Hereward Wake oli anglosaksinen aatelismies, joka tunnetaan etenkin vastarinnastaan Vilhelm Valloittajaa vastaan. Hänen tukikohtansa oli Elyn saari Itä-Angliassa, ja legendan mukaan hän vaelsi Fens-alueilla, jotka kattoivat Pohjois-Cambridgeshiren, Etelä-Lincolnshiren ja Länsi-Norfolkin. Näillä soilla hän johti paikallista vastarintaa ja teki salamurha- ja ryöstöretkiä normannien joukkoja vastaan.
Elämä ja kapina
Perustiedot Herewardin elämästä ovat hajanaisia ja sekoittuvat helposti myytteihin. Useiden keskiaikaisten kertomusten mukaan Edvard Tunnustaja karkotti Herewardin Englannista noin vuonna 1060 — tarkkaa päivämäärää ei tiedetä — silloin, kun hän oli arviolta 14–18-vuotias. Joidenkin lähteiden mukaan hänen oma isänsä pyysi karkotusta, koska Hereward oli häirikkö tai aiheutti perheelleen häpeää. Myöhemmissä kertomuksissa mainitaan, että hän vietti aikaa maanpaossa, mahdollisesti Pohjois-Euroopassa, ja palasi Englantiin Normanien valloituksen jälkeen.
Varsinainen Herewardin legendan kärki liittyy vuoden 1066 jälkeisiin kapinayrityksiin. Erityisesti vuosina 1069–1070 kuvataan hänen ja Elyssä paenneiden anglosaksien pitäneen yllä kestäviä vastarintatoimia. Ely, jota suojaavat soiset alueet, toimi luonnollisena linnakkeena, josta tehtiin yllätyshyökkäyksiä ja johon normannit yrittivät murtautua. Historioitsijat ovat eri mieltä yksityiskohdista, mutta on selvää, että Fensin alueella esiintyi paikallista vastarintaa ja että alueen vaikeakulkuisuus teki normannien taistelutoimista hankalia.
Lähteet, legendat ja epävarmuudet
Tieto Herewardista perustuu pääosin myöhäiskeskiaikaisiin lähteisiin ja myöhempään kansanperinteeseen. Keskeisiä kertomuksia ovat 1100-luvulta peräisin olevat tekstit, kuten Elyn luostarin historiaa käsittelevät kirjoitukset ja eri aikalaiskertomukset, jotka sekoittavat faktaa ja runsaasti lisättyä legenda-ainesta. Vaikka kertomuksissa esiintyy yksityiskohtaisia seikkailuja—esimerkiksi ryöstöjä, neuvotteluyrityksiä ja hurjia väijytyksiä—monet niistä ovat todennettavissa vain heikosti.
Nimi "Wake" ja monet muut Herewardiin liitetyt seikat ovat myös osin myöhempää perua; osa sukupolvien mittaan syntyneistä tarinoista on romantisoitu varsinkin 1800-luvun nationalistisen ja historiallis-romanttisen kirjallisuuden aikana (esimerkiksi Charles Kingsleyn 1800-luvun teokset tekivät Herewardista kansallissankarin kaltaisen hahmon). Nykyinen tutkimus pyrkii erottamaan luotettavat tiedot myyteistä ja osoittaa, että suuri osa kuuluisuudesta syntyi vasta vuosisatojen kuluttua Herewardin ajoista.
Perintö
Herewardin kuva on säilynyt kansanperinteessä ja kulttuurissa: hänestä on tehty tarinoita, näytelmiä ja romaaneja, ja hänen nimensä esiintyy paikallisessa matkailu- ja muistomerkkinä Elyn ympäristössä. Historiantutkijat pitävät häntä esimerkkinä paikallisesta vastarinnasta ja soiden tarjoamasta puolustusmahdollisuudesta keskiajan Englannassa, vaikka monet yksityiskohdat elämästä ja lopusta jäävätkin epävarmoiksi. Kokonaisuutena Hereward on sekoitus historiallista hahmoa ja kansan muovaamaa legendaa.