Helvetti – käsitys mytologiassa ja uskonnossa (Sheol, Haades, Gehenna)
Helvetti mytologiassa ja uskonnossa: Sheol, Haades, Gehenna — historialliset ja teologiset erot, käsitykset sielun kohtalosta ja symboliikka.
Monissa mytologioissa ja uskonnoissa helvetti tai manala on paikka, jonne pahojen ihmisten sielut joutuvat maanpäällisen elämänsä jälkeen. Se on todellinen (mutta ei ehkä fyysinen) paikka, jota hallitsee joko Jumala tai jokin pienempi yliluonnollinen olento, kuten Saatana. Se on taivaan vastakohta, ja se on paikka, jossa ei ole rakkautta tai ystävällisyyttä. Sanaa "helvetti" käytetään Vanhan testamentin englanninkielisessä versiossa kääntämään hepreankielinen sana "hauta", Sheol, ja Uudessa testamentissa kreikankielinen ᾅδης, Haades, ja γεέννα, hepreankielinen Gehenna. Jokaisella näistä sanoista on hieman erilainen merkitys kuin helvetin yleisessä englanninkielisessä merkityksessä. Englanniksi helvetti voi myös yksinkertaisesti tarkoittaa jotain hyvin pahaa, kuten esimerkiksi "War is Hell".
Sheol — Vanhan testamentin "hauta"
Hebrealaisessa ajattelussa Sheol tarkoittaa usein kuolleiden varjojen paikkaa tai hautaa. Se on paikka, jonne kaikki kuolevat — sekä vanhurskaat että jumalattomat — eivätkä elävät voi tavallisesti palata sieltä. Sheol ei alun perin ollut erityinen rangaistuksen paikka: se vaikutti pikemminkin elämänjatkumon tai katoamisen tilana, joka ei välttämättä sisältänyt tietoista kärsimystä tai palkintoa. Myöhemmin juutalaisessa ajattelussa, etenkin toisen temppelin kaudella, käsitykset elämänjälkeisestä kohtalosta monipuolistuivat ja esiin nousivat ideat palkinnosta ja rangaistuksesta.
Haades (Hades) — kreikkalainen kuoleman valtakunta
Kreikkalaisessa mytologiassa Haades on jumalan nimen perustalta muodostunut termi kuolleiden valtakunnalle. Se on laaja, moniosainen paikka, jossa on sekä neutraaleja alueita että erityisiä osioita, kuten Tartarus (rangaistusten alue) ja Elysion kentät (autuaiden paikka). Uuden testamentin kreikankielisissä teksteissä käytetty ᾅδης (Haades) usein vastaa Vanhan testamentin Sheolia, ja sillä viitataan kuolleiden valtakuntaan tai tuonpuoleiseen tilaan. Kreikkalaisessa perinteessä Haades ei aina tarkoittanut iankaikkista tulessa rangaistusta; käsitykset olivat moninaisia.
Gehenna — konkreettisesta laaksosta symboliksi
Gehenna (hepreankielinen muoto usein liitetään γεέννα) viittaa alun perin Jerusalemista etelään olevaan Hinnomin laaksoon, jossa Raamatun teksteissä kerrotaan olleen lapsiuhrimenoja muinaisina aikoina. Myöhemmin paikka tuli symboloimaan jumalallista tuomiota ja lopullista tuhoa: Uuden testamentin ajoista lähtien Gehenna on usein raamatullisissa teksteissä kuvaus paikasta, jossa jumalaton lopulta tuhoutuu tai saa iankaikkisen rangaistuksen. Merkitys vaihtelee teksteittäin ja tulkinnoittain — toisille se on iankaikkisen tietoisen kärsimyksen paikka, toisille lopullisen hylkäämisen tai tuhon kuvaaja.
Teologiset erot ja historiallinen kehitys
- Juudaalinen perinne: Varhaisessa juutalaisuudessa korostettiin usein yhteistä kuoleman valtakuntaa (Sheol); myöhemmin korostuivat käsitykset ylösnousemuksesta, palkinnosta ja rangaistuksesta.
- Kristillinen ajatus: Kristinuskon piirissä on historian aikana kehittynyt useita käsityksiä helvetistä: katolinen oppi puhuu iankaikkisesta erosta Jumalasta ja rangaistuksesta, ortodoksinen traditio korostaa synnin seurauksia ja Jumalan tuomion armoa, protestanttiset näkemykset vaihtelevat iankaikkisesta tietoisen kärsimyksen näkemyksestä annihilasjonismiin (tuhoaminen) ja universalismiin (lopullinen pelastus kaikille) saakka.
- Populaarikuva: Keskiajan ja myöhemmän taiteen vaikutuksesta syntyi yleisesti tunnettu kuva syvästä tulisesta helvetistä, jossa Saatana hallitsee tuhon valtakuntaa — tämä kuva on osittain peräisin kirjallisista, liturgisista ja kansanperinteisistä lähteistä eikä suinkaan suoraan Uuden testamentin yksiselitteisestä kuvauksesta.
Muita kulttuurisia vastineita
Monissa muissa uskonnoissa ja mytologioissa esiintyy vastaavia käsitteitä: islamissa Jahannam on paikka rangaistukselle ja puhdistukselle; muinaisessa skandinaavisessa perinteessä Hel tai Helheim on kuolleiden valtakunta; suomalaisessa kansanperinteessä vastaava paikka on Tuonela tai manala, joka on enemmän neutraali kuolleiden asuinpaikka kuin erityinen rangaistuslaitos.
Nykykieli ja metaforat
Nykykielessä ja populaarikulttuurissa sanaa "helvetti" käytetään usein kuvaannollisesti ilmaisemaan jotain erittäin vaikeaa, tuskallista tai pahaa tilannetta ("se oli helvettiä"). Symbolisessa merkityksessä helvetti toimii varoituksena moraalisista seurauksista, mutta uskonnollisessa keskustelussa sen tarkka luonne — paikka, tila vai kuvaannollinen käsite — riippuu aina teologisesta kehyksestä.
Yhteenveto
Helvetin käsitys ei ole yhtenäinen: eri kielissä ja uskonnollisissa traditioissa käytettyjä sanoja kuten Sheol, Haades ja Gehenna kuvaavat eri aikakausien ja kulttuurien näkemyksiä kuoleman jälkeisestä tilasta. Jotkin niistä viittaavat neutraaliin kuolleiden valtakuntaan, toiset erityiseen rangaistuksen tai tuhon paikkaan. Modernissa ajattelussa korostuvat sekä historialliset tulkinnat että symboliset ja eettiset merkitykset.
Ovieton katedraalin fresko. Tämän freskon nimi on Tuomittu. Sen on maalannut Luca Signorelli noin vuonna 1450.
Juutalaisten uskomukset helvetistä
Monet uskovat, että juutalaiset eivät usko helvettiin, mutta juutalaiset todella uskovat. Mutta se ei koostu ikuisesta kidutuksesta. Pikemminkin taivaassa on alempia tasoja, joille ihminen voi laskeutua sen mukaan, kuinka monta mitzvotia (käskyä) hän on noudattanut. Gemora-kirjoitukset kertovat juutalaisille paholaisuskomuksista, mutta ne ovat tarinoita ja niihin suhtaudutaan kevyesti. Juutalaiset uskovat myös, että Saatana oli olemassa, mutta hän oli enkeli, joka riiteli Jumalan kanssa, kuten tarina Jobista.
Heprean kielen sanaa "hauta", Sheol, käytetään paikasta, johon ihmiset menevät kuoltuaan. Se voi tarkoittaa myös kuolemanjälkeistä piinapaikkaa, ei niinkään fyysistä hautaa, jossa ruumis makaa.
Etimologia/Gehennem
heprea, גי הנם (ge hinnom, "Hinnomin laakso") kreikka, γέεννα (geenna); latina, gehenna.
'Ge Hinnom' : Hinnomin laakso
Uskotaan, että sana on peräisin hepreankielisestä sanasta "Ge ben hinnom" (Hinnomin pojan laakso), kun "ben" on ajan myötä pudonnut.
'Ge' : Valley
'ben' : Son
'Hinnom' : Hinnom
Gehinnom on Jerusalemin lounaispuolella sijaitsevan laakson nimi, jossa kanaanilaiset uhrasivat lapsensa Baalille, jolle annettiin arabian kielessä nimitys Molok tai malik. Sitä käytettiin kaatopaikkana, jossa paloi aina tulipaloja, ja siitä tuli näin helvetin symboli.
Kristilliset uskomukset helvetistä
Kristinuskossa helvetti on paikka, jonne niiden ihmisten sielut joutuvat, jotka eivät ole uskoneet Jumalaan ja saaneet Jeesuksen tarjoamaa anteeksiantoa. Helvetissä sielut kärsivät ja odottavat viimeistä tuomiota, jolloin Jumala tuomitsee kaikki ihmiset, elävät ja kuolleet. Kristinuskon käsite helvetistä on peräisin Raamatusta ja Luciferin "ulosheittämisestä". Jeesus viittasi helvettiin "valmistettuna paholaiselle ja hänen enkeleilleen". Karkotettuna hänet poistettiin Jumalan läsnäolosta. Jos helvetti otetaan kirjaimellisimmassa merkityksessään, se on siis ikuinen ero Jumalasta. Toisella tavalla ilmaistuna kristityn mielestä Jumalasta erossa oleminen on helvetissä olemista. Jotkut kristityt uskovat, että helvetissä on oikeaa tulta ja liekkejä, mutta toiset eivät. Jeesus puhui helvetistä useissa paikoissa rangaistuksena pahuudesta.
Monet kristilliset ryhmät uskovat, että kun sielu joutuu helvettiin, se pysyy siellä ikuisesti. Jotkut kristilliset ryhmät kuitenkin uskovat, että helvetti on väliaikainen paikka, josta sielut voivat lähteä jossain vaiheessa. Toiset uskovat pysyvään helvettiin mutta väliaikaiseen kiirastuleen. Toiset taas uskovat, että ne, jotka eivät pääse taivaaseen, lakkaavat olemasta sen sijaan, että joutuisivat helvettiin. Näitä kristittyjä kutsutaan annihilationisteiksi.
Muiden uskontojen uskomukset helvetistä
- Muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että sielut menevät eri paikkoihin manalassa. Yksi näistä paikoista, nimeltään Tartaros, oli kuin helvetti. Haades-jumala oli manalan hallitsija.
- Buddhalaisuudessa on kolmenlaisia helvettiä, joita kutsutaan nimellä Naraka. Toisin kuin juutalaisuudessa ja kristinuskossa, sielut syntyvät näihin paikkoihin karmansa perusteella. He viettävät siellä tietyn ajan ja syntyvät sitten uudelleen jossakin muualla.
- Islamissa helvetti on nimeltään Jahannam, ja se on rangaistuspaikka. Muslimit ovat eri mieltä siitä, onko helvetti ikuinen vai ei. Useimmat muslimit ovat varmoja siitä, että ainakin muslimit jäävät helvettiin vain tietyksi ajaksi, mutta muiden ihmisten kohtalosta ei ole tietoa. Islamissa, Muʿtazilaa lukuun ottamatta, helvetti on jo luotu. Jotkut muslimit uskovat, että helvetti voi vaikuttaa tähän maailmaan tai että kuolleet ihmiset ovat tällä hetkellä helvetissä. Muhammedin uskotaan käyneen helvetissä matkallaan Buraqissa. Iblisin (Saatanan) uskotaan myös olevan nyt helvetin pohjalla. Helvetti ei kuitenkaan ole demonien koti, vaan myös demoneita rangaistaan helvetissä. Vaikka jotkut muslimit uskovat, että tässä maailmassa olevat ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa taivaasta tai helvetistä tulevien ihmisten kanssa, useimmat muslimiteologian kirjoittajat toteavat, että ihmiset eivät voi siirtyä elävien maailman ja helvetin välillä.
- Shintolaisuudessa helvetti (Yomi) muistuttaa kreikkalaista Haadeksen helvettiä, sillä kaikki sielut joutuvat sinne, riippumatta siitä, mitä he ovat elämässään tehneet, viettämään kurjaa elämää ikuisesti.
Muhammed sekä Buraq ja Gabriel vierailevat helvetissä ja näkevät "häpeämättömät naiset", joita rangaistaan ikuisesti siitä, että he paljastavat hiuksensa vieraiden silmille. Persia, 1400-luku.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on helvetti?
V: Monissa mytologioissa ja uskonnoissa helvetti tai manala on paikka, jonne pahojen ihmisten sielut joutuvat maanpäällisen elämänsä jälkeen. Se on todellinen (mutta ei ehkä fyysinen) paikka, jota hallitsee joko Jumala tai jokin pienempi yliluonnollinen olento, kuten Saatana.
K: Miten se eroaa taivaasta?
V: Se on taivaan vastakohta, ja se on paikka erillään Jumalasta, jossa ei ole rakkautta tai ystävällisyyttä.
K: Millä sanoilla helvettiä kuvataan eri kielissä?
V: Sanaa "helvetti" käytetään Vanhan testamentin englanninkielisessä versiossa kääntämään hepreankielinen sana "hauta", Sheol, ja Uudessa testamentissa kreikankielinen ᾅהחע, Haades, ja דוםםב, hepreankielinen Gehenna.
K: Onko helvetillä muita merkityksiä?
V: Englannin kielessä helvetti voi tarkoittaa myös yksinkertaisesti jotain hyvin pahaa, kuten esimerkiksi "War is Hell".
K: Kuka hallitsee helvettiä?
V: Sitä hallitsee joko Jumala tai jokin pienempi yliluonnollinen olento, kuten Saatana.
K: Onko helvetissä rakkautta tai ystävällisyyttä?
V: Ei - se on paikka erillään Jumalasta, jossa ei ole mitään rakkautta tai ystävällisyyttä.
Etsiä