Juutalaisuus: valittu kansa ja tikkun olam – selitys ja merkitys
Tutustu juutalaisuuden käsitykseen valitusta kansasta ja tikkun olam -maailman korjaamisen merkitykseen: historia, usko ja arjen vaikutus rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja ympäristöön.
Juutalaisten uskomus juutalaisista valittuna kansana on se, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa. Juutalaiset uskovat, että Jumala on antanut heille erityisen tehtävän korjata maailmaa. Heidän tehtävänään on tehdä maailmasta parempi paikka, jossa on enemmän hyvää. Heidän on käytettävä maailmassa olevia asioita hyvien asioiden lisäämiseksi ja Jumalan lähestymiseksi. He kutsuvat tätä "tikkun olamiksi" - maailman korjaamiseksi. Juutalaiset näkevät itsensä Jumalan kumppanina korjaamassa maailmaa kaikin mahdollisin tavoin - löytääkseen keinoja vähentää ihmisten ja eläinten kärsimystä, lisätä rauhaa ja kunnioitusta ihmisten välillä ja suojella maapallon ympäristöä tuhoutumiselta.
Tausta ja merkitys
Ajatus valitusta kansasta juontaa juurensa juutalaiseen liittoajatteluun (brit), joka kuvataan Toorassa ja myöhemmässä rabbiinisessa perinteessä. Valituksi tuleminen ymmärretään useimmiten ei etuoikeutena vaan vastuuna: Jumalan ja kansan välisen liiton ansiosta juutalaisille on annettu käskyjä ja velvollisuuksia (mitzvot), joiden avulla heidän odotetaan toimivan moraalisina esikuvina ja edistävän oikeutta maailmassa. Profetian perinteessä esiintyy myös ajatus, että Israel on "valoksi kansoille" (esim. Jesaja), mikä korostaa yleismaailmallista tehtävää.
Tikkun olamin eri tulkinnat
Käsitteen tikkun olam alkuperä on monivaiheinen: se esiintyy rabbiinisessa kirjallisuudessa ja myöhemmin kabbalassa, jossa sitä on käytetty myös kosmisessa ja hengellisessä merkityksessä (maailman hengellinen korjaaminen). Modernissa juutalaisuudessa tikkun olam on saanut laajan merkityksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hyväntekeväisyyden ja ympäristönsuojelun työkaluna. Eri suuntaukset korostavat tätä eri tavoin: konservatiivit ja ortodoksit painottavat usein uskonnollisten käskyjen noudattamista osana korjaavaa työtä, kun taas liberaalit ja reformiliikkeet painottavat laajempaa yhteiskunnallista vastuuta ja eettistä toimintaa.
Kuinka tikkun olamia toteutetaan käytännössä?
- Tzedakah (hyväntekeväisyys): jatkuva taloudellinen ja yhteisöllinen tuki tarvitseville.
- Gemilut chasadim (armeliaisuuden teot): vapaaehtoistyö, sairaiden ja vanhusten hoito, vieraanvaraisuus.
- Oikeudenmukaisuuden vaaliminen: oikeuslaitoksen, koulutuksen ja ihmisoikeuksien puolustaminen.
- Ympäristön suojelu: luonnon säilyttäminen ja kestävä elämäntapa nähdään osana maailman hoitamista.
- Interreligiööninen dialogi ja rauhanrakentaminen: aktiivinen työ eri yhteisöjen välisen ymmärryksen lisäämiseksi.
Merkitys nykypäivänä
Monille juutalaisille ajatus valitusta kansasta ja tikkun olamista on tärkeä identiteetin ja eettisen toiminnan lähde. Se ei useimmiten merkitse ylemmyyttä, vaan korostaa vastuuta ja velvollisuutta toimia oikeudenmukaisesti ja myötätuntoisesti. Tikkun olam on myös silta uskonnollisen perinteen ja yleismaailmallisten arvojen välillä: se tarjoaa raamit, joiden kautta yksilöt ja yhteisöt voivat osallistua yhteiskunnan parantamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Tulkinnat
Raamatusta
Tämä ajatus esiintyy ensimmäisen kerran Toorassa (Tanakhin viisi ensimmäistä kirjaa, jotka sisältyvät myös kristilliseen Raamattuun). Näistä aiheista on kirjoitettu paljon rabbiinisessa kirjallisuudessa:
Juutalaiset uskovat, että Jumala teki sopimuksen, jota kutsutaan "liitoksi", Aabrahamin, juutalaisen kansan esi-isän, kanssa. Raamatun mukaan Jumala lupasi siunata Aabrahamia ja hänen jälkeläisiään, jos he palvoisivat Jumalaa ja olisivat hänelle uskollisia. Jumala teki tämän liiton Aabrahamin pojan Iisakin ja Iisakin pojan Jaakobin kanssa. Jumala antoi Jaakobille myös toisen nimen - Israel. Näin Jaakobin jälkeläiset saivat nimen "Israelin lapset" tai "israelilaiset". Myöhemmin Jumala antoi israelilaisille Tooran heidän johtajansa Mooseksen kautta. Toora kertoi israelilaisille, miten heidän tuli elää ja rakentaa yhteisöään. Jumala antoi israelilaisille Toorassa kymmenen käskyä ja muita lakeja.
Juutalaisia kutsutaan joskus "valituksi kansaksi". Tämä johtuu siitä, että Raamatun mukaan Jumala on sanonut heille: "Te tulette olemaan minulle pappien valtakunta ja pyhä kansa" (2. Moos. 19:6) ja "Sillä te olette pyhä kansa Herralle, teidän Jumalallenne, ja Herra on valinnut teidät omaksi erityiskansakseen kaikista maan kansoista" (5. Moos. 14:2). Juutalaiset ymmärtävät tämän tarkoittavan, että heillä on erityisiä Jumalan käskemiä velvollisuuksia ja vastuita. Juutalaisten on esimerkiksi rakennettava oikeudenmukainen yhteiskunta ja palveltava vain Jumalaa. Juutalaiset uskovat, että tämä liitto toimii kahdella tavalla: jos he noudattavat Jumalan lakeja, hän antaa heille rakkauttaan ja suojelustaan, mutta he ovat myös vastuussa synneistään - huonoista teoistaan - ja siitä, että he eivät tee sitä, mitä Jumala käski. Juutalaiset uskovat, että heidän on opetettava muille ihmisille, että Jumala on olemassa ja että Jumala haluaa kaikkien ihmisten tekevän hyviä tekoja. Juutalaiset uskovat, että heidän tehtävänsä maailmassa on olla "valkeus kansoille" (Jesaja 49:6) näyttämällä maailman ihmisille tapoja tehdä maailmasta parempi paikka.
Nykyaikaiset näkemykset
Juutalaiset ovat perinteisesti tulkinneet valinnan ajatusta kahdella tavalla: Jumala valitsi israelilaiset ja israelilaiset valitsivat Jumalan. Toinen näkemys on, että vaikka juutalaiset valitsivat seurata Jumalaa, kabbala ja Tanja opettavat, että jo ennen luomista "juutalainen sielu" oli jo valittu.
Juutalaiset eivät yritä vakuuttaa muita ihmisiä uskomaan juutalaisuuteen. Juutalaiset uskovat, että heillä on erityinen tehtävä osoittaa kaikille kansoille, että Jumala on olemassa, mutta ihmisten ei tarvitse olla juutalaisia voidakseen seurata Jumalaa. Kaikki ihmiset voivat palvella Jumalaa noudattamalla Nooalle annettuja seitsemää käskyä (sääntöä). Juutalaisuus kuitenkin hyväksyy ihmiset, jotka haluavat vaihtaa uskontonsa juutalaisuuteen.
Muista uskonnoista
Juutalaisilla on erityisasema islamilaisessa kirjassa, Koraanissa:
Muistakaa, te israelilaiset, minun armoani, jonka minä teille annoin, ja sitä, että minä suosin teitä enemmän kuin kaikkea luomakuntaa. (Koraani 2:47). 2:122).
Monet kristityt uskovat myös, että juutalaiset olivat Jumalan valittu kansa (5. Moos. 14:2), mutta koska juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen, kristityt puolestaan saivat tämän erityisaseman (Room. 11:11-24). Tämä oppi tunnetaan nimellä supersessionismi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on juutalaisten uskomus juutalaisista valittuna kansana?
V: Juutalaisten uskomus on, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa.
K: Minkä työn jotkut juutalaiset uskovat Jumalan antaneen heille?
V: Jotkut juutalaiset uskovat, että Jumala on antanut heille erityistehtävän korjata maailma ja tehdä siitä parempi paikka.
K: Minkä näkemyksen juutalaisten on omaksuttava, jotta he voivat korjata maailman ja tulla lähemmäksi Jumalaa?
V: Tämän näkemyksen mukaan heidän on käytettävä maailmassa olevia asioita hyvien asioiden lisäämiseksi ja Jumalan lähestymiseksi.
K: Mitä juutalaisten pitäisi tehdä Jumalan kumppanina maailman korjaamisessa?
V: Jumalan kumppanina maailman korjaamisessa juutalaisten tulisi löytää keinoja vähentää ihmisten ja eläinten kärsimystä, lisätä rauhaa ja kunnioitusta ihmisten välillä ja suojella maapallon ympäristöä tuhoutumiselta.
K: Mikä on hepreankielinen termi maailman korjaamisprosessille?
V: Hepreankielinen termi maailman korjaamisprosessille on "tikkun olam".
K: Mitä tikkun olam sisältää?
V: Tikkun olam käsittää maailman korjaamisen etsimällä keinoja vähentää ihmisten ja eläinten kärsimystä, lisätä rauhaa ja kunnioitusta ihmisten välillä ja suojella maapallon ympäristöä tuhoutumiselta.
K: Miten juutalaisten usko juutalaisiin valittuna kansana vaikuttaa heidän toimintaansa maailmassa?
V: Juutalaisten uskomus juutalaisista valittuna kansana vaikuttaa heidän toimintaansa maailmassa motivoimalla heitä käyttämään etuoikeutettua asemaansa parantaakseen maailmaa tikkun olam -periaatteiden mukaisesti.
Etsiä