Pitkäperjantai – merkitys, historia ja perinteet

Tutustu Pitkäperjantain merkitykseen, historiaan ja perinteisiin — Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistopäivän alku, rituaalit ja suomalaiset tavat.

Tekijä: Leandro Alegsa

11-12-2025 22:53

Pitkäperjantai on yleensä kristittyjen viettämä uskonnollinen juhlapäivä. Sitä kutsutaan myös pyhäperjantaiksi, mustaksi perjantaiksi tai suureksi perjantaiksi. Päivä muistuttaa pääasiassa Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisesta ja kuolemasta; hänen ylösnousemuksensa muistaminen liittyy kristillisessä juhlaperinteessä pääsiäispäivään (Easter Sunday). Juhlapyhä on historiallisesti usein samaan aikaan juutalaisen pääsiäisjuhlan (pesahin) kanssa, koska evankeliumien mukaan Jeesuksen kuolema ajoittui pääsiäisen aikaan.

Merkitys ja liturgia

Pitkäperjantai kuuluu niin sanottuun pyhään viikkoon (Viikon tapahtumista käytetään myös nimitystä hiljainen viikko) ja se on monissa kirkoissa päivän, jolloin korostetaan sovitustyötä, kärsimystä ja kuolemaa. Kirkoissa luetaan usein evankeliumien kuvausta Jeesuksen kärsimyksestä (Passio), suojellaan alttaria, lauletaan vakavia virsiä ja harjoitetaan hiljaisuutta ja paastoa. Katolisessa ja ortodoksisessa traditiossa päivän jumalanpalveluksiin kuuluu erityisiä rituaaleja, kuten ristin kunnioitus ja ortodoksisessa kirkossa ehtoopalvelusten ajan pidettävät kulkueet ja hautausvaunut (epitaphios).

Historia ja ajoitus

Pitkäperjantain tarkka historiallinen ajoittaminen Jeesuksen ajan tapahtumiin on kiistanalainen tutkimuskysymys. Kaksi eri tutkijaryhmää on arvioinut Jeesuksen kuoleman sattuneen vuodeksi 33 jKr., ja esimerkiksi Isaac Newton päätyi aikoinaan arvioon 34 jKr. osin juliaanisen kalenterin ja raamatullisten tietojen tulkinnan vuoksi. Historialliset ja astronomiset tutkimukset (mm. kuun vaiheen ja pasuan ajankohdan tarkastelu) ovat johtaneet myös muihin ehdotuksiin, yleisimmin vuosiksi 30 tai 33 jKr.

Ajankohta ja laskeminen

Kirkkovuoden mukaan pitkäperjantai on aina se perjantai, joka edeltää pääsiäissunnuntaita. Pääsiäisen ajankohta määräytyy ekumeenisen laskentatavan mukaan: se on ensimmäisen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Tästä seuraa, että pitkäperjantai vaihtelee vuosittain ja voi olla maalis–huhtikuussa.

Perinteet ja tavat

Perinteet vaihtelevat kirkkokunnittain ja maittain. Yleisiä piirteitä ovat muun muassa:

Vakava, hiljainen tunnelma ja paasto; monet kristityt välttävät juhlia ja pitkiä ilonosoituksia.
Kirkolliset toimitukset: passio- ja kärsimysaiheisten tekstien lukeminen, ristin kunnioitus, erityiset hartaushetket ja joskus pyhä ehtoollinen.
Katolisessa kirkossa noudatetaan hyvän perjantain liturgiaa, joka sisältää ristin kunnioituksen ja rukouksia. Ortodoksisessa kirkossa päivä on yksi suurista paaston ja surun hetkistä, jolloin järjestetään mm. ehtoopalveluksia ja kulkueita.
Monissa maissa, myös Suomessa, pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä ja kaupat ovat usein suljettuja; julkinen elämä on vähäisempää kuin tavallisena arkipäivänä.
Joissain perinteissä on ollut kieltoja esimerkiksi tanssille tai riemujuhlille, ja ennen vanhaan avioliittojen viettoa ei suositeltu tälle päivälle.

Pitkäperjantai Suomessa

Suomessa pitkäperjantai on virallinen pyhä- ja vapaapäivä. Monet kirkot järjestävät jumalanpalveluksia ja hartauksia, ja osa ihmisistä viettää päivän kotona hiljentyen. Mediassa ja yleisessä elämässä pidetään usein rauhallisempaa linjaa: esimerkiksi televisio- ja radiolähetykset voivat olla juhlaan sopivalla tavalla hillittyjä.

Nimi ja etymologia

Nimi "pitkäperjantai" viittaa perinteen mukaan päivän pitkäkestoiseen suruun ja vakavuuteen. Vaihtoehtoiset nimet kuten "pyhäperjantai", "suuri perjantai" ja historiallisesti käytetty "musta perjantai" kuvaavat saman päivän juhlallista ja surullista luonnetta. Nykyinen kaupallinen "Black Friday" on eri ilmiö eikä liity kristilliseen juhlapäivään.

Lisätietoja ja syvällisempiä teologisia selityksiä löytyy eri kirkkokuntien julkaisuista ja historiateksteistä.

Raamatun kertomus

Evankeliumien mukaan temppelivartijat pidättivät Jeesuksen Getsemanen puutarhassa. Tämä tapahtui hänen opetuslapsensa Juudas Iskariotin avulla. Juudas sai rahaa (30 hopearahaa) (Matt. 26:14-16) Jeesuksen pettämisestä. Hän oli sanonut vartijoille, että se, jota hän suutelee, on se, joka heidän tulee pidättää. Jeesus vietiin Hannaan taloon. Hannas oli silloisen ylipapin Kaifaksen appiukko. Siellä häntä kuulusteltiin. Se ei kuitenkaan johtanut mihinkään tulokseen. Sidottuna hänet lähetettiin ylimmäisen papin Kaifaksen luo, jonne Sanhedrin oli kokoontunut (Joh. 18:1-24).

Monet ihmiset tulivat ja sanoivat ristiriitaisia asioita Jeesuksesta saadakseen hänet näyttämään pahalta. Kuullessaan nämä Jeesus ei sanonut mitään. Lopulta ylipappi sanoi Jeesukselle: "Vetoan sinuun, elävän Jumalan kautta, ja pyydän sinua kertomaan meille, oletko sinä se Voideltu, Jumalan Poika?" Jeesus vastasi myöntävästi: "Sinä olet sanonut sen, ja aikanaan sinä näet Ihmisen Pojan istuvan Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä." Ylipappi repi vaatteensa ja huusi, että Jeesus oli pilkannut Jumalaa. Oikeudenkäynti päättyi kuolemantuomioon (Matt. 26:57-66). Kun Jeesusta kuulusteltiin, Pietari odotti pihalla. Hän myös sanoi kolme kertaa seisoville ihmisille, ettei tuntenut Jeesusta. Raamatun mukaan Jeesus tiesi jo silloin, että Pietari sanoisi näin.

Aamulla kansa vei Jeesuksen roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen eteen. He sanoivat, että hän vaivasi kansaa. He sanoivat myös, että hän yritti estää ihmisiä maksamasta veroja keisarille ja halusi tehdä itsestään kuninkaan (Luuk. 23:1-2). Pilatus kuulusteli Jeesusta. Hän sanoi kansalle, ettei Jeesuksella ollut mitään tuomittavaa. Kun Pilatus sai tietää, että Jeesus oli kotoisin Galileasta, hän sanoi, että Galilean hallitsijan, kuningas Herodeksen, pitäisi tuomita Jeesus. Herodes oli tuolloin Jerusalemissa pääsiäisjuhlissa. Herodes kuulusteli Jeesusta, mutta Jeesus ei vastannut. Herodes lähetti Jeesuksen takaisin Pilatuksen luo. Pilatus kertoi kansalle, ettei hän eikä Herodes ole todennut Jeesusta syylliseksi. Pilatus halusi ruoskia Jeesuksen ja päästi hänet sitten vapaaksi (Luuk. 23:3-16).

Roomalaisilla oli tapana päästää pääsiäisjuhlan aikana yksi vanki vapaaksi juutalaisten pyynnöstä. Pilatus kysyi väkijoukolta, kenet he haluaisivat vapauttaa. Yleisö pyysi Barabbasta, toista vankia. Hän oli joutunut vankilaan ihmisten murhaamisesta. Pilatus kysyi, mitä he haluaisivat hänen tekevän Jeesukselle. Tähän ja he vaativat: "Ristiinnaulitse hänet!". (Mark. 15:6-14). Pilatuksen vaimo varoitti Pilatusta: "Älä ole missään tekemisissä tämän vanhurskaan miehen kanssa" (Matt. 27:19). Hän oli nähnyt miehestä unta aiemmin samana päivänä.

Pilatus ruoskitti Jeesuksen ja yritti sitten päästää hänet vapaaksi. Ylipapit vaativat, että Jeesus tuomitaan kuolemaan, "koska hän väitti olevansa Jumalan poika". Tämä täytti Pilatuksen pelolla. Hän vei Jeesuksen takaisin palatsiin ja vaati saada tietää, mistä Jeesus oli tullut (Joh. 19:1-9).

Pilatus tuli vielä viimeisen kerran yleisön eteen ja julisti Jeesuksen syyttömäksi. Hän pesi omat kätensä vedessä osoittaakseen, ettei hänellä ole osuutta asiaan. Pilatus kuitenkin luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi, jotta väkijoukko ei suuttuisi (Matt. 27:24-26) ja jotta hän voisi säilyttää työnsä. Jeesus kantoi ristinsä Kallon paikkaan eli hepreaksi "Golgatalle". Latinan kielellä sitä kutsutaan "Golgataksi". Siellä hänet ristiinnaulittiin kahden rikollisen kanssa (Joh. 19:17-22).

Jeesus roikkuu ristillä kuusi tuntia äärimmäisissä tuskissa. Hänen kolmen viimeisen ristillä vietetyn tunnin aikana koko maan yllä on pimeys (Matt. 27:45; Mark. 15:13; Luuk. 23:44). Viimein Jeesus huudahtaa: "Se on täytetty". Sitten hän "antoi henkensä". Tapahtuu maanjäristys. Haudat aukeavat, ja temppelin verho repeää ylhäältä alas. Ristiinnaulitsemisessa vartiossa ollut sadanpäämies julistaa: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika!" (Matt. 27:45-54).

Joosef Arimatialainen, Sanhedrinin jäsen ja Jeesuksen salainen seuraaja, joka ei ollut suostunut Jeesuksen kuolemaan, meni Pilatuksen luo. Hän pyysi Jeesuksen ruumista (Luuk. 23:50-52). Toinen Jeesuksen salainen seuraaja ja Sanhedrinin jäsen Nikodeemus toi mausteseoksen ja auttoi käärimään Kristuksen ruumiin (Joh. 19:39-40). Pilatus pyysi sadanpäämiestä varmistamaan, että Jeesus on kuollut (Mark. 15:44). Sotilas lävisti Jeesuksen kyljen, jolloin veri ja vesi virtasivat ulos (Joh. 19:34). Tästä sadanpäämies kertoi Pilatukselle, että Jeesus oli kuollut (Mark. 15:45).

Joosef Arimatialainen otti Jeesuksen ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen ja pani sen omaan uuteen hautaansa, joka oli hakattu kallioon (Matt. 27:59-60). Hauta oli puutarhassa. Nikodeemus (Joh. 3:1) tuli myös tuomaan 75 kiloa mirhaa ja aloeta ja asetti ne Jeesuksen ruumiin kanssa pellavaan käärinliinaan juutalaisten hautaustapojen mukaisesti (Joh. 19:39-40). He vierittivät suuren kiven haudan sisäänkäynnin päälle (Matt. 27:60). Sitten he palasivat kotiin ja lepäsivät, sillä auringonlaskun aikaan alkoi sapatti (Luuk. 23:54-56). Raamatun mukaan kolmantena päivänä, sunnuntaina, joka nykyään tunnetaan pääsiäissunnuntaina (tai pääsiäisenä), Jeesus nousi kuolleista.

"Juudaksen suudelma", Gustave Doré, 1866.

Antonio Ciserin Ecce Homo -kuvaus, jossa on Jeesus ja Pontius Pilatus, 1800-luku.

Celebration

Tänä päivänä pidetään yleensä erityisiä rukouspalveluksia, joissa luetaan evankeliumin kertomuksia ristiinnaulitsemiseen johtaneista tapahtumista. Suurten kristillisten kirkkojen mukaan Kristuksen ristiinnaulitseminen oli vapaaehtoinen teko, jonka hän teki kaikkien häneen uskovien puolesta, ja myös teko, jolla yhdessä kolmantena päivänä tapahtuneen ylösnousemuksen kanssa itse kuolema murskattiin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka viettää pitkäperjantaita?

A: Pitkäperjantaita viettävät yleensä kristityt.

K: Mitä muita nimityksiä pitkäperjantaille on?

V: Pitkäperjantaita kutsutaan myös pyhäksi perjantaiksi, mustaksi perjantaiksi tai suureksi perjantaiksi.

K: Miksi pitkäperjantaita vietetään?

V: Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja kuolleista nousemisen muistoksi.

K: Milloin pitkäperjantaita yleensä vietetään?

V: Pitkäperjantai on usein samaan aikaan juutalaisen pääsiäisjuhlan kanssa.

K: Minä vuonna pitkäperjantain arvioidaan tapahtuneen?

V: Kaksi eri ryhmää arvioi pitkäperjantain tapahtuneen vuonna 33 jKr. ja Isaac Newton aluksi vuonna 34 jKr. raamatullisen ja juliaanisen kalenterin erojen perusteella.

K: Miksi pitkäperjantai on tärkeä kristityille?

V: Pitkäperjantai on kristityille tärkeä, koska se muistuttaa heitä Jeesuksen heidän puolestaan tekemästä uhrista ja hänen ylösnousemuksestaan kuolleista, joka on heidän uskonsa perusta.

K: Miten kristityt viettävät pitkäperjantaita?

V: Kristityt voivat viettää pitkäperjantaita paastolla, jumalanpalveluksilla ja rukouksella pohtimalla juhlapäivän sanomaa.

Etsiä