Herodes Suuri

Nousu valtaan

Herodes syntyi noin vuosina 73-75 eaa. Hän oli Idumaalaisen Antipatroksen ja hänen vaimonsa Kyproksen, arabialaisen sheikin tyttären, poika. Sekä Herodeksen isoisä että isä olivat Juudean poliittisia virkamiehiä. Molemmilla oli läheiset suhteet roomalaisiin. Kun Antipater tuli Julius Caesarin avuksi vuonna 48 eaa. käydyn Pharsaluksen taistelun jälkeen, Caesar teki Antipaterista Juudean maaherran. Vuonna 47 eaa. Antipater teki vanhimmasta pojastaan, Faasaelista, Jerusalemin maaherran. Herodeksesta hän teki Galilean maaherran. Maaherrana Herodes saavutti roomalaisten suosion käsittelemällä vihamielisiä kapinoita. Samaan aikaan suuri sanhedriini moitti hänen toimintaansa.

Juudean kuningas

Herodes oli Octavianuksen ja Marcus Antoniuksen ystävä, joka vuonna 40 eKr. sai Rooman senaatin nimeämään Herodeksen Juudean seuraavaksi kuninkaaksi. Herodes matkusti Jupiterin temppeliin kiittämään Rooman jumalia. Kun Juudean kuningas mestattiin vuonna 37 eaa., Herodeksesta tuli tosiasiallinen kuningas.

Herodeksen ensimmäisinä kuninkaallisina vuosina Markuksen Antoniuksen suhde Kleopatraan antoi egyptiläiselle kuningattarelle mahdollisuuden ottaa jatkuvasti pieniä osia Herodeksen valtakunnasta. Kun Octavius kukisti Antoniuksen ja Kleopatran Actiumin taistelussa vuonna 31 eaa., Herodes solmi uuden liiton Octaviuksen kanssa. Hän sai maineen ankarista veroistaan, mutta pystyi pitämään rauhan alueella. Hän lähetti kalliita lahjoja Roomaan, mutta hänen ei tarvinnut maksaa veroa. Vuoteen 30 eaa. mennessä hän oli saanut takaisin kaikki alueet, jotka Kleopatra ja hasmoneläiset olivat vallanneet. Hän laajensi hallintoaan Pohjois-Galileaan ja asetti uudelleen useita alueita. Antamalla tuhlailevia lahjoja Ateenalle ja tukemalla olympialaisia hän lisäsi Juudean asemaa Välimeren maailmassa.

Saavutukset

Herodes piti itseään täydellisenä esimerkkinä hienostuneesta kuninkaasta, vaikka Raamatun kirjoittajat pitivätkin häntä tyrannina. Hän perehtyi täysin kreikkalais-roomalaiseen historiaan, kulttuuriin ja filosofiaan. Samalla hän alkoi laiminlyödä valtion asioita ja Halakhan (juutalaisen lain) opiskelua. Hän tarvitsi fariseusten suostumuksen voidakseen hallita, joten hän yritti jatkuvasti saada heidän hyväksyntänsä monin eri tavoin. Hän ei koskaan saanut heitä täysin puolelleen. Kun hän rakensi Caesarea Maritiman (22-10 eaa.) suojelijansa Caesar Augustuksen kunniaksi, hänen kaupunkejaan koristavat pakanalliset symbolit suututtivat juutalaiset johtajat. Hän järjesti gladiaattoritaisteluita viiden vuoden välein ja juhlisti niitä orgioilla, mikä suututti juutalaisia johtajia entisestään. Vuonna 20 eaa. Herodes käänsi huomionsa toisen temppelin, jota kutsutaan myös Herodeksen temppeliksi, korjaustöiden rakentamiseen. Vaikka Herodes halusi temppelin olevan juutalaisen uskon kruunaava muistomerkki, hän käytti kreikkalaisia arkkitehtejä. Hän salli rahanlainaajien toimia temppelin pihalla, mikä suututti monet juutalaiset.

Hänen suurin uskonnollinen skandaalinsa oli kuningas Daavidin haudan kaivaminen ylös löytääkseen aarteen, jonka sen huhuttiin sisältävän. Hän oli käyttänyt suuria rahasummia muihin hankkeisiinsa ja ajatteli, että ryöstämällä haudan salaa hän voisi hyötyä sieltä mahdollisesti löytyvästä aarteesta. Mutta kun hauta avattiin, siellä ei ollut aarretta.

Hän rakensi uudelleen Masadan ja Herodiumin linnoitukset. Vuonna 31 eaa. tapahtuneen vakavan maanjäristyksen jälkeen hän rakensi uuden torin, uuden amfiteatterin ja uuden rakennuksen Sanhedrinille. Hän rakensi itselleen uuden kuninkaallisen palatsin. Hän paransi myös Jerusalemin vesihuoltoa.

Kotielämä

Herodeksella uskotaan olleen jopa yhdeksän vaimoa, ja hän saattoi olla naimisissa useamman kuin yhden kanssa kerrallaan. Hänellä oli suuri määrä jalkavaimoja. Herodesta näyttää vaivanneen vainoharhaisuus. Hän luuli jatkuvasti, että oli olemassa salaliittoja ja juonia hänen syrjäyttämisekseen kuninkaana. Hän on saattanut mennä naimisiin liian usein ja tuottaa liikaa poikia. Herodes pelkäsi, että jokainen heistä juonitteli ottaakseen hänen paikkansa. Kaikkiaan hän tapatti kolme poikaa. Hän alkoi epäillä lempivaimonsa Mariammeen veljeä ja hukutti hänet vesipallopelissä. Hän määräsi tapettavaksi Mariammen isoisän ja lopulta Mariammen itsensä.

Kun Herodes tajusi kuolevansa pian, hän määräsi kaikki Juudean johtavat miehet kokoontumaan suurelle areenalle. Heti kun kuningas kuolisi, heidät kaikki oli määrä surmata. Näin haluttiin estää muita juhlimasta hänen kuolemaansa. Herodes oli todennäköisesti kärsinyt kroonisesta munuaissairaudesta, kuoliosta ja mahdollisesti muista sairauksista, jotka tekivät hänet henkisesti tasapainottomaksi.