Tadžikistan – Keski-Aasian tasavalta: historia, pääkaupunki ja perustiedot

Tutustu Tadžikistaniin: historia, Dushanbe, virallinen kieli, IVY-asema ja keskeiset faktat — kattava opas Keski-Aasian tasavallasta.

Tadžikistan on maa Keski-Aasiassa. Se oli aiemmin osa Neuvostoliittoa. Tadžikistan on tasavalta. Pääkaupunki on Dushanbe. Virallinen kieli on tadžik, joka on farsin (persian) murre.

Tadžikistan on Itsenäisten valtioiden yhteisön eli IVY:n jäsen. Tadžikistan on IVY-maiden joukossa kahdeksannella sijalla.

Sijainti ja luonto

Tadžikistan sijaitsee Keski-Aasiassa ja rajautuu Afganistaniin etelässä, Uzbekistaniin lännessä ja pohjoisessa, Kirgisiaan koillisessa sekä Kiinaan idässä. Maa on pääosin vuoristoinen: suuri osa pinta-alasta kuuluu Pamirin vuoristoon, jota kutsutaan myös "maailman katoksi". Maa-ala on noin 143 100 km². Korkein kohta on Ismoil Somoni Peak (entinen Kommunismin huippu), joka kohoaa noin 7 495 metrin korkeuteen.

Lyhyt historia

Alueella on pitkät asutushistorialliset perinteet; se on kuulunut muun muassa persialaisten valtakuntien ja Silkkitien reittien vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulla alue tuli osaksi Venäjän keisarikuntaa ja myöhemmin Neuvostoliittoa. Neuvostoaikana muodostettiin Tadžikin sosialistinen neuvostotasavalta; maa julistautui itsenäiseksi Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä 9. syyskuuta 1991. Itsestäänselvyyden jälkeinen aika oli vaikea: Tadžikistanissa riehui sisällissota vuosina 1992–1997, joka aiheutti suuria inhimillisiä menetyksiä ja pakotti monia pakenemaan maasta.

Väestö, kielet ja uskonto

Tadžikistanin väestö on noin 9–10 miljoonaa (arvioitu 2020-luvulla). Suurin osa väestöstä on tadžikkeja, mutta maassa asuu myös uzbekeja, venäläisiä ja muita etnisiä ryhmiä. Virallinen kieli on tadžik, joka on persian (farsin) murre; venäjän kieli on laajasti käytössä hallinnossa, liike-elämässä ja kaupunkikulttuurissa.

Uskonto on pääosin islamia. Suurin osa kuuluu sunnalaisuuden hanafi-koulukuntaan, mutta erityisesti Gorno-Badakhshanin alueella on merkittävä ismaililaisten yhteisö.

Pääkaupunki Dushanbe

Dushanbe on maan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupungin nimi tarkoittaa "maanantaita" tadžikiksi, ja se on kasvanut merkittäväksi kaupunkikeskukseksi 1900-luvun aikana. Dushanbessa sijaitsevat hallinnon laitokset, yliopistot, museot ja suuret teollisuuslaitokset. Kaupunki toimii myös tärkeänä liikenteen solmukohtana: siellä on kansainvälinen lentoasema ja tieyhteyksiä muihin Keski-Aasian kaupunkeihin.

Hallinto ja aluejako

Tadžikistan on tasavalta, jonka poliittinen järjestelmä on vahvasti presidenttikeskeinen. Pitkään maata on johtanut presidentti Emomali Rahmon (virallisesti vuodesta 1992 lähtien). Maan hallintojako koostuu useista alueista: Sughd-alue pohjoisessa, Khatlon-alue etelässä, Gorno-Badakhshanin autonominen alue (GBAO) itäisessä Pamirissa, sekä niin kutsutuista tasavallan alaisista piirikunnista ja Dushanben kaupungista.

Talous

Tadžikistanin talous perustuu maatalouteen, teollisuuteen ja siirtotyöläisten lähettämiin rahalähetyksiin. Tärkeitä maataloustuotteita ovat puuvilla ja viljat. Teollisuudessa merkittäviä aloja ovat alumiinin jalostus (mm. suuri TALCO-tehdas), hydropower ja kaivannaisala. Talous on haavoittuvainen: korkea köyhyysaste, infrastruktuurin puutteet, työllisyyshaasteet ja riippuvuus ulkomaan lähetystuloista – erityisesti Venäjältä tulevista remiiteistä – ovat keskeisiä ongelmia. Kansallisen valuutan nimi on tajikistanin somoni (TJS), joka otettiin käyttöön vuonna 2000.

Kulttuuri ja arki

Tadžikistanin kulttuuri on läheistä sukua persialaiselle kulttuurille: runous, musiikki ja kansanperinne ovat vahvoja. Tunnettuja historiallisia runoilijoita ovat esimerkiksi Rudaki. Perinteiset juhlat, kuten Nowruz (persialainen uudenvuoden juhla), ovat tärkeitä. Ruokakulttuuriin kuuluvat muun muassa plov (paistettu riisi-liharuoan), leivät (non) ja paikalliset maitotuotteet.

Liikenne ja matkailu

Tadžikistan tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vuoristomatkailuun, vaelluksiin ja kulttuurikohteisiin, erityisesti Pamirin maisemissa. Liikenneyhteydet ovat kehittyneet, mutta vuoristoinen maasto vaikeuttaa liikkumista ja infrastruktuurin rakentamista. Rajayhteydet Afganistaniin ovat strategisesti ja turvallisuussyistä valvottuja, ja osa etäisistä alueista on saavutettavissa vain vaikeissa olosuhteissa.

Haasteet ja tulevaisuus

Tadžikistanin merkittävimpiin haasteisiin kuuluvat taloudellinen kehitys, köyhyyden vähentäminen, korruption torjunta sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten vuoristojäätiköiden sulaminen ja vesivarojen hallinta. Toisaalta maa pyrkii hyödyntämään vesivoimapotentiaaliaan, kehittämään teollisuuttaan ja syventämään yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Alueellinen vakaus ja kehitys edellyttävät sekä kansallista uudistamista että kansainvälistä yhteistyötä.

Maantiede

Tadžikistan on yksi Etelä-Keski-Aasian uusista maista. Se sijaitsee Kiinan länsipuolella, Afganistanin ja Pakistanin pohjoispuolella, jota erottaa kapea 14 kilometrin pituinen kaistale Tadžikistanin hallussa olevaa maata, joka tunnetaan nimellä Wakhanin käytävä Pamirsissa, Uzbekistanin itäpuolella ja Kirgisian eteläpuolella.

Tadžikistan sijaitsee sisämaassa keskellä Aasian mannerta.

Sen kokonaispinta-ala on vain noin 143 100 neliökilometriä. Se on hieman pienempi kuin Wisconsin, Yhdysvallat. Tadžikistanin rajat ovat yhteensä 3 651 kilometriä pitkät.

Ilmasto on kuuma kesä ja leuto talvi.

Lähes koko maa (85 prosenttia) on vuoristoinen ja sen halki kulkevat jokilaaksot, mutta Pomirin korkeat vuoret sijaitsevat maan itäosassa (Himalajan länsipäässä). Ilmasto siellä on puolikuivasta polaariseen. Vuoret kattavat noin 120 000 km² (46 000 neliömetriä). Vuoriston sisällä on muitakin maita. Vuoret ovat 3 600-4 400 metriä korkeita.

Karakul-järvi sijaitsee 52 kilometrin levyisessä meteoriittikraatterissa, joka on muodostunut noin 25 miljoonaa vuotta sitten eli alle 5 miljoonaa vuotta sitten.

 
Tadžikistanin kartta  


Karakul-järvi  


Dushanben rautatieasema  

Hae kirjaimella