Kazirangan kansallispuisto

Historia

Kazirangan suojelualue perustettiin vuonna 1905. Intian varakuninkaan vaimo Mary Curzon halusi alueen suojeltavan lähinnä sarvikuonojen pelastamiseksi. Vuonna 1908 Kaziranga nimettiin "Reserve Forestiksi". Vuonna 1916 se nimettiin uudelleen "Kaziranga Game Sanctuaryksi" ja muutettiin sitten "Wild Life Sanctuaryksi" vuonna 1950.

 

Maantiede

Puisto sijaitsee sekä Nagaonin että Golaghatin alueella Assamin osavaltiossa Intiassa. Se on noin 40 kilometriä pitkä ja 13 kilometriä leveä.

Puiston halki virtaa neljä pääjokea - Brahmaputra, Diphlu, Mora Diphlu ja Mora Dhansiri. Alueella on myös monia pieniä vesistöjä.

Puisto sijaitsee Brahmaputran tulva-alueella. Tämä tarkoittaa, että kun joen vesi nousee, puisto peittyy osittain veden alle. Tulvia esiintyy joka vuosi, minkä vuoksi yli puolet puistosta on veden alla. Vuonna 2017 85 prosenttia puistosta oli veden alla. Ainakin 107 eläintä kuoli tulvien vuoksi vuonna 2017. Puistossa on korotettuja alueita, jotka tarjoavat eläimille vetäytymispaikkoja ja suojaa tulvien aikana. Näitä kutsutaan kapporeiksi. Intian armeijan avulla on rakennettu monia keinotekoisia chaporeita eläinten turvallisuuden varmistamiseksi.

 

Ilmasto

Puistossa on kolme vuodenaikaa: talvi, kesä ja monsuuni. Talvikausi on marraskuusta helmikuuhun. Se on leuto ja kuiva. Pienet vesistöt kuivuvat ja lyhyt ruoho peittää uoman. Kesäkausi maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana on kuuma. Eläimiä voi näinä kuukausina tavata veden äärellä. Sateinen monsuunikausi kestää kesäkuusta syyskuuhun.

 

Fauna

Kazirangan kansallispuistossa elää 35 tärkeintä nisäkästä. Näihin kuuluu 15 nisäkästä, jotka ovat Intian tiukimmin suojeltuja. Yksisarvinen sarvikuono, kuninkaallinen bengalintiikeri, aasialainen norsu, villi vesipuhveli ja suohirvi tunnetaan yhdessä Kazirangan "Big Five" -nimellä. Lisäksi siellä on gauria, laiskiaiskarhuja, pilvileopardeja, villisikoja ja useita peuralajeja. Pieniin nisäkkäisiin kuuluvat harvinainen jänis, mangusti, siviletti, pangoliini ja mäyrä. Puistossa elää myös useita kädellisiä. Niihin kuuluvat makakit, lutungit, bengalin hitaat lorikset ja Intian ainoa apina - hoolock-gibbon. Kazirangan joet ovat uhanalaisen Ganges-delfiinin koti.

Kazirangassa elää yli 490 lintulajia, joista 24 on maailmanlaajuisesti uhanalaisia. Puisto on tunnettu täpläpelikaanien ja adjutanttien pesimäkoloniasta. Kazirangassa pesiviin tai sen kautta kulkeviin vesilintuihin kuuluu useita harvinaisia hanhilajeja (valkoposkihanhi) ja sorsalintulajeja (sorsalintu, Baerin sorsalintu). Muita harvinaisia jokilintuja ovat kuningaskalastajat, haikarat, haikarat ja tiirat. Petolintuja ovat harvinainen itäinen keisarikotka, muut kotkat ja pikkutuulihaukka.

Kaksi maailman suurimmista käärmeistä, verkkopyton ja kalliopyton, ovat yleisiä puistossa. Se on myös kuninkaankobran, intiankobran, Russellin kyykäärmeen ja kraitin koti. Kazirangassa elää viisitoista kilpikonnalajia. Kazirangan alueella tavataan 42 kalalajia, mukaan lukien epätavallinen ocellated pufferfish.

 
Suohirvi


Itäinen keisarikotka  

Flora

Kazirangan kansallispuistossa on neljä pääkasvillisuustyyppiä. Ne ovat alluviaaliset tulvaniityt, alluviaaliset savannimetsät, trooppiset kosteat lehtipuuvaltaiset sekametsät ja trooppiset puolilehtimetsät. Kasvillisuuden peittävyysprosentti on: korkeat ruohot 41 %, lyhyet ruohot 11 %, avoin viidakko 29 %, suot 4 %, joet ja vesistöt 8 % ja hiekka 6 %.