Monissa mytologioissa ja uskonnoissa helvetti tai manala on paikka, jonne pahojen ihmisten sielut joutuvat maanpäällisen elämänsä jälkeen. Se on todellinen (mutta ei ehkä fyysinen) paikka, jota hallitsee joko Jumala tai jokin pienempi yliluonnollinen olento, kuten Saatana. Se on taivaan vastakohta, ja se on paikka, jossa ei ole rakkautta tai ystävällisyyttä. Sanaa "helvetti" käytetään Vanhan testamentin englanninkielisessä versiossa kääntämään hepreankielinen sana "hauta", Sheol, ja Uudessa testamentissa kreikankielinen ᾅδης, Haades, ja γεέννα, hepreankielinen Gehenna. Jokaisella näistä sanoista on hieman erilainen merkitys kuin helvetin yleisessä englanninkielisessä merkityksessä. Englanniksi helvetti voi myös yksinkertaisesti tarkoittaa jotain hyvin pahaa, kuten esimerkiksi "War is Hell".

Sheol — Vanhan testamentin "hauta"

Hebrealaisessa ajattelussa Sheol tarkoittaa usein kuolleiden varjojen paikkaa tai hautaa. Se on paikka, jonne kaikki kuolevat — sekä vanhurskaat että jumalattomat — eivätkä elävät voi tavallisesti palata sieltä. Sheol ei alun perin ollut erityinen rangaistuksen paikka: se vaikutti pikemminkin elämänjatkumon tai katoamisen tilana, joka ei välttämättä sisältänyt tietoista kärsimystä tai palkintoa. Myöhemmin juutalaisessa ajattelussa, etenkin toisen temppelin kaudella, käsitykset elämänjälkeisestä kohtalosta monipuolistuivat ja esiin nousivat ideat palkinnosta ja rangaistuksesta.

Haades (Hades) — kreikkalainen kuoleman valtakunta

Kreikkalaisessa mytologiassa Haades on jumalan nimen perustalta muodostunut termi kuolleiden valtakunnalle. Se on laaja, moniosainen paikka, jossa on sekä neutraaleja alueita että erityisiä osioita, kuten Tartarus (rangaistusten alue) ja Elysion kentät (autuaiden paikka). Uuden testamentin kreikankielisissä teksteissä käytetty ᾅδης (Haades) usein vastaa Vanhan testamentin Sheolia, ja sillä viitataan kuolleiden valtakuntaan tai tuonpuoleiseen tilaan. Kreikkalaisessa perinteessä Haades ei aina tarkoittanut iankaikkista tulessa rangaistusta; käsitykset olivat moninaisia.

Gehenna — konkreettisesta laaksosta symboliksi

Gehenna (hepreankielinen muoto usein liitetään γεέννα) viittaa alun perin Jerusalemista etelään olevaan Hinnomin laaksoon, jossa Raamatun teksteissä kerrotaan olleen lapsiuhrimenoja muinaisina aikoina. Myöhemmin paikka tuli symboloimaan jumalallista tuomiota ja lopullista tuhoa: Uuden testamentin ajoista lähtien Gehenna on usein raamatullisissa teksteissä kuvaus paikasta, jossa jumalaton lopulta tuhoutuu tai saa iankaikkisen rangaistuksen. Merkitys vaihtelee teksteittäin ja tulkinnoittain — toisille se on iankaikkisen tietoisen kärsimyksen paikka, toisille lopullisen hylkäämisen tai tuhon kuvaaja.

Teologiset erot ja historiallinen kehitys

  • Juudaalinen perinne: Varhaisessa juutalaisuudessa korostettiin usein yhteistä kuoleman valtakuntaa (Sheol); myöhemmin korostuivat käsitykset ylösnousemuksesta, palkinnosta ja rangaistuksesta.
  • Kristillinen ajatus: Kristinuskon piirissä on historian aikana kehittynyt useita käsityksiä helvetistä: katolinen oppi puhuu iankaikkisesta erosta Jumalasta ja rangaistuksesta, ortodoksinen traditio korostaa synnin seurauksia ja Jumalan tuomion armoa, protestanttiset näkemykset vaihtelevat iankaikkisesta tietoisen kärsimyksen näkemyksestä annihilasjonismiin (tuhoaminen) ja universalismiin (lopullinen pelastus kaikille) saakka.
  • Populaarikuva: Keskiajan ja myöhemmän taiteen vaikutuksesta syntyi yleisesti tunnettu kuva syvästä tulisesta helvetistä, jossa Saatana hallitsee tuhon valtakuntaa — tämä kuva on osittain peräisin kirjallisista, liturgisista ja kansanperinteisistä lähteistä eikä suinkaan suoraan Uuden testamentin yksiselitteisestä kuvauksesta.

Muita kulttuurisia vastineita

Monissa muissa uskonnoissa ja mytologioissa esiintyy vastaavia käsitteitä: islamissa Jahannam on paikka rangaistukselle ja puhdistukselle; muinaisessa skandinaavisessa perinteessä Hel tai Helheim on kuolleiden valtakunta; suomalaisessa kansanperinteessä vastaava paikka on Tuonela tai manala, joka on enemmän neutraali kuolleiden asuinpaikka kuin erityinen rangaistuslaitos.

Nykykieli ja metaforat

Nykykielessä ja populaarikulttuurissa sanaa "helvetti" käytetään usein kuvaannollisesti ilmaisemaan jotain erittäin vaikeaa, tuskallista tai pahaa tilannetta ("se oli helvettiä"). Symbolisessa merkityksessä helvetti toimii varoituksena moraalisista seurauksista, mutta uskonnollisessa keskustelussa sen tarkka luonne — paikka, tila vai kuvaannollinen käsite — riippuu aina teologisesta kehyksestä.

Yhteenveto

Helvetin käsitys ei ole yhtenäinen: eri kielissä ja uskonnollisissa traditioissa käytettyjä sanoja kuten Sheol, Haades ja Gehenna kuvaavat eri aikakausien ja kulttuurien näkemyksiä kuoleman jälkeisestä tilasta. Jotkin niistä viittaavat neutraaliin kuolleiden valtakuntaan, toiset erityiseen rangaistuksen tai tuhon paikkaan. Modernissa ajattelussa korostuvat sekä historialliset tulkinnat että symboliset ja eettiset merkitykset.