Pitkäperjantai on yleensä kristittyjen viettämä uskonnollinen juhlapäivä. Sitä kutsutaan myös pyhäperjantaiksi, mustaksi perjantaiksi tai suureksi perjantaiksi. Päivä muistuttaa pääasiassa Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisesta ja kuolemasta; hänen ylösnousemuksensa muistaminen liittyy kristillisessä juhlaperinteessä pääsiäispäivään (Easter Sunday). Juhlapyhä on historiallisesti usein samaan aikaan juutalaisen pääsiäisjuhlan (pesahin) kanssa, koska evankeliumien mukaan Jeesuksen kuolema ajoittui pääsiäisen aikaan.

Merkitys ja liturgia

Pitkäperjantai kuuluu niin sanottuun pyhään viikkoon (Viikon tapahtumista käytetään myös nimitystä hiljainen viikko) ja se on monissa kirkoissa päivän, jolloin korostetaan sovitustyötä, kärsimystä ja kuolemaa. Kirkoissa luetaan usein evankeliumien kuvausta Jeesuksen kärsimyksestä (Passio), suojellaan alttaria, lauletaan vakavia virsiä ja harjoitetaan hiljaisuutta ja paastoa. Katolisessa ja ortodoksisessa traditiossa päivän jumalanpalveluksiin kuuluu erityisiä rituaaleja, kuten ristin kunnioitus ja ortodoksisessa kirkossa ehtoopalvelusten ajan pidettävät kulkueet ja hautausvaunut (epitaphios).

Historia ja ajoitus

Pitkäperjantain tarkka historiallinen ajoittaminen Jeesuksen ajan tapahtumiin on kiistanalainen tutkimuskysymys. Kaksi eri tutkijaryhmää on arvioinut Jeesuksen kuoleman sattuneen vuodeksi 33 jKr., ja esimerkiksi Isaac Newton päätyi aikoinaan arvioon 34 jKr. osin juliaanisen kalenterin ja raamatullisten tietojen tulkinnan vuoksi. Historialliset ja astronomiset tutkimukset (mm. kuun vaiheen ja pasuan ajankohdan tarkastelu) ovat johtaneet myös muihin ehdotuksiin, yleisimmin vuosiksi 30 tai 33 jKr.

Ajankohta ja laskeminen

Kirkkovuoden mukaan pitkäperjantai on aina se perjantai, joka edeltää pääsiäissunnuntaita. Pääsiäisen ajankohta määräytyy ekumeenisen laskentatavan mukaan: se on ensimmäisen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Tästä seuraa, että pitkäperjantai vaihtelee vuosittain ja voi olla maalis–huhtikuussa.

Perinteet ja tavat

Perinteet vaihtelevat kirkkokunnittain ja maittain. Yleisiä piirteitä ovat muun muassa:

  • Vakava, hiljainen tunnelma ja paasto; monet kristityt välttävät juhlia ja pitkiä ilonosoituksia.
  • Kirkolliset toimitukset: passio- ja kärsimysaiheisten tekstien lukeminen, ristin kunnioitus, erityiset hartaushetket ja joskus pyhä ehtoollinen.
  • Katolisessa kirkossa noudatetaan hyvän perjantain liturgiaa, joka sisältää ristin kunnioituksen ja rukouksia. Ortodoksisessa kirkossa päivä on yksi suurista paaston ja surun hetkistä, jolloin järjestetään mm. ehtoopalveluksia ja kulkueita.
  • Monissa maissa, myös Suomessa, pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä ja kaupat ovat usein suljettuja; julkinen elämä on vähäisempää kuin tavallisena arkipäivänä.
  • Joissain perinteissä on ollut kieltoja esimerkiksi tanssille tai riemujuhlille, ja ennen vanhaan avioliittojen viettoa ei suositeltu tälle päivälle.

Pitkäperjantai Suomessa

Suomessa pitkäperjantai on virallinen pyhä- ja vapaapäivä. Monet kirkot järjestävät jumalanpalveluksia ja hartauksia, ja osa ihmisistä viettää päivän kotona hiljentyen. Mediassa ja yleisessä elämässä pidetään usein rauhallisempaa linjaa: esimerkiksi televisio- ja radiolähetykset voivat olla juhlaan sopivalla tavalla hillittyjä.

Nimi ja etymologia

Nimi "pitkäperjantai" viittaa perinteen mukaan päivän pitkäkestoiseen suruun ja vakavuuteen. Vaihtoehtoiset nimet kuten "pyhäperjantai", "suuri perjantai" ja historiallisesti käytetty "musta perjantai" kuvaavat saman päivän juhlallista ja surullista luonnetta. Nykyinen kaupallinen "Black Friday" on eri ilmiö eikä liity kristilliseen juhlapäivään.

Lisätietoja ja syvällisempiä teologisia selityksiä löytyy eri kirkkokuntien julkaisuista ja historiateksteistä.