Joggins, Nova Scotia, Kanada, on kuuluisa fossiileistaan, jotka ovat peräisin maapallon historian Pennsylvanian "hiilikaudelta". Heinäkuun 7. päivänä 2008 Jogginsin fossiilikalliot käsittävä 15 kilometrin pituinen rannikko merkittiin virallisesti maailmanperintöluetteloon. Alueen jyrkät rantakalliot paljastavat kerrostumia, joissa näkyvät hyvin muinainen rannikko- ja suoympäristö sekä niiden runsaasti säilyneet kasvi- ja eläinfossiilit.
Tämän paikan ajoituksesta on kiistelty, ja on ehdotettu päivämääriä 320 miljoonasta vuodesta sitten (mya) 305 mya:een.p39 Nykyään sen arvoksi on päätetty 314,5–313,4 mya +/- 1,1 miljoonaa vuotta.p40
Geologia ja fossiilit
Jogginsin kerrostumat muodostuvat pääasiassa hiekkakivestä, savesta ja hiilikerroksista, jotka kertovat Laurasian pohjoisosien matalasta merellisestä rannikko- ja suomaisemasta hiilikaudella. Alueelta on löydetty mm. puu- ja kasviaineksen, lehtien, varastojen sekä eläinfossiilien erinomaisesti säilynyttä materiaalia. Erityisen kiinnostavia ovat pystyasentoon säilyneet puunrungot ja -kolonnoit, joiden sisään on tullut ja säilynyt pieniä selkärangattomia ja selkärankaisia eläimiä.
Jogginsin tunnetuimpia löytöjä on Hylonomus — yksi vanhimmista varmistetuista matelijoista. Tällaiset löydöt antavat arvokasta tietoa varhaisten maaeläinten sopeutumisesta ja maaekosysteemien rakenteesta yli 300 miljoonaa vuotta sitten. Lisäksi alueelta tunnetaan monenlaisia kasvirakenteita (esim. suurikokoiset lycopsidit eli "puumaiset" suokasvit), jotka olivat tärkeitä hiilikerrostumien muodostumisessa.
Maailmanperintöarvo ja suojelu
UNESCO-kirjauksen taustalla on Jogginsin poikkeuksellinen arkeologinen ja geologinen merkitys: alue kuvaa ja dokumentoi hiilikauden elinympäristöjä ja evoluutiota tavalla, joka on harvinaisen täydellinen ja näkyvissä. Rantakalliot ovat jatkuvan eroosion kohteena, mikä sekä paljastaa uusia fossiileja että tekee paikasta haavoittuvan. Siksi alueella yhdistyvät kansainvälinen tutkimusyhteisö, paikalliset suojelutoimet ja opastustoiminta.
Vierailijalle
Jogginsissa toimii tulkinta‑ ja näyttelytoimintaa tarjoava keskus, ja rannikon alueella on merkittyjä polkuja sekä opastettuja kierroksia. Fossiileja esiin paljastuu erityisesti laskuveden aikaan, mutta niiden kerääminen ilman lupaa on yleensä kielletty. Paikalla järjestetään myös tiedetapahtumia ja tutkijavierailuja, koska alue on edelleen tärkeä paleontologisen tutkimuksen kohde.
Jogginsin fossiilit tarjoavat ikkunan yli 300 miljoonan vuoden takaisiin ekosysteemeihin ja ovat siten merkittävä osa maapallon biologisen ja geologisen historian arvokasta dokumentaatiota.
