Sapatti

Shabbat on juutalaisuuden lepopäivän nimi. Sapatti on joka viikon seitsemäs päivä (lauantai). Juutalaisuudessa päivä määritellään auringon kiertokulun mukaan: Päivä alkaa ja päättyy auringonlaskuun, ei keskiyöhön. Viikon seitsemäs päivä, sapatti, alkaa siis perjantaina, kun aurinko laskee, ja päättyy lauantai-iltana pimeän tultua. Ajatus sapatista on peräisin Raamatun luomiskertomuksesta. Siinä Jumala luo maailmankaikkeuden ja kaiken maan päällä kuuden päivän aikana. Seitsemäntenä päivänä hän lopettaa työnsä. Samalla tavalla juutalaiset työskentelevät viikon kuusi ensimmäistä päivää ja lepäävät seitsemäntenä päivänä, sapattina.

Sana sapatti alkoi hepreankielisenä sanana (שַׁבָּת). Englanninkielinen sana "Sabbath" tulee sanasta "Shabbat". Englanninkielistä sanaa voidaan käyttää myös viittaamaan sapattiin. Kristillinen käsitys sapatista on peräisin juutalaisesta käsityksestä sapatista. Nyt niiden välillä on monia eroja.

Juutalaisen Raamatun ensimmäisessä osassa, Toorassa, sanotaan, että sapattina ei saa tehdä työtä. Se on lepopäivä, jolloin saa levätä ja tutkia Tooraa.

Juutalaisessa laissa sapatti on tärkein juutalainen juhlapäivä. Se on jopa tärkeämpi kuin pääsiäinen, Rosh Hashana ja Jom Kippur. Juutalaiset mystikot sanovat, että sapattipäivän on tarkoitus olla kuin täydellinen maailma. Tässä maailmassa kaikki tietävät Jumalasta ja rakastavat häntä. He uskovat, että sellaista maailmaa ei ole nähty sitten Eedenin puutarhan, eikä sitä nähdä enää ennen Messiaan tuloa.

Sapatin kaksi osaa: juhliminen ja vartiointi...

Raamatussa on kaksi versiota kymmenestä käskystä. Näissä versioissa käytetään eri sanoja. 2. Mooseksen kirjan versiossa sanotaan: "Muista sapatti ja pidä se pyhänä". Mooseksen kirjan versiossa sanotaan: "Vartioi sapattia ja pidä se pyhänä". Juutalaisen tavan mukaan "muista" tarkoittaa sapatin viettämistä. "Vartioi" tarkoittaa lepoa - ei työskentelyä tai liiketoimintaa.

Sapatin viettäminen

Sapatti on onnellinen päivä. Shabbatissa on monia seremonioita, jotka auttavat ihmisiä juhlimaan päivän onnellisuutta.

Sapattikynttilät. Juutalaisen lain mukaan kukaan ei saa sytyttää tulta sapatin alettua. Tämän vuoksi jokaisessa kodissa joku sytyttää kynttilät juuri ennen sapattia. Talon nainen sytyttää yleensä kynttilät, mutta ei aina. Kynttilöiden pitäisi kestää siihen asti, kunnes talon asukkaat ovat lopettaneet päivällisen. Sytyttämällä kynttilät, kun sapatti alkaa, juutalaiset varmistavat, että heillä on kotona valot, kun he juhlivat. Tämä lisää juhlan iloa. Kynttilöiden sytyttäminen sapattina on hyvin vanha juutalainen tapa.
Siunausta viinille. Eräässä Raamatun Psalmien kirjan jakeessa sanotaan: "Viini tekee ihmisen sydämen onnelliseksi". Tämän jakeen vuoksi juutalaiset juhlivat onnellisia tilaisuuksia yleensä viinin kanssa. Kaksi tärkeintä sapattiateriaa aloitetaan siunauksella viinikupin äärellä. Useimmiten kuppi, jota ihmiset käyttävät tähän siunaukseen, nimeltään Kiddush, on hieno. (Katso kuva oikealla.)
Kolme sapattiateriaa. Jokaisena sapattina juutalaiset syövät kolme ateriaa. Ensimmäinen ateria on illalla, perjantai-illan rukouspalveluksen jälkeen. Toinen ateria on keskipäivällä, lauantaiaamun rukouspalveluksen jälkeen. Kolmas ateria on myöhään lauantai-iltapäivällä, juuri ennen sapatin päättymistä.

Kumpikin kahdesta ensimmäisestä ateriasta alkaa viinin siunaamisella. Seuraavaksi siunataan leipä. Raamatussa Jumala antoi israelilaisille kaksi annosta mannaa joka perjantai, jotta heidän ei tarvitsisi kerätä sitä sapattina. Kummallakin kahdella ensimmäisellä sapattiaterialla on kaksi leipää. Tämä muistuttaa heitä kaksinkertaisesta manna-annoksesta. Näillä aterioilla juutalaiset tarjoilevat parasta ruokaa, mitä heillä on rahaa ostaa. He käyttävät parhaita lautasia ja aterimia. Jokaisella aterialla he laulavat sapatin kunniaksi erityisiä lauluja, joita kutsutaan zemirotiksi. Kaksi ensimmäistä sapattiateriaa ovat suuria ja muodollisia.

Kolmas sapattiateria on usein pienempi ja vähemmän muodollinen. Jotkut juutalaiset sisällyttävät tähän ateriaan leipää, toiset taas eivät. Monet kutsuvat tätä ateriaa Shalosh Seudotiksi ("kolme ateriaa"), koska tämän aterian syöminen täydentää sapatin kolmen aterian kokonaisuuden. Tämän aterian yhteydessä nautitaan usein zemirot ja opiskellaan Tooraa.

Sapatin rukouspalvelukset. Sapattipalvelukset järjestetään samalla tavalla kuin arkipäivien rukouspalvelukset. Arkipäivien järjestykseen on tehty joitakin muutoksia. Huomattavimmat muutokset ovat seuraavat:

Perjantain iltapäivä- ja iltarukousten väliin lisätään erityinen jumalanpalvelus, Kabbalat Shabbat ("Sapatin vastaanottaminen").
Amidah-rukousta muutetaan sapattina. Viikon aikana Amidah sisältää kolmetoista siunausta, joissa pyydetään Jumalan apua jokapäiväiseen elämään. Sapattina ne korvataan yhdellä siunauksella, jossa kiitetään Jumalaa sapatin lepopäivästä.
Aamurukouksen alussa luettavat psalmit ovat sapattina pidempiä.
Koko viikoittainen Tooran osa luetaan ääneen käsinkirjoitetusta pergamenttikääröstä.
Aamurukouksen loppupuolella on ylimääräinen amida, jota kutsutaan musafiksi ("lisäpalvelus"). Tämä rukous lausutaan sen lisäuhrindef^{. n2} sijasta, joka tuotiin Jerusalemin temppeliin joka sapatti.
Lauantai-iltapäivän rukousten aikana luetaan ääneen seuraavan viikon Toora-osan alku.

Muunlainen juhliminen. Oneg Shabbat, joka tarkoittaa "sapatin nauttimista", on tärkeä osa päivää. Joitakin tapoja, joilla juutalaiset nauttivat sapatista, kuvattiin jo edellä. Muita tapoja ovat muun muassa kauniiden vaatteiden käyttäminen, seurustelu ystävien ja perheen kanssa, fyysinen lepo tai nukkuminen, Tooran ja muiden uskonnollisten kirjojen opiskelu sekä aviosuhteet (miehen ja vaimon välinen seksi).

Sapatin vartiointi - lepo ja työ sapattina

Sapatista nauttiminen on hyvin tärkeää, mutta sapatti on pyhä päivä. Toorassa, Misnassa ja Talmudissa on lakeja ja sääntöjä siitä, mitä juutalaiset saavat ja eivät saa tehdä sapattina. Nämä lait auttavat juutalaisia pitämään sapatin pyhänä päivänä.

39 kielletyt työryhmät. Mishnah luettelee 39 työlajia (hepreaksi: melachah), joita juutalaiset eivät saa tehdä sapattina. Lait siitä, mitkä toimet kuuluvat kuhunkin luokkaan, ovat monimutkaisia. Kaikissa luokissa on kyse uusien asioiden valmistamisesta tai vanhojen asioiden korjaamisesta tai puhdistamisesta, jotta niistä saataisiin jälleen käyttökelpoisia.

Tässä on osittainen luettelo työtehtävistä, jotka eivät ole sallittuja sapattina:

1. Nuotion sytyttäminen

2. Minkä tahansa tavaran kuljettaminen ulkona julkisella paikalla.

3. Ruoanlaitto

4. Puhdistus, lukuun ottamatta joitakin hygieniapesuja (kuten käsien pesu ennen ruokailua tai tuoreen haavan puhdistaminen).

5. Matkustaminen yli 3 kilometrin (2 mailin) päähän kaupungista tai kotoa.

6. Kirjoittaminen

7. Maataloustyö

8. Ompelu ja kudonta

9. Rakentaminen tai purkaminen

Ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisy (heprea: shevut) on toiminta, joka ei kuulu mihinkään 39:stä työlajista, mutta on silti kielletty. Rabbit kielsivät nämä toiminnot, jotta juutalaiset eivät tekisi töitä, jotka kuuluvat johonkin 39 luokasta (edes vahingossa tai huolimattomuudesta).

· Tavaroiden ostaminen ja myyminen rahalla on kiellettyä ennaltaehkäisyä. Se ei kuulu 39 työn luokkaan. Mutta joku, joka ostaa tai myy tavaroita, saattaa tehdä jotain 39 työn luokkaan kuuluvaa sen vuoksi. Hän saattaa esimerkiksi kirjoittaa kuitin tai kantaa ostamansa tavarat julkisella paikalla.

Sähköt sapattina. Käyttösähkö on paljon uudempaa kuin sapatin lait. Rabbit ovat tehneet kovasti töitä yrittäessään ymmärtää, miten sähkö sopii sapatin lakeihin. He ovat kirjoittaneet aiheesta kokonaisia kirjoja. Useimmat ortodoksiset juutalaiset rabbit - mutta eivät kaikki - ovat päättäneet, että:

Sähkön käyttäminen jonkin hyvin kuuman esineen (kuten uunin tai hehkulampun) lämmittämiseen on sama asia kuin tulen sytyttäminen tai ruoanlaitto. Sähkön käyttö tällä tavoin kuuluu 39 kielletyn työn luokkaan.
Sähkön käyttäminen 39 kielletyn työn luokkaan kuuluviin töihin ei ole sallittua.
Sähkön käyttäminen useimpiin muihin asioihin on kiellettyä ennaltaehkäisyä. Tämä koskee myös puhelimessa puhumista tai tietokoneen käyttöä.
Jotkin sähkölaitteet (kuten valot) voivat jäädä päälle, jos ne käynnistetään ennen sapattia.

Ihmishengen pelastaminen. Juutalaiset oppivat 3. Mooseksen kirjasta 18:5, että ihmishengen pelastamiseksi on rikottava sapatin lakeja. Joskus on kaksi eri tapaa pelastaa henki. Silloin henkilön tulisi yrittää valita se tapa, joka rikkoo sapattia vähiten. Mutta se ei ole aina mahdollista. Ja ihmishengen pelastaminen on aina etusijalla. Vaikka joku ei olisi varma siitä, että hän onnistuu pelastamaan ihmishengen, yritys pelastaa ihmishenki sapatin aikana on aina etusijalla.

Sapattikynttilät, Kiddush-kuppi ja Challah (leipä).

Hirszenberg: Hirszenberg: Sapattilepo, 1894

Sapatti ei-ortodoksisessa juutalaisuudessa

Konservatiivinen juutalaisuus opettaa juutalaisia myös olemaan tekemättä 39 kiellettyyn työhön (melacha) kuuluvaa toimintaa. Konservatiiviset rabbit eivät useinkaan ole yhtä tiukkoja melachan suhteen kuin ortodoksiset rabbit. Konservatiiviset rabbit ovat lähes aina vähemmän tiukkoja sen suhteen, mikä on ennaltaehkäisyä (shevut), kuin ortodoksiset rabbit. Esimerkiksi konservatiiviset rabbit sallivat juutalaisten käyttää sähköä sapattina moniin tarkoituksiin. He eivät salli juutalaisten käyttää sähköä minkään 39 kielletyn työn tekemiseen.

Monet, ellei jopa useimmat, Pohjois-Amerikan konservatiivisten synagogien maallikkojäsenet (ei rabbit tai rukousjohtajat) eivät noudata näitä lakeja. Progressiivinen juutalaisuus, reformijuutalaisuus mukaan lukien, ei hyväksy juutalaista lakia sitovaksi. Nämä juutalaiset voivat levätä sapattina, mutta eivät yleensä ole tiukkoja siitä, etteivät he tee melachaa tai shevutia. He saattavat jopa lisätä käytäntöjä, joita ortodoksinen juutalainen laki ei salli ja jotka heidän mielestään parantavat sapatin viettoa. He voivat esimerkiksi ajaa synagogaan sapattina tai käyttää soittimia sapattina. Ortodoksinen juutalaisuus ei salli kumpaakaan näistä toimista sapattina.

Havdalah: Shabbatin päättäminen

Sapatti päättyy lauantai-iltana pimeän tultua. Sapatin päättymistä merkitään Havdalah-seremonialla (הַבְדָּלָה). Tämä on hepreankielinen sana, joka tarkoittaa "jakoa" tai "erottelua". Seremonia "jakaa" tai "erottaa" sapatin pyhän päivän uudesta viikosta. Havdalan siunaukset lausutaan viinikupin ääressä. Havdalah-seremoniassa käytetään myös hyväntuoksuisia mausteita ja kynttilää, jossa on monta sydänlankaa (kangasnaruja sytyttämiseen). Havdalan jälkeen ihmiset alkavat taas tehdä tavallisia arkipäivän asioita.

Havdalah-kynttilä, jossa on monta sydänlankaa, kiddush-kuppi ja maustepakkaus.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä päivä on sapatti?

V: Sapatti on viikon seitsemäs päivä, joka on lauantai.

K: Milloin sapatti alkaa ja päättyy?

V: Sapatti alkaa, kun aurinko laskee perjantaina, ja päättyy, kun lauantai-iltana tulee pimeää.

K: Mistä sapatin ajatus on peräisin?

V: Ajatus sapatista on peräisin Raamatun luomiskertomuksesta, jossa Jumala luo kaiken kuudessa päivässä ja lepää seitsemäntenä päivänä.

K: Mistä kielestä "shabbat" on peräisin?

V: Sana "Shabbat" sai alkunsa hepreankielisestä sanasta (שַׁבָּת).

Kysymys: Miten kristityt suhtautuvat sapattiin verrattuna juutalaisiin?

V: Kristittyjen käsitys sapatista on peräisin juutalaisten käsityksestä sapatista, mutta nyt niiden välillä on monia eroja.

K: Mitä toimintoja ei juutalaisen lain mukaan saa tehdä sapattina?

V: Juutalaisen lain mukaan sapattina ei saa tehdä töitä; se on päivä, jolloin voi levätä ja tutkia Tooraa.

K: Miten juutalaiset mystikot suhtautuvat tähän erityiseen päivään?

V: Juutalaiset mystikot sanovat, että sapattipäivän on tarkoitus olla kuin täydellinen maailma, jossa kaikki tietävät Jumalasta ja rakastavat häntä - samanlainen kuin mitä Eedenissä nähtiin ennen Aatamin ja Eevan karkottamista.