Hereward Wake – anglosaksinen kapinallinen ja Elyn legendaarinen johtaja
Hereward Wake oli anglosaksinen aatelismies, joka tunnetaan etenkin vastarinnastaan Vilhelm Valloittajaa vastaan. Hänen tukikohtansa oli Elyn saari Itä-Angliassa, ja legendan mukaan hän vaelsi Fens-alueilla, jotka kattoivat Pohjois-Cambridgeshiren, Etelä-Lincolnshiren ja Länsi-Norfolkin. Näillä soilla hän johti paikallista vastarintaa ja teki salamurha- ja ryöstöretkiä normannien joukkoja vastaan.
Elämä ja kapina
Perustiedot Herewardin elämästä ovat hajanaisia ja sekoittuvat helposti myytteihin. Useiden keskiaikaisten kertomusten mukaan Edvard Tunnustaja karkotti Herewardin Englannista noin vuonna 1060 — tarkkaa päivämäärää ei tiedetä — silloin, kun hän oli arviolta 14–18-vuotias. Joidenkin lähteiden mukaan hänen oma isänsä pyysi karkotusta, koska Hereward oli häirikkö tai aiheutti perheelleen häpeää. Myöhemmissä kertomuksissa mainitaan, että hän vietti aikaa maanpaossa, mahdollisesti Pohjois-Euroopassa, ja palasi Englantiin Normanien valloituksen jälkeen.
Varsinainen Herewardin legendan kärki liittyy vuoden 1066 jälkeisiin kapinayrityksiin. Erityisesti vuosina 1069–1070 kuvataan hänen ja Elyssä paenneiden anglosaksien pitäneen yllä kestäviä vastarintatoimia. Ely, jota suojaavat soiset alueet, toimi luonnollisena linnakkeena, josta tehtiin yllätyshyökkäyksiä ja johon normannit yrittivät murtautua. Historioitsijat ovat eri mieltä yksityiskohdista, mutta on selvää, että Fensin alueella esiintyi paikallista vastarintaa ja että alueen vaikeakulkuisuus teki normannien taistelutoimista hankalia.
Lähteet, legendat ja epävarmuudet
Tieto Herewardista perustuu pääosin myöhäiskeskiaikaisiin lähteisiin ja myöhempään kansanperinteeseen. Keskeisiä kertomuksia ovat 1100-luvulta peräisin olevat tekstit, kuten Elyn luostarin historiaa käsittelevät kirjoitukset ja eri aikalaiskertomukset, jotka sekoittavat faktaa ja runsaasti lisättyä legenda-ainesta. Vaikka kertomuksissa esiintyy yksityiskohtaisia seikkailuja—esimerkiksi ryöstöjä, neuvotteluyrityksiä ja hurjia väijytyksiä—monet niistä ovat todennettavissa vain heikosti.
Nimi "Wake" ja monet muut Herewardiin liitetyt seikat ovat myös osin myöhempää perua; osa sukupolvien mittaan syntyneistä tarinoista on romantisoitu varsinkin 1800-luvun nationalistisen ja historiallis-romanttisen kirjallisuuden aikana (esimerkiksi Charles Kingsleyn 1800-luvun teokset tekivät Herewardista kansallissankarin kaltaisen hahmon). Nykyinen tutkimus pyrkii erottamaan luotettavat tiedot myyteistä ja osoittaa, että suuri osa kuuluisuudesta syntyi vasta vuosisatojen kuluttua Herewardin ajoista.
Perintö
Herewardin kuva on säilynyt kansanperinteessä ja kulttuurissa: hänestä on tehty tarinoita, näytelmiä ja romaaneja, ja hänen nimensä esiintyy paikallisessa matkailu- ja muistomerkkinä Elyn ympäristössä. Historiantutkijat pitävät häntä esimerkkinä paikallisesta vastarinnasta ja soiden tarjoamasta puolustusmahdollisuudesta keskiajan Englannassa, vaikka monet yksityiskohdat elämästä ja lopusta jäävätkin epävarmoiksi. Kokonaisuutena Hereward on sekoitus historiallista hahmoa ja kansan muovaamaa legendaa.
Normannien hyökkäys Elyn saarelle...
Seuraavan tapahtuman tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta sen uskotaan tapahtuneen vuosien 1069 ja 1070 tienoilla. Karkotuksen jälkeen Hereward palasi perheensä kotiin, jossa hän huomasi, että normannit olivat murhanneet hänen veljensä ja asettaneet tämän pään oven yläpuolelle. Hereward halusi kostaa ja murhasi joukon normanneita ja asetti heidän päänsä veljensä pään tilalle. Tämän jälkeen Hereward pakeni Fensille, jossa abbedissa Thurstan antoi hänelle suojaa.
Kevään 1070 tienoilla Hereward Wake ja Tanskan kuningas Sweyn valtasivat Elyn saaren. Hereward teki saaresta tukikohdan kapinalleen normanneita vastaan.
Kesäkuussa 1070 Hereward hyökkäsi Peterborough'n luostariin uhmaten normanneita. Hän ilmoitti vievänsä luostarin aarteet turvaan pois normannien luota. Joidenkin lähteiden mukaan hänen setänsä oli luostarin apotti, ja Hereward suostutteli setänsä tappamaan hänet.
Ensisijaiset lähteet
Herewardin elämästä on olemassa useita ensisijaisia lähteitä. Niiden tarkkuutta on vaikea arvioida. Ne ovat Peterborough Abbeyssa kirjoitettu anglosaksisen kronikan versio ("E-käsikirjoitus" tai Peterborough Chronicle), Domesday Book (DB), Liber Eliensis (Elyn kirja) ja paljon yksityiskohtaisempi Gesta Herewardi (Gesta).
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Hereward Wake?
A: Hereward the Wake oli anglosaksinen aatelismies, joka vastusti Vilhelm Valloittajaa.
K: Missä sijaitsi Hereward the Waken tukikohta?
V: Hereward the Waken tukikohta oli Elyn saari Itä-Angliassa.
K: Mikä on Hereward the Wakea koskeva legenda?
V: Legendan mukaan Hereward the Wake vaelsi Fensillä, joka kattoi Pohjois-Cambridgeshiren, Etelä-Lincolnshiren ja Länsi-Norfolkin, ja johti kansan vastarintaa Vilhelm Valloittajaa vastaan.
K: Miksi Hereward the Wake karkotettiin Englannista?
V: Edvard Tunnustaja karkotti Hereward Waken Englannista noin vuonna 1060, mutta tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Joidenkin lähteiden mukaan hänen oma isänsä pyysi karkotusta, koska hän oli häirikkö.
Kysymys: Minkä ikäinen Hereward Wake oli, kun hänet karkotettiin Englannista?
V: Hereward Wake oli noin 14-18-vuotias, kun Edward Tunnustaja karkotti hänet Englannista.
K: Missä Hereward Wake johti kansan oppositiota Vilhelm Valloittajaa vastaan?
V: Hereward Wake johti kansan oppositiota Vilhelm Valloittajaa vastaan Fensissä, joka kattoi Pohjois-Cambridgeshiren, Etelä-Lincolnshiren ja Länsi-Norfolkin.
K: Mitä Hereward the Wake teki vastustaakseen Vilhelm Valloittajaa?
V: Hereward the Wake vastusti Vilhelm Valloittajaa, kun hän johti kansan oppositiota Fensissä.
