Geoffrey II Anjoun
Geoffrey II, jota kutsuttiin Marteliksi ("vasara"), oli ranskalainen aatelismies, joka toimi Anjoun kreivinä vuosina 1040-1060. Hän oli viimeinen kreivi, joka oli Ingelgerin miespuolinen jälkeläinen. Kreivikunta siirtyi hänen sisarensa Anjoun Ermengarde-Blanchen kautta tämän pojalle Geoffrey III:lle.
Varhainen ura
Geoffrey syntyi 14. lokakuuta 1006. Hän oli Fulk Mustan ja Hildegard Lorrainen poika. Vendomen kreivinä Geoffrey avioitui noin vuonna 1032 Burgundin Agnesin kanssa. Noin vuonna 1038 Herbert Braco pyysi Geoffreytä auttamaan häntä Le Mansin piispa Gervais'ta vastaan. Geoffrey mursi lonkkansa heidän välisen lyhyen sodan aikana. Tämän vuoksi Geoffrey joutui siirtämään osan vasalleistaan piispa Gervais'lle.
Anjoun kreivi
Isänsä kuoltua vuonna 1040 Geoffrey Martel tuli hänen seuraajakseen. Yhdessä Ranskan kuningas Henrik I:n kanssa Geoffrey kävi sotaa Bloisin kreiviä Theobaldia vastaan. Blois'n vallan vähentyessä Anjoun valta kasvoi. Geoffreysta tuli kuitenkin liian voimakas, ja 1040-luvun lopulla kuningas kääntyi häntä vastaan.
Noin vuonna 1047 Geoffrey alkoi etsiä lisää maata pohjoisesta. Geoffrey hyökkäsi piispa Gervais'n omistamaan Château-du-Loirin linnaan. Hän ei vallannut linnaa, mutta poltti osan siitä. Geoffrey vangitsi piispa Gervais'n, jonka hän heitti vankilaan. Reimsin konsiili vuonna 1049 määräsi Geoffreyn vapauttamaan vangitun piispan tai hänet erotettaisiin kirkosta. Vaikka paavi erotti Geoffreyn seuraavana vuonna, hän ei vapauttanut piispaa.
Seuraavaksi Geoffrey hankki Alençonin ja Domfrontin linnat Normandian etelärajalla. Sieltä hän teki ryöstöretkiä Normandiaan. Vuonna 1051 herttua William hyökkäsi Domfrontia vastaan, mutta ei pystynyt kukistamaan linnoitusta. Tämän jälkeen Vilhelm piiritti linnaa pakottaakseen sen antautumaan. Tämä sai Geoffreyn jättämään Mainen ja palaamaan Anjouteen.
Vuoden 1052 alussa tapahtui poliittinen muutos. Kuningas Henrik I teki sovinnon Geoffrey Martelin kanssa ja kääntyi samoihin aikoihin Normandian herttua Williamia vastaan. Samana vuonna 1052, kun Mainen kreivi Hugh kuoli, Geoffrey otti Mainen haltuunsa ilman taistelua. Hän hallitsi Mainea kuolemaansa saakka. Piispa Gervaise lunasti lopulta vapautensa Geoffreylta antamalla hänelle Château-du-Loirin ja lupaamalla olla palaamatta Le Mansiin. Gervais siirtyi Normandian herttua Williamin hoviin. Toinen tapahtuma vuonna 1052 Normandiassa toisi kuningas Henrikin ja kreivi Geoffreyn yhteen Normandian Vilhelmiä vastaan. William of Arques, herttua Williamin vasalli ja sukulainen, kapinoi. Vuonna 1053 kuningas saapui yhdessä Anjoun Geoffreyn kanssa Normandiaan avustamaan William Arquesia Vilhelmin herttua Williamia vastaan. Herttua oli piirittänyt Arquesin linnaa. Avustusyritykset kuitenkin epäonnistuivat, ja kuningas Henrik ja kreivi Geoffrey joutuivat poistumaan Normandiasta. Vuonna 1054 kuningas hyökkäsi Geoffrey Martelin saattelemana jälleen Normandiaan. Kuninkaan veli Odo johti toista joukkoa, joka hyökkäsi Normandiaan lännestä. Odon joukot kukistettiin, mikä sai kuninkaan ja kreivi Geoffreyn jälleen lähtemään Normandiasta.
Vuonna 1058 kuningas vieraili Geoffreyn luona Anjoussa. He suunnittelivat seuraavia hyökkäyksiään Normandiaan. Saman vuoden elokuussa he johtivat yhdistetyn joukon Normandiaan ryöstämään ja polttamaan kaiken, minkä pystyivät. Dives-joen ylityksessä heidän joukkonsa jäivät nousuveden alle. Geoffrey ja kuningas olivat toisella puolella, kun heidän armeijansa pääosa joutui herttua Williamin hyökkäyksen kohteeksi ja kukistui. Geoffrey ja kuningas eivät voineet tehdä muuta kuin lähteä Normandiasta niin nopeasti kuin pystyivät. Kuninkaan kuolema kesällä 1060 ja Geoffreyn kuolema saman vuoden marraskuussa päättivät heidän sotansa.
Perhe
Geoffrey II:n ensimmäinen vaimo oli Burgundin Agnes, Akvitanian Vilhelm V:n leski; hän ja Geoffrey avioituivat vuonna 1032, mutta olivat eronneet vuoteen 1050 mennessä.
Hänen toisen vaimonsa nimi oli Grace.
Hänen kolmas vaimonsa oli Adèle, Blois'n "kreivi Odon" tytär.
Hänen viimeinen vaimonsa oli Adelaide "La Teutonne".
Geoffrey kuoli lapsettomana.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Anjoun Geoffrey II?
V: Geoffrey II Anjou oli ranskalainen aatelismies, joka toimi Anjoun kreivinä vuosina 1040-1060.
K: Mikä oli Anjoun Geoffrey II:n lempinimi?
V: Anjoun Geoffrey II:n lempinimi oli Martel, joka tarkoittaa ranskaksi "vasaraa".
K: Mitä merkitystä on sillä, että Geoffrey II Anjou oli Ingelgerin viimeinen miespuolinen jälkeläinen?
V: Anjoun Geoffrey II:n merkitys Ingelgerin viimeisenä miespuolisena jälkeläisenä on se, että kreivikunta siirtyi hänen sisarensa Anjoun Ermengarde-Blanchen kautta tämän pojalle Geoffrey III:lle.
Kysymys: Milloin Anjoun Geoffrey II hallitsi Anjoun kreivinä?
V: Anjoun Geoffrey II hallitsi Anjoun kreivinä vuosina 1040-1060.
Kysymys: Kuka peri Anjoun kreivikunnan Geoffrey II:lta Anjoun kreiviltä?
V: Anjoun kreivikunnan peri Anjoun Geoffrey II:lta hänen sisarensa Anjoun Ermengarde-Blanche, joka peri sen pojalleen Geoffrey III:lle.
Kysymys: Mitä merkitystä on sillä, että kreivikunta siirtyi Geoffrey III:lle Anjoun Ermengarde-Blanchelta?
V: Anjoun Ermengarde-Blanchen Geoffrey III:lle siirtyminen merkitsi Anjoun kreivinä hallinneen Geoffrey II:n miespuolisen jälkeläislinjan päättymistä.
Kysymys: Milloin Anjoun Geoffrey II kuoli?
V: Tekstissä ei ole tietoa siitä, milloin Anjoun Geoffrey II kuoli.
