Rahoitusvakausneuvosto (FSB) – tehtävät, jäsenet ja rooli maailmantaloudessa

FSB:n tehtävät, jäsenet ja vaikutus maailmantalouteen — selkeä opas rahoitusvakauden suosituksista, valvonnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Rahoitusvakausneuvosto (FSB) on kansainvälinen elin, jonka tehtävänä on seurata ja edistää maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakautta. Se perustettiin huhtikuussa 2009 G20-huippukokouksen jälkeen rahoitusvakausfoorumin (FSF) seuraajaksi. FSB laatii politiikkasuosituksia, koordinoi sääntelytoimia eri maiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä sekä seuraa suositusten toimeenpanoa. Neuvoston sihteeristö toimii Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) isännöimänä ja rahoittamana Lontoossa toimivan toiminnan sijaintitiedon ohella myös Baselissa sijaitsevilla yhteyksillä.

Jäseniä ovat mm:

• Australia
• Valtiovarainministeriö
• Australian keskuspankki
• Kansainvälinen järjestelypankki
• Baselin pankkialan standardeja käsittelevä komitea
• Kanada
• Kanadan keskuspankki
• Valtiovarainministeriö
• Office of the Superintendent of Financial Institutions (rahoituslaitosten valvontavirasto)
• Euroopan unioni
• Euroopan keskuspankki
• Euroopan komissio
• Ranska
• Authorite des Marches Financiers
• Banque de France
• Ministere de l'Economie et des Finances (talous- ja valtiovarainministeriö)
• Saksa
• Bundesanstalt fur Finanzdienstleistungsaufsicht
• Bundesmknisterium der Finanzen
• Deutsche Bundesbank
• Hong Kong
• Hongkongin rahaviranomainen
• Vakuutusvalvojien kansainvälinen yhdistys
• Kansainvälinen valuuttarahasto
• Arvopaperikomissioiden kansainvälinen järjestö
• Italia
• Banca d'Italia
• Commissione Nazionale per le Societa e la Borsa (Kansallinen arvopaperikomissio)
• Ministero dell'Economia e delle Finanze
• Japani
• Japanin keskuspankki
• Rahoituspalveluviranomainen
• Valtiovarainministeriö
• Alankomaat
• De Nederlandsche Bank
• Valtiovarainministeriö
• Singapore
• Singaporen rahaviranomainen
• Espanja
• Banca Espana
• Ministerio de Economia y Competitividad (talous- ja kilpailuministeriö)
• Sveitsi
• Sveitsin keskuspankki
• Sveitsin valtiovarainministeriö
• Yhdistynyt kuningaskunta
• Englannin keskuspankki
• Financial Conduct Authority
• HM Treasury
• Yhdysvallat
• Federal Reserve Systemin johtokunta
• Yhdysvaltain valtiovarainministeriö
• Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio
• Maailmanpankki

Tehtävät ja toimintatavat

FSB:n keskeisiä tehtäviä ovat:

• Rahoitusjärjestelmän riskien seuranta: FSB arvioi systemaattisia riskejä ja heikkouksia, jotka voivat uhata globaalia talousvakautta.
• Politiikkasuositusten laatiminen: neuvosto laatii suosituksia, jotka koskevat pankkisektoria, vakuutusalaa, arvopaperimarkkinoita ja ei-pankkialaisen rahoituksen valvontaa.
• Koordinointi ja yhteistyö: FSB yhdistää G20-maiden viranomaisia ja kansainvälisiä standardinantajia (esim. Basel-komitea, IAIS, IOSCO) yhtenäisten ratkaisujen kehittämiseksi.
• Toimeenpanon valvonta ja vertaisarviointi: FSB seuraa, miten jäsenet toteuttavat suosituksia, ja järjestää vertaisarviointeja sekä raportoi edistymisestä.

Rakenne ja työkalut

FSB toimii jäsenmaiden edustajista muodostuvana täysistuntona (plenary), ja sen työtä tukevat sihteeristö sekä erilaiset työryhmät ja komiteat. Neuvosto ei säädä lainvoimaisia normeja, vaan laatii politiikkaohjeita ja suosituksia, joita jäsenvaltiot soveltavat omassa sääntelyssään. Työkaluihin kuuluvat mm. analyysiraportit, suositukset, toimintakehykset ja julkaistut seurantaraportit (kuten vuosittainen Global Monitoring Report on Non-Bank Financial Intermediation).

Merkittävät toimet ja esimerkkialoitteet

• TLAC (Total Loss-Absorbing Capacity): FSB kehitti periaatteet suurten kansainvälisten pankkien poistumiskyvyn ja tappioiden kattamisen parantamiseksi.
• Järjestelmäriskien vähentäminen: suosituksia järjestelmävastaavista pankeista (SIFI/ G-SIB), kriisinhallinnan ja resoluutiomekanismien vahvistaminen.
• Varjopankkitoiminnan (non-bank financial intermediation) seuranta: FSB julkaisee analyysiä ja suosituksia, joilla pyritään vähentämään ei-pankkisen rahoituksen riskejä.
• Kryptovaluutat ja digitaalinen omaisuus: FSB on laatinut ohjeita ja arviointeja vakausriskeistä, mukaan lukien vakio- ja sääntelytoimet stablecoineille ja laajemmalle kryptovarallisuuksien ekosysteemille.
• Uudet riskit: neuvosto on lisännyt painoarvoa myös kyberturvallisuudelle ja ilmastoriskeille rahoitusjärjestelmän näkökulmasta.

Vaikutus maailmantalouteen ja rajoitukset

FSB:llä on merkittävä vaikutus globaaliin sääntelykeskusteluun: sen suositukset ovat määrittäneet monia kansainvälisiä standardeja ja kansallisia uudistuksia finanssikriisin jälkeen. Samalla FSB ei ole sitova lainsäätäjä — sen teho riippuu jäsenvaltioiden halusta ja kyvystä panna suositukset täytäntöön. Lisäksi tehokkuus edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä sopeutumista uusiin teknologioihin ja markkinakehitykseen.

Miten seurata FSB:n työtä

FSB julkaisee säännöllisesti raportteja, politiikka-asiakirjoja ja seurantaraportteja. Nämä julkaisut tarjoavat ajantasaista tietoa rahoitusjärjestelmän riskeistä ja suositelluista toimista. Koska FSB työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden, sen tuotokset ovat hyödyllisiä sekä päättäjille että rahoitusalan ammattilaisille ja tutkijoille.

Yhteenvetona: Rahoitusvakausneuvosto (FSB) toimii keskeisenä foorumina kansainväliselle koordinoinnille rahoitusvakauden edistämiseksi ja se on tärkeä toimija globaalissa rahoituspolitiikassa — erityisesti kriisinkestävyyden parantamisessa, ei-pankkisen rahoituksen valvonnassa sekä uusien teknologiaan liittyvien riskien kartoittamisessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on rahoitusvakausneuvosto (FSB)?

K: Keitä tämän järjestön jäseniä on?

Kysymys: Missä johtokunta sijaitsee?

K: Mikä oli sen edeltäjä?

K: Kuka sitä isännöi ja rahoittaa?

K: Milloin se perustettiin?

Hae kirjaimella