Libretto – oopperan, oratorion ja musikaalin sanojen määritelmä ja libretisti

Libretto: oopperan, oratorion ja musikaalin sanojen maailma — mitä libretisti tekee, libreton historia ja tunnetut tekijät. Opas libreton syntyyn ja merkitykseen.

Libretto on teksti (sanat), joka sävelletään oopperaksi. Libretto voi olla myös oratorion, kantaatin, messun tai musikaalin sanat. Henkilöä, joka kirjoittaa libreton, kutsutaan libretistiksi. Sana "libretto" (monikko: "libretti" tai "librettos") on italialainen sana, joka tarkoittaa "pientä kirjaa".

Joskus säveltäjä kirjoittaa librettonsa itse, mutta yleensä säveltäjä haluaa libretistin, joka voi kirjoittaa sanat hänelle, jotta hän voi säveltää ne.

Jotkin librettot ovat libretistin alkuperäisiä tarinoita, mutta hyvin usein ne perustuvat toisen kirjailijan kirjaan.

Metastasio oli 1700-luvulla hyvin kuuluisa libretisti. Eri säveltäjät ovat sovittaneet monia hänen librettojaan useaan kertaan. Toinen 1700-luvun libretisti oli Lorenzo da Ponte, joka kirjoitti librettoja kolmeen Mozartin suurimpaan oopperaan sekä monille muille säveltäjille. 1800-luvulla Eugène Scribe kirjoitti hyvin suuren määrän librettoja, jotka säveltäjät, kuten Meyerbeer, Auber, Bellini, Donizetti, Rossini ja Verdi, sävelsivät. Kaksi ranskalaista kirjailijaa nimeltä Henri Meilhac ja Ludovic Halévy kirjoittivat monia ooppera- ja operettilibrettoja säveltäjille Jacques Offenbach, Jules Massenet ja Georges Bizet. Arrigo Boito, joka kirjoitti librettoja muun muassa Giuseppe Verdille ja Amilcare Ponchielille, sävelsi kaksi omaa oopperaa. Hugo von Hoffmansthal kirjoitti librettoja Richard Straussille.

Wagner ja Tippett ovat kaksi säveltäjää, jotka kirjoittivat omat librettonsa.

Yleensä libretto kirjoitetaan ennen musiikkia, mutta joskus säveltäjät ovat kirjoittaneet osan musiikista ensin ja etsineet sitten sanat siihen. Säveltäjät, kuten Mihail Glinka, Aleksandr Serov, Rimski-Korsakov, Puccini ja Mascagni, tekivät joskus näin.

Musikaaleissa on yleensä sanat (laulujen sanat) ja erillinen "kirja" (puhuttu dialogi ja lavastusohjeet). Joskus nämä kaksi ovat eri tekijöiden kirjoittamia, esimerkiksi musikaalissa Viulunsoittaja katolla on säveltäjä (Jerry Bock), sanoittaja (Sheldon Harnick) ja "kirjan" kirjoittaja (Joseph Stein).

Libretin tehtävä ja rakenne

Libretto on sekä kertova että musiikillinen teksti: sen tehtävänä on esittää juoni, luonnekuvaukset ja dialogi sellaisessa muodossa, että ne voidaan säveltää ja esittää näyttämöllä. Tyypillisiä osia ovat:

• aret (esimerkiksi aariat), joissa hahmot ilmaisevat henkilökohtaisia tunteitaan;
• resitatiivit, jotka vievät juonta eteenpäin puheenomaiseen tai puhelauluun verrattavaan muotoon;
• duetot, trio- ja muut ensemble-osuudet, joissa useat äänet yhdistyvät;
• kuorokohdat, jotka antavat laajemman yhteisön tai tapahtuman näkökulman;
• kohtaus- ja lavastuskuvaukset sekä näyttämöohjeet, joiden avulla ohjaaja ja säveltäjä hahmottavat dramatian rytmin ja ilmaisun.

Libretto voi olla kirjoitettu runomittaan (riimit tai muut rytmiset muodot) tai proosamuotoon. Säveltäjän on usein sovitettava melodian painotus ja fraasi rytmiin, joten libretistin on huomioitava kielen intonaatio, tavujen määrä ja painollisuus.

Kirjoitusprosessi ja yhteistyö säveltäjän kanssa

Libretisti työskentelee yleensä läheisesti säveltäjän kanssa. Työhön kuuluu juonen muokkaamista, roolien tasapainottamista, dialogin tiivistämistä ja kohdistamista musiikillisiin tarpeisiin. Joissain projekteissa libretisti laatii täydellisen käsikirjoituksen, joka annetaan säveltäjälle; toisissa säveltäjä saattaa vaatia muutoksia tai säveltää osan musiikista ensin ja pyytää libreton muokkausta sen mukaan.

Yhteistyö voi olla luova mutta myös kiistanalainen: säveltäjä ja libretisti saattavat kiistellä kohtauksista, rakenteesta tai siitä, mikä ilmaisu toimii parhaiten musiikissa. Usein lopullinen teos on kompromissien tulos.

Historiallisia käytäntöjä ja esimerkit

Useita libretoja on sovitettu useaan kertaan eri säveltäjien toimesta: kuten edellä mainittu Metastasio. 1700–1800-luvuilla oli tavallista, että menestyneitä libretoja käytettiin uudelleen ja eri tyyleihin sovitettuina. Joillain säveltäjillä, kuten Wagner ja Tippett, oli tapana kirjoittaa omat tekstinsä, jolloin musiikin ja sanoman yhteys on erityisen tiivis.

Monet tunnetut libretoijat, esimerkiksi Lorenzo da Ponte, Eugène Scribe, Henri Meilhac, Ludovic Halévy ja Arrigo Boito, ovat vaikuttaneet merkittävästi oopperan repertoaariin ja sen kehitykseen.

Musikaalit: sanat vs. kirja

Musikaaleissa tehdään usein selkeä ero laulujen sanoittajan (lyricist) ja "kirjan" (book) kirjoittajan välillä. Laulujen sanoitukset vastaavat yksittäisten laulukohtauksien tekstiä, kun taas "kirja" sisältää puhuttua dialogia, kohtausjärjestyksen ja lavastukseen liittyvät ohjeet. Usein näitä osia tekevät eri henkilöt, kuten esimerkissä Viulunsoittaja katolla (säveltäjä Jerry Bock, sanoittaja Sheldon Harnick, kirjan kirjoittaja Joseph Stein).

Julkaisu, käännökset ja esityskäytännöt

Libretti julkaistaan usein pienenä kirjasena tai osana sävellystekstiä; se on tärkeä osa oopperan markkinointia ja ohjelmistoa. Kansainvälisissä esityksissä libretti käännetään usein siihen kieleen, jolla esitys halutaan antaa, mutta 1900-luvun loppupuolelta lähtien on yleistynyt alkuperäiskielen pitäminen ja tekstin näyttäminen yleisölle supertitteleinä tai ohjelmalehtisissä.

Käännökset ja uudelleenkirjoitukset voivat vaikuttaa teoksen luonteeseen: jotkin käännökset pyrkivät säilyttämään riimit ja metrin, toiset puolestaan selkeyttävät kerrontaa mutta muuttavat alkuperäistä mittaa. Nykynäytäntöjen mukaan libretin tekijänoikeudet ja säveltäjän oikeudet määrittelevät usein sen, miten tekstiä saa muuttaa tai kääntää.

Libretin merkitys musiikille ja näyttämölle

Hyvä libretto ei ole vain juonen luonnos vaan musiikillinen käsikirjoitus, joka antaa säveltäjälle materiaalin melodioihin, rytmeihin ja draamallisiin käänteisiin. Libretisti luo konfliktit, motivaatiot ja tunneskaalat, jotka säveltäjä voi ilmaista musiikin keinoin. Toisaalta sävellystyylit ja aikakauden odotukset vaikuttavat siihen, millainen libreto on toimiva.

Lopuksi

Libretto on olennainen osa oopperaa, oratoriota, kantaatteja, messuja ja musikaaleja. Se toimii sillanrakentajana kirjallisuuden ja musiikin välillä ja vaatii taitoa sekä dramaturgisesta ajattelusta että kielellisestä ilmaisusta. Historiassa on sekä libretisteja, jotka ovat saavuttaneet mainetta omilla teksteillään, että säveltäjiä, jotka ovat halunneet muotoilla myös sanoituksen itse — molemmat käytännöt ovat tuottaneet merkittäviä ja kestäviä teoksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on libretto?

K: Kuka kirjoittaa libreton?

K: Mitä "libretto" tarkoittaa?

K: Kirjoittaako säveltäjä yleensä omat librettonsa?

K: Onko joitakin kuuluisia 1700-luvun säveltäjiä tunnettu siitä, että he kirjoittivat omat librettonsa?

K: Kuka kirjoitti monia oopperan ja operetin sanoituksia 1800-luvun Ranskassa?

K: Onko tavallista, että säveltäjät kirjoittavat ensin osan musiikista ja etsivät sitten sanat siihen?

Hae kirjaimella