Great Slave Lake - Pohjois-Amerikan syvin järvi Kanadan Luoteisalueilla

Great Slave Lake (ranskaksi Grand lac des Esclaves) on Kanadan Luoteisalueiden toiseksi suurin järvi. Se on Pohjois-Amerikan syvin järvi 614 metrin korkeudella ja maailman yhdeksänneksi suurin järvi. Se on 480 kilometriä pitkä ja 19-109 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 27 200 neliökilometriä (10 502 sq mi). Järvi on saanut nimensä Slavey First Nations -heimon kanssa. Järven kaupunkEja ovat mm: Yellowknife, Hay River, Behchoko, Fort Resolution, Lutselk'e, Hay River Reserve, Dettah ja N'Dilo.

Sijainti ja fysikaaliset ominaisuudet

Great Slave Lake sijaitsee Kanadan Luoteisalueilla ja on yksi alueen merkittävimmistä vesistöistä. Järven syvin kohta on noin 614 metriä, mikä tekee siitä Pohjois-Amerikan syvimmän järven. Järven pinnankorkeus on noin 156 metriä merenpinnasta. Muodoltaan järvi on laaja ja monimuotoinen, siihen kuuluu useita lahdelmia, niemiä ja lukuisia saaria.

Hydrologia

Great Slave Lake saa vettä useista sivujokeista ja valuma-alueista; tärkeimpiin kuuluvat alueen joet, kuten Hay River ja eri pienemmät sivujoet. Järven laskujoena toimii Mackenzie-joki, joka virtaa pohjoiseen kohti Jäämerta. Järven jääpeite muodostuu tyypillisesti syksyllä ja kestää usein useita kuukausia; jääolosuhteet vaikuttavat paikalliseen liikenteeseen ja kalastukseen.

Luonto ja kalasto

Järven ympäristö on arktis-subarktista, ja sen rannoilla on laajoja tundra- ja boreaalisia puustoalueita. Great Slave Lake on tärkeä elinympäristö monille lintulajeille ja nisäkkäille. Kalasto on monipuolinen; järvestä tavataan muun muassa:

taimen (lake trout)
hauki (northern pike)
lahna- ja muikku-tyyppiset lajit (whitefish, cisco)
arctic grayling

Kalastus, sekä kaupallinen että harrastuskalastus, on alueella merkittävä elinkeino ja kulttuurinen toimintamuoto.

Ihmiset, historia ja kulttuuri

Alueella asuvat alkuperäiskansat, erityisesti Slavey-heimo (Dene-kansat), ovat käyttäneet järveä kalastukseen, liikenteeseen ja kulttuurisiin tarkoituksiin vuosisatojen ajan. Eurooppalainen tutkimus ja turkiskauppa toivat alueelle pysyvämpää asutusta; Fort Resolution on yksi alueen vanhimmista siirtokunnista. Nykyisin Yellowknife on alueen hallinnollinen keskus ja tärkeä palvelukaupunki.

Käyttö, talous ja virkistys

Great Slave Lake on alueen keskeinen resurssi ja tarjoaa mahdollisuuksia mm.:

kalastukseen ja kaupalliseen kalastukseen
matkailuun — erityisesti revontulien katseluun, retkeilyyn ja veneilyyn kesäisin
liikenteelle — talvisin jäätiet (ice roads) mahdollistavat väliaikaisen tienpidon paikkojen välillä
mineraali- ja kaivostoimintaan liittyville kuljetuksille ja toiminnoille (alueella on historiallisesti ollut kaivostoimintaa)

Suojelu ja ympäristöhaasteet

Alueella on suojelualueita ja paikallisia suojelualoitteita, joilla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja perinteisiä elinkeinoja. Esimerkiksi itäisen osa-alueen ympäristöissä on tehty yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Samalla järvi kohtaa myös ympäristöhaasteita:

paikallinen teollinen saastuminen, kuten Yellowknife-lähiympäristössä esiintynyt raskasmetalli- ja arseenisaastuminen kaivostoiminnan perinnöstä
ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka muuttavat jääpeitteen kestoa, veden lämpötilaa ja siksi myös ekosysteemien toimintaa

Tulevaisuuden näkymät

Great Slave Lake säilyy tärkeänä luonnonvarana, kulttuurisena tilana ja elinkeinojen perustana Luoteisalueilla. Paikallisten yhteisöjen, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyö on keskeistä, jotta järven vesien laatu, kalakannat ja perinteiset elinkeinot voidaan turvata tuleville sukupolville. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja perintösaasteiden puhdistaminen ovat jatkossakin merkittäviä haasteita.

Historia

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat olivat ensimmäiset ihmiset, jotka asuivat järven ympärillä. He rakensivat yhteisöjä, kuten Dettahin, joka on yhä olemassa. Brittiläinen turkiskauppias Samuel Hearne tutki aluetta vuonna 1771 ja ylitti jäätyneen järven. Hän nimesi sen Athapuscow-järveksi. Tämä oli väärinkäsitys nimestä Athabaska. Vuosina 1897-1898 amerikkalainen rajamies Charles "Buffalo" Jones matkusti napapiirille.

1930-luvulla sieltä löydettiin kultaa, ja Yellowknifen kaupunki perustettiin. Siitä tuli Luoteisterritorioiden pääkaupunki. Vuonna 1967 järven ympärille rakennettiin ympärivuotinen valtatie, joka oli alun perin Mackenzie Highwayn jatke, mutta tunnetaan nykyään nimellä Yellowknife Highway tai Highway 3. Tammikuun 24. päivänä 1978 neuvostoliittolainen tutka-meritiedustelusatelliitti nimeltä Kosmos 954 putosi kiertoradalta ja hajosi. Satelliitissa oli mukana ydinreaktori. Ydinsydämen palaset putosivat Great Slave Lake -järven lähelle. Operaatio Morning Light -niminen ryhmä löysi 90 prosenttia ydinromusta. Mukana oli ihmisiä sekä Yhdysvalloista että Kanadasta.

Maantiede ja luonnonhistoria

Järveen laskevat Hay-, Slave- ja Taltson-joet. Mackenzie-joki virtaa ulos. Länsirannalla on metsää, mutta itäranta ja pohjoisosa ovat tundramaisia. Etelä- ja itärannat ulottuvat Kanadan kilven reunalle. Great Slave Lake on jääkauden jälkeisen suuren järven jäänne yhdessä muiden järvien, kuten Great Bearin ja Athabascan kanssa.

Järven läntinen pääosa on kulho, jonka pinta-ala on 18 500 km² (7 100 sq mi) ja tilavuus 596 km³ (143 cu mi). Tämän pääosan suurin syvyys on 187,7 m (616 ft) ja keskisyvyys 32,2 m (106 ft). Idässä sijaitsevat McLeod Bay (62°52′N 110°10′W / 62.867°N 110.167°W / 62.867; -110.167 (McLeod Bay, Great Slave Lake)) ja Christie Bay (62°32′N 111°00′W / 62.533°N 111.000°W / 62.533; -111.000 (Christie Bay, Great Slave Lake)) ovat paljon syvempiä, ja Christie Bayn suurin mitattu syvyys on 614 m (2 014 ft).

Great Slave Lake -järven eteläpuolella, Wood Buffalon kansallispuiston syrjäisessä kolkassa pesii kurkiparvi.

Mackenzie-joen valuma-alue, jossa näkyy Great Slave Lake -järven sijainti Länsi-Kanadan arktisella alueella.

Great Slave Lake -järven itäinen haara.

Jäätie

Great Slave Lake -järvellä on yksi jäätie. Se yhdistää Yellowknifen ja Dettahin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Luettelo Kanadan järvistä

Northern Bay, Great Slave Lake

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Great Slave Lake?

V: Great Slave Lake on toiseksi suurin järvi Kanadan Luoteisalueilla.

K: Kuinka syvä Great Slave Lake on?

V: Great Slave Lake on Pohjois-Amerikan syvin järvi 614 metrin korkeudella.

K: Kuinka suuri on Great Slave Lake?

V: Great Slave Lake kattaa 27 200 neliökilometriä (10 502 sq mi), ja se on 480 kilometriä pitkä ja 19-109 kilometriä leveä.

K: Miksi Great Slave Lake on nimetty niin?

V: Great Slave Lake on nimetty Slavey First Nations -kansan mukaan.

K: Mitä kaupunkeja Great Slave Lake -järven rannalla sijaitsee?

V: Joitakin järven rannalla sijaitsevia kaupunkeja ovat Yellowknife, Hay River, Behchoko, Fort Resolution, Lutselk'e, Hay River Reserve, Dettah ja N'Dilo.

K: Mikä on Great Slave Lake -järven sijoitus sen koon suhteen maailmassa?

V: Great Slave Lake on maailman yhdeksänneksi suurin järvi.

K: Millä kielellä Great Slave Lake tunnetaan myös nimellä Grand lac des Esclaves?

V: Great Slave Lake tunnetaan ranskaksi myös nimellä Grand lac des Esclaves.