Herodes Suuri — Juudean kuningas 37–4 eaa.: elämä ja teot
Tutustu Herodes Suureen: Juudean voimamieheen, hänen hallintoonsa, monumentteihin ja julmuuksiin — elämän käännekohdat ja perintö 37–4 eaa.
Herodes I (n. 74/73 eaa. - 4 eaa. - 1 eaa.), joka tunnetaan myös nimellä Herodes Suuri, oli Juudean kuningas vuosina 37-4 eaa. Tuolloin Juudea oli Rooman asiakasvaltio. Herodes oli 33-vuotisen valtakautensa aikana erinomainen hallintomies. Hän on kuitenkin kuuluisin Raamatun kertomuksesta, jossa hän tappoi Betlehemin pojat. Vaikka muut historialliset tiedot eivät vahvista tätä viattomien joukkomurhaa, Herodes murhasi lukemattomia kilpailijoita, anopin, vaimon ja kolme poikaansa.
Tausta ja nousu valtaan
Herodes oli idumealaisjuutalaisen Antipaterin poika ja syntyi noin vuosina 74–73 eaa. Hänen perheensä oli noussut vaikutusvaltaan Palestiinassa nimenomaan roomalaisten liittoutumisen ansiosta. Herodes oli läheisesti tekemisissä Rooman kanssa: kriittisellä hetkellä hän haki tukea ja turvaa Roomasta. Vuonna 40 eaa. Rooman senaatti nimitti hänet Juudean kuninkaaksi, mutta hän joutui valloittamaan valtakuntansa takaisin asevoimin ja riitti saavuttamaan Jerusalemin noin vuonna 37 eaa. Myöhemmin hänen asemansa vahvistui myös keisari Augustuksen aikana.
Hallinto, talous ja rakennushankkeet
Herodes tunnetaan erityisesti laajoista rakennusprojekteistaan, jotka muokkasivat maan kaupunkeja ja infrastruktuuria sekä vahvistivat hänen poliittista asemaansa. Hän yhdisti roomalaisen, hellenistisen ja juutalaisen perinteen hallinnassaan: pyrkimyksenä oli modernisoida taloutta ja luoda hyvät suhteet Roomaan säilyttäen samalla paikallisten eliittien hyväksyntä.
- Temple Mountin laajennus ja temppelin uudistus: Herodes aloitti laajamittaisen toisen temppelin uudistamisen ja laajentamisen, joka tunnetaan usein nimellä Herodeksen temppeli. Rakennustyöt kestivät useita vuosikymmeniä.
- Caesarea Maritima: hän perusti ja rakensi suuren satamakaupungin Caesarean, johon liittyivät linnoitus, teatteri ja amfiteatteri sekä veden johtaminen maahan.
- Linnakkeet ja muut rakennukset: Herodes rakensi useita linnoituksia (esim. Herodium, Masada), kaupunkeja (Sebastia, Antipatris) sekä teitä ja akvedukteja.
- Taloudellinen ja hallinnollinen uudistus: hänen hallintonsa kannusti kauppaa ja verojärjestelmien tehostamista, ja kraattereiden sekä kolikoiden lyöminen ilmensi roomalaistunutta poliittista ilmaisua.
Perhe, poliittinen väkivalta ja valtakauden loppu
Herodeksen hallinto oli tehokas mutta myös verinen. Lähteet, erityisesti historioitsija Flavius Josephus, kuvaavat Herodesta arvaamattomana ja väkivaltaisena hallitsijana, joka eliminoi todellisia ja kuviteltuja uhkia. Hän meni naimisiin useaan kertaan, ja kuuluisin vaimoista oli hasmonealainen prinsessa Mariamne, jonka Herodes myöhemmin teloitti epäluulon ja valtataistelun vuoksi. Myös kaksi hänen poikaansa Mariamnen kanssa (Alexander ja Aristobulus) tapettiin, ja viimeisinä vuosinaan Herodes vihdoin tuomitsi ja teloitti vanhimman poikansa Antipaterin.
Herodeksen viimeiset vuodet olivat sairaudellisia ja tuskallisia: antiikin lähteet kuvaavat pitkittynyttä ja kipuista loppuvaihetta. Kuolinajankohta on perinteisesti annettu vuodeksi 4 eaa., mutta on olemassa keskustelua ja eri laskelmia, joiden mukaan kuolinvuodeksi on ehdotettu myös 1 eaa. Näin ollen ajankohdan tarkka määrittely on edelleen historioitsijoiden tutkittavana.
Perintö ja historiallisuus
Herodeksen perintö on kaksijakoinen. Toisaalta hän oli rakentaja ja järjestäjä, jonka hankkeet jättivät pysyvän jäljen Juudean kaupunkikuvaan ja infrastruktuuriin. Arkeologia on vahvistanut monia hänen rakennushankkeitaan ja myöntänyt hänelle merkittävän roolin alueen urbanisaatiossa ja taloudellisessa kehityksessä. Toisaalta hänen valtakautensa leimasi poliittinen väkivalta, vainot ja perhetragediat, jotka ovat nostaneet hänet esiin esimerkkinä itsevaltaisesta ja epäluuloisesta hallitsijasta.
Tärkein antiikin lähde Herodeksen elämästä on juutalais-roomalainen historioitsija Flavius Josephus, jonka kuvaus on säilynyt teoksissa Antiquities of the Jews ja The Jewish War. Evankeliumin (Matteuksen kertomus Betlehemin lapsien verilöylystä) perinnettä ei voida yksiselitteisesti vahvistaa muilla lähteillä, mutta se kuuluu osaksi hänen julkista kuvaansa. Moderni tutkimus yhdistää kirjalliset lähteet, numismatiikan ja arkeologian tarjotakseen monipuolisen kuvan Herodeksen toiminnasta.
Yhteenveto
Herodes Suuri oli taitava valtakunnanrakentaja ja käytännön hallitsija, joka turvautui kuitenkin usein rajuun väkivaltaan säilyttääkseen valtansa. Hänen hallintonsa vaikutukset näkyvät sekä poliittisessa historiassa että maanrakennuksessa: Herodeksen aika oli murroksellinen ajanjakso, jossa vaikutteet kreikkalais-roomalaisesta maailmasta ja paikallisesta juutalaisesta kulttuurista sulautuivat yhteen. Arvio hänen toiminnastaan on tullut historiassa monisärmäiseksi — hän on sekä rakentaja että tyranni.
Herodes Suuren kuva
Nousu valtaan
Herodes syntyi noin vuosina 73-75 eaa. Hän oli Idumaalaisen Antipatroksen ja hänen vaimonsa Kyproksen, arabialaisen sheikin tyttären, poika. Sekä Herodeksen isoisä että isä olivat Juudean poliittisia virkamiehiä. Molemmilla oli läheiset suhteet roomalaisiin. Kun Antipater tuli Julius Caesarin avuksi vuonna 48 eaa. käydyn Pharsaluksen taistelun jälkeen, Caesar teki Antipaterista Juudean maaherran. Vuonna 47 eaa. Antipater teki vanhimmasta pojastaan, Faasaelista, Jerusalemin maaherran. Herodeksesta hän teki Galilean maaherran. Maaherrana Herodes saavutti roomalaisten suosion käsittelemällä vihamielisiä kapinoita. Samaan aikaan suuri sanhedriini moitti hänen toimintaansa.
Juudean kuningas
Herodes oli Octavianuksen ja Marcus Antoniuksen ystävä, joka vuonna 40 eKr. sai Rooman senaatin nimeämään Herodeksen Juudean seuraavaksi kuninkaaksi. Herodes matkusti Jupiterin temppeliin kiittämään Rooman jumalia. Kun Juudean kuningas mestattiin vuonna 37 eaa., Herodeksesta tuli tosiasiallinen kuningas.
Herodeksen ensimmäisinä kuninkaallisina vuosina Markuksen Antoniuksen suhde Kleopatraan antoi egyptiläiselle kuningattarelle mahdollisuuden ottaa jatkuvasti pieniä osia Herodeksen valtakunnasta. Kun Octavius kukisti Antoniuksen ja Kleopatran Actiumin taistelussa vuonna 31 eaa., Herodes solmi uuden liiton Octaviuksen kanssa. Hän sai maineen ankarista veroistaan, mutta pystyi pitämään rauhan alueella. Hän lähetti kalliita lahjoja Roomaan, mutta hänen ei tarvinnut maksaa veroa. Vuoteen 30 eaa. mennessä hän oli saanut takaisin kaikki alueet, jotka Kleopatra ja hasmoneläiset olivat vallanneet. Hän laajensi hallintoaan Pohjois-Galileaan ja asetti uudelleen useita alueita. Antamalla tuhlailevia lahjoja Ateenalle ja tukemalla olympialaisia hän lisäsi Juudean asemaa Välimeren maailmassa.
Saavutukset
Herodes piti itseään täydellisenä esimerkkinä hienostuneesta kuninkaasta, vaikka Raamatun kirjoittajat pitivätkin häntä tyrannina. Hän perehtyi täysin kreikkalais-roomalaiseen historiaan, kulttuuriin ja filosofiaan. Samalla hän alkoi laiminlyödä valtion asioita ja Halakhan (juutalaisen lain) opiskelua. Hän tarvitsi fariseusten suostumuksen voidakseen hallita, joten hän yritti jatkuvasti saada heidän hyväksyntänsä monin eri tavoin. Hän ei koskaan saanut heitä täysin puolelleen. Kun hän rakensi Caesarea Maritiman (22-10 eaa.) suojelijansa Caesar Augustuksen kunniaksi, hänen kaupunkejaan koristavat pakanalliset symbolit suututtivat juutalaiset johtajat. Hän järjesti gladiaattoritaisteluita viiden vuoden välein ja juhlisti niitä orgioilla, mikä suututti juutalaisia johtajia entisestään. Vuonna 20 eaa. Herodes käänsi huomionsa toisen temppelin, jota kutsutaan myös Herodeksen temppeliksi, korjaustöiden rakentamiseen. Vaikka Herodes halusi temppelin olevan juutalaisen uskon kruunaava muistomerkki, hän käytti kreikkalaisia arkkitehtejä. Hän salli rahanlainaajien toimia temppelin pihalla, mikä suututti monet juutalaiset.
Hänen suurin uskonnollinen skandaalinsa oli kuningas Daavidin haudan kaivaminen ylös löytääkseen aarteen, jonka sen huhuttiin sisältävän. Hän oli käyttänyt suuria rahasummia muihin hankkeisiinsa ja ajatteli, että ryöstämällä haudan salaa hän voisi hyötyä sieltä mahdollisesti löytyvästä aarteesta. Mutta kun hauta avattiin, siellä ei ollut aarretta.
Hän rakensi uudelleen Masadan ja Herodiumin linnoitukset. Vuonna 31 eaa. tapahtuneen vakavan maanjäristyksen jälkeen hän rakensi uuden torin, uuden amfiteatterin ja uuden rakennuksen Sanhedrinille. Hän rakensi itselleen uuden kuninkaallisen palatsin. Hän paransi myös Jerusalemin vesihuoltoa.
Kotielämä
Herodeksella uskotaan olleen jopa yhdeksän vaimoa, ja hän saattoi olla naimisissa useamman kuin yhden kanssa kerrallaan. Hänellä oli suuri määrä jalkavaimoja. Herodesta näyttää vaivanneen vainoharhaisuus. Hän luuli jatkuvasti, että oli olemassa salaliittoja ja juonia hänen syrjäyttämisekseen kuninkaana. Hän on saattanut mennä naimisiin liian usein ja tuottaa liikaa poikia. Herodes pelkäsi, että jokainen heistä juonitteli ottaakseen hänen paikkansa. Kaikkiaan hän tapatti kolme poikaa. Hän alkoi epäillä lempivaimonsa Mariammeen veljeä ja hukutti hänet vesipallopelissä. Hän määräsi tapettavaksi Mariammen isoisän ja lopulta Mariammen itsensä.
Kun Herodes tajusi kuolevansa pian, hän määräsi kaikki Juudean johtavat miehet kokoontumaan suurelle areenalle. Heti kun kuningas kuolisi, heidät kaikki oli määrä surmata. Näin haluttiin estää muita juhlimasta hänen kuolemaansa. Herodes oli todennäköisesti kärsinyt kroonisesta munuaissairaudesta, kuoliosta ja mahdollisesti muista sairauksista, jotka tekivät hänet henkisesti tasapainottomaksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Herodes Suuri?
A: Herodes I oli hallitsija, joka toimi Juudean kuninkaana vuosina 37-4 eaa.
K: Mikä oli Juudean poliittinen asema Herodeksen valtakaudella?
V: Herodeksen valtakaudella Juudea oli Rooman asiakasvaltio.
K: Mistä Herodes tunnettiin valtakautensa aikana?
V: Herodes oli valtakautensa aikana erinomainen hallintomies.
K: Mikä on Herodes Suureen liittyvä Raamatun kertomus?
V: Herodes Suureen liittyy Raamatun kertomus, jossa hän tappoi Betlehemin pojat.
Kysymys: Vahvistavatko muut historialliset tiedot Herodes Suuren syyksi luetun viattomien ihmisten joukkomurhan?
V: Ei, muut historialliset merkinnät eivät vahvista Herodes Suuren syyksi luettua viattomien joukkomurhaa.
K: Keitä Herodes murhasi valtakautensa aikana?
V: Herodes murhasi valtakautensa aikana lukemattomia kilpailijoita, anopin, vaimon ja kolme poikaansa.
K: Kuinka pitkä oli Herodes Suuren hallituskausi?
V: Herodes Suuren valtakausi kesti 33 vuotta.
Etsiä