Hizbollah (arabiaksi حزب الله, eli Jumalan puolue) on islamilainenpoliittinen puoluejapuolisotilaallinenjärjestö Libanonissa. Se perustettiin Libanonissa vuonna 1982 Libanonin sisällissodan aikana vastauksena Israelin hyökkäyksiin ja osittain Iranin islamilaisen vallankumouksen vaikutuksesta. Hizbollahin johtaja on tällä hetkellä Hassan Nasrallah.

Tausta ja ideologia

Hizbollahin ideologia yhdistää shiialaisen uskonnollisen ajattelun, vastarinnan Israelia vastaan ja anti‑länsimielisyyden. Organisaation päätavoitteisiin sisällissodan aikana kuului taistelu länsimaista vaikutusta vastaan ja islamilaisen valtion luominen Libanoniin. Sen jäsenet ovat pääosin shiiamuslimeja, joka on Libanonin suurin islamilainen suuntaus. Hizbollah tukee myös arabinationalismiin liittyviä pyrkimyksiä ja julkisesti ilmaisee tukensa Palestiinan kansalle vapautusta tavoitellen Palestiinassa; tämän vuoksi se katsoo, että Israelin valtiota ei pitäisi olla olemassa ja on aktiivisesti vastustanut sitä.

Puolustusjärjestö ja aseellinen toiminta

Hizbollahin sotilaallinen siipi tunnetaan usein nimellä "Islamiininen vastarinta" tai yksinkertaisesti järjestön aseellinen osa. Vuosien varrella Hizbollah‑militia on käynyt sissisotaa Israelin armeijaa vastaan erityisesti rajalla Etelä‑Libanonissa. Se on käyttänyt mm. suuntaamattomia ja ohjattuja raketteja sekä miinoja ja panssarintorjuntajärjestelmiä, ja on ollut osallisena useissa laajemmissa yhteenotoissa, muun muassa vuoden 2006 sodassa Israelin kanssa. Järjestö on myös ampunut raketteja Israelin puolelle, mukaan lukien laukauksia yli Israelin pohjoisrajan.

Poliittinen ja yhteiskunnallinen rooli

Hizbollah toimii paitsi aseellisena liikkeenä myös laajana poliittisena ja yhteiskunnallisena toimijana Libanonissa. Se osallistuu vaaleihin, pitää edustajia parlamentissa ja on ollut osa hallituksia. Järjestöllä on laaja sosiaalipalveluverkosto: se ylläpitää kouluja, sairaaloita, toimeentulotukiohjelmia ja rekrytoi seuraajia erityisesti shiia‑yhteisöstä. Tämä yhdistelmä poliittista edustusta, sosiaalipalveluja ja aseellista voimaa tekee siitä ainutlaatuisen ja vaikutusvaltaisen toimijan Libanonin sisä‑politiikassa.

Kansainväliset yhteydet ja konfliktit

Hizbollahia tukevat ja khystävät eri valtioiden yhteistyösuhteet ovat olleet keskeisiä järjestön toiminnassa. Organisaatiolla on saanut taloudellista ja sotilaallista tukea etenkin Iranilta sekä poliittista ja logistista tukea Syyriältä. Mainittuja tukijoita pidetään myös laajemmin alueellisina liittolaisina, ja järjestön suhteet erilaisiin valtioihin ovat muuttuneet geopoliittisten liittoumien mukaan.

Kansainvälinen asema ja kiistat

Hizbollahista on tullut kansainvälisesti kiistanalainen. Monet länsimaat, mukaan lukien Yhdysvallat, Iso‑Britannia, Kanada ja tietyt muut maat ovat luokitelleet koko järjestön tai sen sotilaallisen siiven terroristijärjestöksi. Euroopan unionissa on rajanvetoa: EU on listannut järjestön sotilaallisen siiven terroristi‑organisaatioksi, mutta ei koko järjestöä. Toisaalta jotkut valtiot, kuten Iran ja Syyria, pitävät Hizbollahia legitiiminä vastarintaliikkeenä ja poliittisena toimijana. Kiistat liittyvät myös vaatimuksiin järjestön aseistariisunnasta, joka mainittiin muun muassa YK:n päätöslauselmassa 1701 vuoden 2006 sodan jälkeen.

Osallistuminen Syyrian konfliktiin

Hizbollah on osallistunut Syyrian sisällissotaan tukemalla presidentti Bashar al‑Assadin hallintoa taistelukentällä, mikä on lisännyt järjestön vaikutusta alueella mutta samalla lisännyt sen vastustajien määrää ja syventänyt alueellisia jännitteitä. Osallistuminen on myös muuttanut järjestön julkikuvaa arabimaissa ja herättänyt lisää kansainvälistä kritiikkiä.

Nykytila ja näkymät

Hizbollahin asema Libanonissa ja laajemmin Lähi‑idässä on pysyvä mutta kiistanalainen. Se on sekä merkittävä poliittinen toimija ja palvelujen tarjoaja että vahvasti aseistautunut ryhmä, jonka toimet vaikuttavat Libanonin sisäiseen vakauteen ja alueelliseen turvallisuuteen. Järjestön tulevaisuus riippuu monista tekijöistä: Libanonin sisäpolitiikasta, alueellisista valtapolitiikoista, sen suhteista Iranin ja Syyrian kanssa sekä kansainvälisestä painostuksesta ja mahdollisista sovitteluyrityksistä. Hizbollah itse pitää toimintaansa oikeutettuna vastarintana, kun taas sen kriitikot varoittavat aseistetun ryhmän vaikutuksesta valtion instituutioihin ja alueen turvallisuuteen.