Kazakstan – maa Euraasiassa: historia, väestö ja tärkeät faktat
Kazakstan – Euraasian jättiläinen: historia, väestö, kielet, uskonto, Nur-Sultan ja Baikonur. Luotettava, tiivis katsaus maan tärkeimpiin faktoihin.
Kazakstan on maa keskellä Euraasiaa. Sen virallinen nimi on Kazakstanin tasavalta. Pinta-ala on noin 2 724 900 neliökilometriä, mikä tekee siitä maailman yhdeksänneksi suurimman valtion; se on myös maailman suurin sisämaavaltio (ei merenrantaa avomerelle). Kazakstan rajoittuu useisiin maihin, muun muassa Venäjään ja Kiinaan, ja sillä on pitkä rannikko Kaspianmerelle.
Lyhyt historiakuvaus
Alueella on pitkät paimentolaisperinteet; se on kuulunut muun muassa erilaisille turkkilaisille ja mongolisille valtakunnille. Myöhemmin alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja sittemmin Neuvostoliittoa — ennen Neuvostoliiton hajoamista sen nimi oli "Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta". Maa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Maan merkittävä poliittinen johtaja oli Nursultan Nazarbajev, joka toimi presidenttinä vuodesta 1991 maaliskuuhun 2019. Nykyinen presidentti on Kassym‑Jomart Tokajev (valittu 2019).
Pääkaupunki ja suuret kaupungit
Pääkaupunki on nykyisin Astana — kaupunki tunnettiin vuosina 2019–2022 nimellä Nur-Sultan, jolloin sen virallinen nimi oli vaihtunut vanhasta nimestä. Almaty toimi Kazakstanin pääkaupunkina ennen muuttoa (muutos astui voimaan 1997), ja se on edelleen maan suurin ja tärkein kulttuuri‑ sekä talouskeskus.
Kieli ja väestö
Kazakstanin kieli on maan kansallinen kieli ja monien kansalaisten äidinkieli. Venäjällä on asemansa julkisessa hallinnossa ja monissa instituutioissa, ja venäjä on laajasti käytetty kaupunkiympäristöissä ja koulutuksessa. Väestömäärä on noin 19 miljoonaa ihmistä; etnisesti suurin ryhmä ovat kazakit, joiden osuus on suurin (noin 60–70 %), ja merkittävä vähemmistö on venäläiset sekä muita etnisiä ryhmiä.
Uskonto
Islam on maan suurin uskonto: suurin osa muslimeista on sunnalaisia. Noin 70 prosenttia väestöstä tunnustetaan muslimeiksi. Kristinuskoa harjoittavat pääasiassa ortodoksit (venäläistaustaiset), jotka muodostavat noin 20–30 prosenttia väestöstä riippuen lähteestä ja alueesta.
Luonto ja maantiede
Kazakstanin maisemat vaihtelevat laajoista aroista ja stepeistä etelän ja kaakon vuoristoihin (Tien‑Shan ja Altai). Maassa on myös aavikoituneita alueita (esimerkiksi Kyzylkumin alueet) ja merkittäviä sisävesialueita, kuten Kaspianmeri lännessä sekä Aral‑järven pohjoisosa Kazakstanin rajalla. Ilmasto on suurelta osin mannermaista: kylmiä talvia ja kuivia, kuumia kesiä.
Talous ja luonnonvarat
Kazakstanin talous perustuu vahvasti luonnonvaroihin. Maa on merkittävä öljyn ja maakaasun tuottaja sekä suuri uraanin viejä. Lisäksi maassa on runsaasti mineraaleja ja metalliesiintymiä. Maataloudessa viljellään viljaa ja karjankasvatus on perinteisesti tärkeää. Talouden kasvua ovat tukeneet öljy‑ ja kaivosinvestoinnit sekä kansainvälinen kauppa, mutta maa pyrkii myös monipuolistamaan talouttaan.
Liikenne, avaruustoiminta ja kansainväliset suhteet
Strategisesti Kazakstan sijaitsee Euraasian läpi kulkevien kauppareittien varrella, ja se on mukana useissa kansainvälisissä hankkeissa, kuten Trans‑Caspian‑yhteyksissä. Kansainvälisesti merkittävä esimerkki yhteistyöstä on se, että Venäjä vuokraa (vuokralla) Baikonurin avaruuskeskuksen alueen Kazakstanilta — Baikonur on historiallisesti ollut venäläisten (ja entisaikaan neuvostoliittolaisten) avaruusalusten laukaisupaikka.
Hallinto ja alueet
Kazakstan on jaettu useisiin läänitasoisiin alueisiin (oblast), ja hallinto on keskitetympää kuin monet länsimaiset demokratioilla. Maan koko ja harva asutus asettavat haasteita palveluiden järjestämiselle laajoilla alueilla.
Tärkeitä faktoja yhteenvedettynä
- Pinta‑ala noin 2 724 900 km² — maailman yhdeksänneksi suurin valtio.
- Väestö noin 19 miljoonaa; pääasialliset etniset ryhmät kazakit ja venäläiset.
- Kieli: kazakki (kansallinen) ja venäjä laajasti käytetty hallinnossa.
- Uskonto: muslimien osuus suurin (n. 70 %), kristityt merkittävin vähemmistö.
- Talous: tärkeimmät aloittavat ovat öljy, kaasu, uraani ja mineraalit.
- Baikonur on maailmanhistorian merkittävimpiä laukaisukeskuksia ja sijaitsee Kazakstanin alueella; sen aluetta vuokraa Venäjä.
Tämä katsaus antaa yleiskuvan Kazakstanin historiasta, väestöstä, luonnosta ja keskeisistä tosiseikoista. Mikäli haluat lisätietoa jostain osa‑alueesta (esim. talousluvut, tarkempi historia tai matkailukohteet), voin laajentaa artikkelia siihen suuntaan.
Kazakstanin kartta
Maantiede
Kazakstan on mannertenvälinen maa, joka sijaitsee pääosin Aasiassa ja jonka läntinen osa sijaitsee Uraljoen toisella puolella Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Venäjän federaatioon, lounaassa Turkmenistaniin, Uzbekistaniin ja Tadžikistaniin ja idässä Kiinaan. Pohjoinen raja kulkee enimmäkseen Siperiassa Venäjän kanssa, joten Venäjällä on pisin raja Kazakstanin kanssa. Periaatteessa Kazakstan ulottuu Kaspianmereltä lännessä pääosin muslimien hallitsemalle kiinalaiselle Xinjiangin itsehallintoalueelle.
Kazakstanilla ei ole merenrantaa, mutta se rajoittuu Kaspianmereen, jota pitkin veneet kulkevat naapurimaihin. Kaspianmeri on Endorhea-allas, jolla ei ole yhteyksiä mihinkään valtamereen.
Luonnonvarat
Kazakstanissa on runsaasti öljyä, maakaasua ja kaivostoimintaa. Ne ovat houkutelleet yli 40 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja vuodesta 1993 lähtien, ja niiden osuus maan teollisuustuotannosta on noin 57 prosenttia. Joidenkin arvioiden mukaan Kazakstanilla on toiseksi suurimmat uraani-, kromi-, lyijy- ja sinkkivarannot, kolmanneksi suurimmat mangaanivarannot, viidenneksi suurimmat kuparivarannot ja kymmenen suurimman joukossa hiilen, raudan ja kullan osalta. Se vie myös timantteja. Kazakstanilla on 11. suurimmat todistetut öljy- ja maakaasuvarannot.
Maakunnat
Kazakstan on jaettu 14 maakuntaan. Maakunnat on jaettu piireihin.
Almatyn ja Nur-Sultanin kaupungit ovat valtion tärkeinä pitämiä, eivätkä ne kuulu mihinkään maakuntaan. Baikonurin kaupungilla on erityisasema, koska se on vuokrattu Venäjälle Baikonurin avaruuskeskusta varten vuoteen 2050 asti.
Kunkin maakunnan johdossa on presidentin nimittämä Akim (maakunnan kuvernööri). Kunnalliset akimit nimittää maakunnan akimit. Kazakstanin hallitus siirsi pääkaupunkinsa Almatysta Nur-Sultaniin 10. joulukuuta 1997.
|
Väestö
Kazakstanin väkiluku on 17 165 000. Se on 62. sijalla väestömäärältään suurimpien maiden luettelossa. Keskimääräinen asukastiheys on yksi maapallon alhaisimmista, lähes 6 ihmistä/km2 ( Luettelo maista asukastiheyden mukaan).
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kazakstan olympialaisissa
- Kazakstanin jalkapallomaajoukkue
- Luettelo Kazakstanin joista
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä Kazakstan sijaitsee?
V: Kazakstan sijaitsee keskellä Euraasiaa.
K: Mikä on Kazakstanin virallinen nimi?
V: Kazakstanin virallinen nimi on Kazakstanin tasavalta.
Q: Mikä Kazakstanin koossa on merkittävää?
V: Kazakstan on maailman yhdeksänneksi suurin maa.
K: Onko Kazakstan sisämaavaltio?
V: Kyllä, Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio.
K: Mikä oli Kazakstanin nimi ennen Neuvostoliiton loppua?
V: Kazakstanin nimi oli "Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta" ennen Neuvostoliiton loppua.
K: Mikä on Kazakstanin pääkaupunki?
V: Kazakstanin pääkaupunki on Astana.
K: Mikä on Kazakstanin suurin uskonto?
V: Islam on Kazakstanin suurin uskonto, ja noin 70 prosenttia väestöstä on muslimeja.
Etsiä