Tadžikistan

Maantiede

Tadžikistan on yksi Etelä-Keski-Aasian uusista maista. Se sijaitsee Kiinan länsipuolella, Afganistanin ja Pakistanin pohjoispuolella, jota erottaa kapea 14 kilometrin pituinen kaistale Tadžikistanin hallussa olevaa maata, joka tunnetaan nimellä Wakhanin käytävä Pamirsissa, Uzbekistanin itäpuolella ja Kirgisian eteläpuolella.

Tadžikistan sijaitsee sisämaassa keskellä Aasian mannerta.

Sen kokonaispinta-ala on vain noin 143 100 neliökilometriä. Se on hieman pienempi kuin Wisconsin, Yhdysvallat. Tadžikistanin rajat ovat yhteensä 3 651 kilometriä pitkät.

Ilmasto on kuuma kesä ja leuto talvi.

Lähes koko maa (85 prosenttia) on vuoristoinen ja sen halki kulkevat jokilaaksot, mutta Pomirin korkeat vuoret sijaitsevat maan itäosassa (Himalajan länsipäässä). Ilmasto siellä on puolikuivasta polaariseen. Vuoret kattavat noin 120 000 km² (46 000 neliömetriä). Vuoriston sisällä on muitakin maita. Vuoret ovat 3 600-4 400 metriä korkeita.

Karakul-järvi sijaitsee 52 kilometrin levyisessä meteoriittikraatterissa, joka on muodostunut noin 25 miljoonaa vuotta sitten eli alle 5 miljoonaa vuotta sitten.

 
Tadžikistanin kartta  


Karakul-järvi  


Dushanben rautatieasema  

Historia

Nykyisen Tadžikistanin alueella on asuttu jo 4000 vuotta eaa. lähtien. Se on ollut historian aikana eri valtakuntien, lähinnä Persian valtakuntien, hallinnassa.

Vuonna 800 islam saapui Tadžikistaniin.

Vuonna 1868 Tadžikistanista tuli Venäjän siirtomaa. Myöhemmin siitä tuli osa Neuvostoliittoa.

Pitkään jatkuneiden neuvostohallituksen vastaisten joukkomielenosoitusten jälkeen Tadžikistanin parlamentti julisti 9. syyskuuta 1991 itsenäisyytensä Neuvostoliitosta ja järjesti ensimmäiset presidentinvaalit.

Rahmon Nabievista, joka johti maata Neuvostoliiton aikana 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, tuli sen presidentti. Hän ei kyennyt tuomaan maahan kaivattuja uudistuksia, ja niinpä pääkaupungissa Dushanbessa järjestettiin mielenosoituksia. Hallitus vastasi järjestämällä hallitusta tukevan mielenosoituksen, joka koostui pääasiassa kommunistisen puolueen vanhoista jäsenistä ja maan kaakkoisosasta kaupunkiin tuoduista ihmisistä. Hallituksen vastaiset mielenosoitukset eivät loppuneet, joten hallitus antoi aseita hallitusta kannattaville mielenosoittajille. Sitten oppositio aseisti itsensä.

Tämän jälkeen puhkesi verinen sisällissota. Siinä kaikki uudet demokraattiset puolueet, poliittiset järjestöt ja liikkeet sekä poliittiset islamilaiset liikkeet liittoutuivat vanhaa kommunistihallitusta ja etelävaltioita vastaan.

Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen maahan saapui paljon amerikkalaisia ja ranskalaisia sotilaita.

 

Poliittinen rakenne

Vuonna 2010 Yhdysvaltain suurlähetystön vuotaneessa sähkeessä kuvattiin Tadžikistania seuraavasti

"... Suurin este talouden parantamiselle on uudistusten vastustaminen. Hallitukselle presidentistä aina kadun poliisiin asti on ominaista kaveruus ja korruptio. Emomali Rahmon ja hänen perheensä hallitsevat maan suurimpia yrityksiä, mukaan lukien suurinta pankkia, ja he pelaavat kovaa peliä suojellakseen liiketoimintaetujaan riippumatta siitä, mitä se maksaa koko taloudelle.... Hallitus on rajoittanut oppositiopuolueiden toimintaa ja hylännyt vaalilain uudistukset 28. helmikuuta 2010 pidettäviä parlamenttivaaleja varten. Suurlähetystö ei odota, että vaaleista tulee vapaat ja oikeudenmukaiset. Valtion tiedotusvälineet eivät ole juuri lainkaan uutisoineet oppositiopuolueista, ja suurin osa väestöstä ei ole tietoinen vaalien tarkoituksesta...".

 

Maakunnat

Tadžikistan on jaettu neljään maakuntaan.

Osasto	ISO 3166-2	Pääoma	Pinta-ala (km²)	Pop (2008)
Sughd	TJ-SU	Khujand	25,400	2,132,100
Tasavallan alaisuuteen kuuluva alue	TJ-RR	Dushanbe	28,600	1,606,900
Khatlon	TJ-KT	Qurghonteppa	24,800	2,579,300
Gorno-Badakhshan	TJ-BG	Khorugh	64,200	218,000