- Sotilaat, opiskelijat, demonit, enkelit jne.
Tarina
Oopperan tapahtumat sijoittuvat Saksaan 1500-luvulle.
1. näytös
|
|
| ||||
| Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet. | |||||
Tohtori Faust on ikääntyvä tutkija. Hän päättää, että hänen opinnoistaan ei ole tullut mitään. Ne ovat vain aiheuttaneet sen, että hän on jäänyt paitsi elämästä ja rakkaudesta (Rien! En vain j'interroge). Hän yrittää tappaa itsensä myrkyllä. Hän lopettaa, kun kuulee kuoron. Hän kiroaa tieteen ja uskon. Hän pyytää saatanalta opastusta. Méphistophélès ilmestyy (duetto: Me voici). Hän houkuttelee Faustia näyllä kauniista Margueritesta kehräämässä. Hän suostuttelee Faustin ostamaan Méphistophélèsin palvelut maan päällä vastineeksi Faustin palveluista helvetissä. Faustin myrkkykuppi muuttuu maagisesti nuoruuden eliksiiriksi. Hän juo sen. Vanhasta lääkäristä tulee komea nuori mies. Sitten kaksi kumppania lähtee maailmalle.
2. näytös
|
|
| ||||
| Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet. | |||||
Kaupungin porttien lähellä opiskelijat, sotilaat ja kyläläiset laulavat juomalaulua (Vin ou Bière). Valentin on lähdössä sotaan ystävänsä Wagnerin kanssa. Valentin pyytää nuorta ystäväänsä Siébeliä huolehtimaan sisarestaan Margueritesta (O Sainte Medaille). Méphistophélès ilmestyy. Hän tarjoaa yleisölle viiniä. Hän laulaa innostavan laulun kultaisesta vasikasta (Le veau d'or). Méphistophélès puhuu pahaa Margueritesta. Valentin yrittää lyödä häntä miekallaan. Miekka särkyy ilmassa. Valentin ja hänen ystävänsä karkottavat miekkansa ristinmuotoisilla kahvoilla sen, minkä he nyt tietävät olevan helvetillinen voima (kertosäe: De l'enfer). Faust liittyy Méphistophélèsin seuraan. Kyläläiset tanssivat valssia (Ainsi que la brise légère). Marguerite ilmestyy. Faust julistaa ihailunsa. Marguerite kieltäytyy kävelemästä Faustin kanssa vaatimattomuuden vuoksi.
3. näytös
|
|
| ||||
| Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet. | |||||
Margueriten puutarhassa rakastunut Siébel jättää Margueritelle kukkakimpun (Faites-lui mes aveux). Faust lähettää Méphistophélèsin etsimään lahjaa Margueritelle ja laulaa cavatinan (Salut, demeure chaste et pure), jossa ihannoidaan Margueritea puhtaana luonnonlapsena. Méphistophélès tuo koristellun laatikon, jossa on hienoja koruja ja käsipeili, ja jättää sen Margueriten ovelle Siébelin kukkien viereen. Marguerite astuu sisään miettien kohtaamistaan Faustin kanssa kaupungin porteilla ja laulaa melankolisen balladin Thulén kuninkaasta (Il était un roi de Thulé).
Margueriten naapuri Marthe huomaa korut ja sanoo, että ne ovat varmasti ihailijalta. Marguerite kokeilee koruja ja ihastuu siihen, miten ne korostavat hänen kauneuttaan, kuten hän laulaa kuuluisassa aariassa, Jalokivilaulussa (Ah! je ris de me voir si belle en ce miroir). Méphistophélès ja Faust liittyvät naisten seuraan puutarhaan ja romansoivat heidät. Marguerite antaa Faustin suudella itseään (Laisse-moi, laisse-moi contempler ton visage), mutta pyytää sitten Faustia lähtemään pois. Marguerite laulaa ikkunassaan Faustin pikaista paluuta, ja Faust palaa kuunnellessaan hänen luokseen. Méphistophélèsin valvovan silmän ja ilkeän naurun alla on selvää, että Faustin viettely Margueriten suhteen onnistuu.
4. näytös
|
|
| ||||
| Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet. | |||||
Margueriten huone / Julkinen aukio hänen talonsa ulkopuolella / Katedraali [Huomautus: 4. ja 5. näytöksen kohtaukset esitetään toisinaan eri järjestyksessä, ja osia lyhennetään tai leikataan esityksessä.]
Faustin hedelmöittämä ja hylkäämä Marguerite on synnyttänyt ja joutunut yhteiskunnalliseen hylkiöön. Hän laulaa aariaa kehruupyöränsä ääressä (Il ne revient pas). Siébel seisoo hänen rinnallaan. Kohtaus siirtyy Margueriten talon edustalla olevalle aukiolle. Valentinin komppania palaa sodasta sotilasmarssin tahdissa (Deposons les armes ja Gloire immortelle de nos aïeux, tunnettu "sotilaiden kuoro"). Siébel pyytää Valentinia antamaan anteeksi Margueritelle. Valentin ryntää hänen mökilleen. Hänen ollessaan sisällä Faust ja Méphistophélès ilmestyvät, ja Méphistophélès, joka luulee, että siellä on vain Marguerite, laulaa Margueriten ikkunan alla pilkallisen burleskin rakastavaisten serenadista (Vous qui faites l'endormie). Valentin tulee ulos mökistä tietäen nyt, että Faust on turmellut hänen sisarensa. Miehet taistelevat, ja Méphistophélès estää Valentinin miekan, jolloin Faust pääsee tekemään kohtalokkaan iskun. Kuollessaan Valentin syyttää Margueritea kuolemastaan ja tuomitsee tämän helvettiin kokoontuneiden kaupunkilaisten edessä (Ecoute-moi bien Marguerite). Marguerite menee kirkkoon ja yrittää rukoilla siellä, mutta hänet pysäyttää ensin Méphistophélès ja sitten paholaiskuoro. Hän lopettaa rukouksensa, mutta pyörtyy, kun Méphistophélès kiroaa hänet uudelleen.
5. näytös
Harz-vuoret Walpurgis-yönä / Luola / Vankilan sisätilat
Méphistophélès ja Faust ovat noitien (Un, deux et trois) ympäröimiä. Faust siirretään kuningattarien ja kurtisaanien luolaan, ja Méphistophélès lupaa tarjota Faustille historian suurimpien ja kauneimpien naisten rakkauden. Orgiastinen baletti viittaa juhlintaan, joka jatkuu koko yön. Aamun koittaessa Faust näkee näyn Margueritesta ja kutsuu häntä luokseen. Méphistophélès auttaa Faustin vankilaan, jossa Margueritea pidetään vangittuna lapsensa tappamisesta. He laulavat rakkausdueton (Oui, c'est toi que j'aime). Méphistophélès toteaa, että vain kuolevaisen käsi voi vapauttaa Margueriten kohtalostaan, ja Faust tarjoutuu pelastamaan Margueriten hirttäjältä, mutta Marguerite luottaa kohtalonsa mieluummin Jumalalle ja hänen enkeleilleen (Anges purs, anges radieux). Lopussa hän kysyy, miksi Faustin kädet ovat veressä, työntää Faustin pois ja kaatuu liikkumattomana maahan. Méphistophélès kiroaa, kun korkea ääni laulaa "Sauvée!". ("Pelastettu!"). Pääsiäiskellot soivat ja enkelikuoro laulaa "Christ est ressuscité!". ("Kristus on noussut!"). Vankilan seinät avautuvat, ja Margueriten sielu nousee taivaaseen. Epätoivoissaan Faust seuraa sitä silmillään; hän kaatuu polvilleen ja rukoilee. Méphistophélès käännetään pois arkkienkelin kiiltävällä miekalla.
Caroline Carvalho, ensimmäinen Marguerite, -
Diskografia
- 1912: Chœurs et Orchestre du Théâtre de l'Opéra-Comique de Paris, François Ruhlman - (Marston), Ardré Gresse (Méphistophélès), Jean Noté (Valentin).
- 1920: Giuliano Romagnoli (Faust), Gemma Bosini (Marguerite), Fernando Autori (Mefistofeles), Adolfo Pacini (Valentin); Coro e Orchestra del Teatro alla Scala di Milano, Carlo Sabajno - (La Voce del Padrone).
- 1958: Chœurs et Orchestre du Théâtre National de l'Opéra de Paris, André Cluytens - (EMI Classics).
- 1966: Ambrosian Opera Chorus, London Symphony Orchestra, Richard Bonynge - (Decca).
- 1978: Plácido Domingo (Faust), Mirella Freni (Marguerite), Nicolai Ghiaurov (Méphistophélès), Thomas Allen (Valentin); Chœurs et Orchestre du Théâtre National de l'Opéra de Paris, Georges Prêtre - (EMI Classics).
- 1986: Nesterenko (Méphistophélès), Andreas Schmidt (Valentin); Chor und Symphonieorchester des Bayerischen Rundfunks, Colin Davis - (Philips).
- 1991: Chɶur De L'Armée Française, Chœur et Orchestre du Capitole de Toulouse, Michel Plasson - (EMI Classics).
- 1993: Alexander Agache (Valentin); Welsh National Operan kuoro ja orkesteri, Carlo Rizzi - (Teldec/Warner Classics).
- 2009: Piotr Beczala (Faust), Soile Isokoski (Marguerite), Kwangchul Youn (Méphistophélès), Adrian Eröd (Valentin); Chor und Orchester der Wiener Staatsoper, Bertrand de Billy - (Orfeo).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka sävelsi Faustin musiikin?
A: Charles Gounod sävelsi Faustin musiikin.
K: Ketkä olivat Faustin ranskalaiset libretistit?
V: Jules Barbier ja Michel Carré olivat Faustin ranskalaiset librettistit.
K: Mihin libretto perustui?
V: Libretto perustui Carrén näytelmään Faust et Marguerite, joka puolestaan perustui Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäiseen osaan.
K: Milloin ja missä Faust esitettiin ensimmäisen kerran?
V: Faust esitettiin ensimmäisen kerran Pariisin Théâtre-Lyrique-teatterissa 19. maaliskuuta 1859.
K: Saiko Faust ensi-illassaan hyvän vastaanoton?
V: Kyllä, Faust sai ensi-illassaan hyvän vastaanoton.
K: Mikä Faustissa on merkittävää sen suosion ja esityshistorian kannalta?
V: Faust oli yksi 1800-luvun suosituimmista oopperoista ja ensimmäinen ooppera, joka esitettiin New Yorkin Metropolitan-oopperassa lokakuussa 1883. Oopperan esittäminen on kallista suuren näyttelijäjoukon ja monien lavasteiden ja pukujen vuoksi, ja oopperan esitykset ovat vähentyneet vuodesta 1950 lähtien.
Kysymys: Esitetäänkö Faustia edelleen sen kustannuksista ja laskeneesta suosiosta huolimatta?
V: Kustannuksistaan huolimatta Faustia esitetään edelleen, ja se on 35. sijalla Operabasen luettelossa, jossa luetellaan maailman eniten esitetyt oopperat.
Etsiä