Helluntai (Pentekosti) – Pyhän Hengen juhla ja kirkon synty
Helluntai (Pentekosti) – Pyhän Hengen juhla ja kirkon synty. Lue raamatullinen tausta, perinteet ja kertomus Pyhän Hengen laskeutumisesta apostoleille.
Helluntai (πεντηκοστή ['ημέρα], pentekostē [hēmera]), joka tarkoittaa kreikaksi "50. päivää", jota kutsutaan myös nimellä Whitsun, Whitsunday tai Whit Sunday Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muilla englanninkielisillä alueilla, on juhlapäivä ja vuodenaika kristillisessä liturgisessa vuodessa. Se on 50. päivä pääsiäisen jälkeen (ja 10. päivä taivaaseenastumisen torstain jälkeen). Helluntai liitetään historiallisesti ja symbolisesti juutalaiseen sadonkorjuujuhlaan Shavuotiin. Sen tarkoituksena on muistaa Pyhän Hengen tuloa apostoleille ja muille Jeesuksen seuraajille, kuten Raamatun Apostolien teoissa kuvataan, kuin Jeesus oli luvannut noustuaan kuolleista. Noin 3 000 ihmistä kastettiin tuona päivänä, ja tämä tapahtuma on monille kristityille merkki kirkon syntymästä ja uudesta alkamisesta.
Raamatullinen kertomus
Raamatussa (erityisesti Apostolien teoissa) kerrotaan, että Helluntain aamuna Pyhä Henki laskeutui apostolien päälle näkyvänä tulen kielinä ja antoi heille kyvyn puhua eri kielillä. Tapaus nähtiin Jumalan voimallisena läsnäolona ja syntyi tilaisuus apostolien julistaa evankeliumia eri kansoille. Pietarin saarna johti monien uskoon tulemiseen ja kasteisiin, minkä vuoksi helluntaita pidetään usein kirkon syntymäpäivänä.
Liturginen merkitys ja ajankohta
Helluntai päättää läntisessä kirkossa pääsiäiskauden 50. päivän juhlana. Liturgisesti korostetaan Pyhää Henkeä, seurakunnan lähettämistä tehtävään ja kirkon yhteyttä. Useimmissa kirkkokunnissa helluntaipäivän väri liturgiassa on punainen, joka symboloi Pyhän Hengen tulta ja marttyyrien vertauksen paloa. Monissa maissa helluntai on kirkollinen juhlapäivä ja usein myös yleinen vapaapäivä.
Itäisen kristillisyyden (ortodoksien) ajoitus voi poiketa länsisesta, koska ortodoksinen pääsiäinen lasketaan usein eri kalenterin mukaan. Tämän vuoksi itäisen kirkon helluntai voi sijoittua eri päivälle kuin länsimaissa. Esimerkiksi vuoden 2019 helluntaipäivän päivämäärä mainittiin aiemmin: 9. kesäkuuta (läntinen) / 16. kesäkuuta (itäinen).
Symbolit ja perinteet
- Tuli ja kielten kuva: Helluntain tunnus on tuli tai tulenkielien kuva, joka muistuttaa Pyhän Hengen läsnäolosta.
- Kyyhkynen: Kyyhkynen symboloi Pyhää Henkeä ja rauhaa.
- Punainen väri: Kirkoissa ja messuissa käytetään usein punaista, joka viittaa Pyhän Hengen voimaan ja tuliseen läsnäoloon.
- Baptismiin liittyvät perinteet: Monin paikoin helluntaita on yhdistetty kasteisiin ja vahvistuksiin; historiallisesti Englannissa nimi Whitsun (tai Whitsunday) on liitetty valkoisiin kastemekkoihin.
- Kansanperinne: Eri maissa on omia tapojaan, kuten kulkueita, rukoushetkiä tai luonnon koristelua vihreillä oksilla ja kukilla, mikä liittyy vuodenajan ja elämän uudistumisen teemaan.
Historiallinen kehitys ja kirkollinen merkitys
Varhaisessa kirkossa helluntai sai nopeasti keskeisen aseman: se nähtiin sekä Pyhän Hengen lahjan juhla että kirkon mission käynnistämisen hetki. Keskiajalla ja uudella ajalla juhlaan liittyi monenlaisia paikallisia tapoja ja liturgisia lisäyksiä. Nykyään helluntaita viettävät katoliset, ortodoksit ja useimmat protestanttiset kirkot, mutta painotukset voivat vaihdella — esimerkiksi ortodoksisessa traditiossa helluntain jälkeinen aika muodostaa laajemman liturgisen jakson.
Nykyaika ja helluntaikirkot
Sana "pentekosti" on antanut nimen myös modernille hengelliselle liikkeelle: helluntaikirkat tai pentekostaalinen liike korostavat Pyhän Hengen läsnäoloa, kokea rukousta, kielillä puhumista ja hengellisiä lahjoja. Liike syntyi 1800–1900 -lukujen vaihteessa ja on levinnyt laajasti eri maihin. Monet näistä seurakunnista kutsuvat itseään helluntaiseurakunniksi (tai pentekostaalisiksi kirkoiksi) viitaten helluntain kokemukseen ja sen merkitykseen seurakunnan identiteetille.
Miksi helluntaita vietetään edelleen?
Helluntaita vietetään, koska se muistuttaa kristikunnalle Pyhän Hengen läsnäolosta, kirkon kutsusta julistaa evankeliumia ja yhteisön syntymisestä. Juhla yhdistää historiallista kertomusta, liturgista perinnettä ja henkilökohtaista hengellisyyttä; se on myös tilaisuus käsitellä miten Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa ja yksilöiden elämässä nykypäivänä.

Pyhän Hengen laskeutuminen 1400-luvun valaistussa käsikirjoituksessa. Musée Condé, Chantilly.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä sana "helluntai" tarkoittaa?
V: "Helluntai" tarkoittaa kreikaksi "50. päivää".
K: Millä nimellä helluntai tunnetaan myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muilla englanninkielisillä alueilla?
V: Pentecost tunnetaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muilla englanninkielisillä alueilla myös nimillä Whitsun, Whitsunday tai Whit Sunday.
K: Milloin helluntai on kristillisen liturgisen vuoden aikana?
V: Helluntai on kristillisessä liturgisessa vuodessa 50 päivää pääsiäisen jälkeen ja 10 päivää taivaaseenastumisen torstain jälkeen.
K: Mikä on helluntain merkitys kristityille?
V: Helluntai muistuttaa Pyhän Hengen tulemisesta apostoleille ja muille Jeesuksen seuraajille, kuten Raamatun Apostolien teoissa kuvataan, jonka Jeesus oli luvannut noustuaan kuolleista. Noin 3 000 ihmistä kastettiin tuona päivänä, mikä on monien mielestä kristillisen kirkon todellinen alku.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä kastettiin helluntaina?
V: Noin 3 000 ihmistä kastettiin helluntaina.
K: Milloin on helluntaipäivä vuonna 2019?
V: Vuoden 2019 helluntaipäivä on 9. kesäkuuta (läntinen)/16. kesäkuuta (itäinen).
K: Mikä Raamatun kirja kuvaa Pyhän Hengen tuloa helluntaina?
V: Raamatun Apostolien teot -kirjassa kuvataan Pyhän Hengen tuloa helluntaina.
Etsiä