Yksipuoluejärjestelmä | hallitusmuoto, jossa maata hallitsee yksi poliittinen puolue
Yksipuoluejärjestelmä on hallintomuoto, jossa maata hallitsee yksi ainoa poliittinen puolue, mikä tarkoittaa, että vain yksi poliittinen puolue on olemassa ja muiden poliittisten puolueiden perustaminen on kielletty.
Joissakin maissa on useita poliittisia puolueita, mutta vain yksi voi lain mukaan olla vallassa. Tätä kutsutaan yhden puolueen hallitsevaksi valtioksi. Tällöin hallitsevan valtapuolueen vastaiset oppositiopuolueet ovat sallittuja, mutta niillä ei ole todellisia mahdollisuuksia päästä valtaan. Esimerkiksi Kiinassa kaikki valta on Kiinan kommunistisella puolueella. Muut puolueet saavat olla olemassa vain, jos ne hyväksyvät kommunistisen puolueen johtavan aseman.
Neuvostoliitto vuosina 1922-1991, natsi-Saksa vuosina 1933-1945, Benito Mussolinin johtama Italia vuosina 1922-1943 ja useat itäblokin valtiot ovat tunnetuimpia esimerkkejä historian yksipuoluevaltioista. Joitakin yksipuoluevaltioita pidetään diktatuureina ja niitä kutsutaan poliisivaltioksi tai sotilasdiktatuuriksi, jos diktaattorin pitämiseksi vallassa voimakeinoin käytetään salaisia poliisivoimia tai armeijaa.
Yksipuoluejärjestelmä on myös kommunistisen marxilais-leniniläisen ja fasistisen poliittisen filosofian yhteinen piirre.
Esimerkkejä
Lokakuun 1. päivänä 2020 on 9 osavaltiota, joita hallitsee yksi puolue:
- Kiina (Kiinan kommunistinen puolue, 8 rekisteröityä pienpuoluetta)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (AKA Pohjois-Korea) (Korean työväenpuolue) - 2 pientä puoluetta, jotka ovat olemassa vain paperilla.
- Vietnam (Vietnamin kommunistinen puolue)
- Kuuba (Kuuban kommunistinen puolue)
- Eritrea
- Länsi-Sahara
- Myanmar (Burma) Sotilasdiktatuuri syrjäytti vaaleilla valitun presidentin ja hallitsee nyt maata. Vaaleja ei järjestetä. Armeija nimitti Htin Kyawin pääministeriksi.
- Laos (Laosin kommunistinen puolue)
- Bermuda (Progressiivinen työväenpuolue - 2 pienpuoluetta)
Aiempia esimerkkejä yhden puolueen valtioista
Nämä ovat valtioita, joita aiemmin hallitsivat yksittäiset puolueet:
- Natsi-Saksa (natsipuolue)
- Italian kuningaskunta (kansallinen fasistinen puolue)
- Romanian sosialistinen tasavalta (Romanian kommunistinen puolue)
- Demokraattinen Kamputsea (Kamputsean kommunistinen puolue)
- Japanin keisarikunta (Imperial Rule Assistance Association)
- Puolan kansantasavalta (Puolan työväenpuolue)
- Neuvostoliitto (Neuvostoliiton kommunistinen puolue)
- Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (Jugoslavian kommunistiliitto)
- Syyrian arabitasavalta (Baath-puolue)
- Serbia (Serbian edistyspuolue)
Samankaltaiset tilanteet
De facto yksipuoluevaltiot
Maat, joissa muut puolueet ovat laillisia, mutta joita ei tällä hetkellä ole. Joissakin kuningaskunnissa kuninkaallinen perhe hallitsee maata poliittisten puolueiden kanssa tai ilman niitä. Lähi-idän kuningaskunnat ja Arabiemiraatit ovat tästä esimerkkejä.
Hallitseva puoluejärjestelmä
Yleisesti mainittuja esimerkkejä ovat: Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) Turkissa, Serbian edistyspuolue (SNS) Serbiassa, Montenegron sosialistien demokraattinen puolue (DPS) Montenegrossa, Kansan toimintapuolue (PAP) Singaporessa, Afrikan kansalliskongressi (ANC) Etelä-Afrikassa, Baath-puolue Syyrian arabitasavallassa, Päiväntasaajan Guinean demokraattinen puolue Päiväntasaajan Guineassa, Awami League Bangladeshissa, Belaja Rus Valko-Venäjällä, PSUV Venezuelassa, MPLA Angolassa, FRELIMO Mosambikissa, Colorado-puolue Paraguayssa, ZANU-PF Zimbabwessa ja Liberaalidemokraattinen puolue Japanissa.
Joissakin maissa, joissa tämä järjestelmä on käytössä, käytetään menetelmiä muiden puolueiden tukahduttamiseksi ilman, että niitä varsinaisesti kielletään. Joissakin tapauksissa valtion valtaa käytetään suoraan ja epäsuorasti estämään pienempien puolueiden äänisaalis. Tähän voi sisältyä vaalivilppiä, vaalivilppiä tai tuomioistuinten päätöksiä (joita hallitus valvoo). Monissa tapauksissa oppositiojohtajia ja muita henkilöitä estetään käyttämästä joukkotiedotusvälineitä vaalien aikaan, ja lisäksi heitä usein uhkaillaan, ahdistellaan, vangitaan ja jopa tapetaan. Muissa tapauksissa hallituksen ehdokkaiden lisäksi vain pienempien liittolaispuolueiden ehdokkaat ja "riippumattomat" ehdokkaat, jotka ovat läheisessä yhteydessä hallitsevaan valtapuolueeseen, saavat ylivoimaisen edun.
Näissä tapauksissa hallituksen tappio "ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa".
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on yksipuoluejärjestelmä?
A: Yksipuoluejärjestelmä on hallintomuoto, jossa maata hallitsee yksi poliittinen puolue, mikä tarkoittaa, että vain yksi poliittinen puolue on olemassa ja muiden poliittisten puolueiden perustaminen on kielletty.
K: Onko yleistä, että joissakin maissa on useita poliittisia puolueita, mutta vain yksi voi olla vallassa?
V: Kyllä, tätä kutsutaan yhden puolueen hallitsevaksi valtioksi. Tällöin hallitsevaa valtapuoluetta vastustavat oppositiopuolueet ovat sallittuja, mutta niillä ei ole todellisia mahdollisuuksia päästä valtaan.
K: Voitteko antaa esimerkin yhden puolueen järjestelmästä?
V: Esimerkki yksipuoluejärjestelmästä on Kiina, jossa kaikki valta on Kiinan kommunistisella puolueella. Muut puolueet saavat olla olemassa vain, jos ne hyväksyvät kommunistisen puolueen johtavan aseman.
K: Onko historiasta tunnettuja esimerkkejä?
V: Neuvostoliitto vuosina 1922-1991, natsi-Saksa vuosina 1933-1945, Benito Mussolinin johtama Italia vuosina 1922-1943 ja useat itäblokin valtiot ovat tunnetuimpia esimerkkejä yhden puolueen valtioista historiassa.
Kysymys: Ovatko kaikki yksipuoluejärjestelmät diktatuureja?
V: Ei välttämättä; joitakin voidaan kuitenkin pitää diktatuureina ja kutsua poliisivaltioiksi tai sotilasdiktatuureiksi, jos diktaattorin pitämiseksi vallassa voimakeinoin käytetään salaisia poliisivoimia tai armeijaa.
K: Millaisiin poliittisiin filosofioihin kuuluu tyypillisesti yksipuoluejärjestelmä?
V: Yksipuoluejärjestelmä esiintyy yleisesti kommunistisissa marxilais-leniniläisissä ja fasistisissa poliittisissa filosofioissa.
